Vastaanottoa: ensimmäinen portugalilaisen nykyrunouden antologia

Janne Löppösen kritiikki uusimmassa Tuli & Savu lehdessä toimittamastani & suomentamastani Maailman syrjällä -antologiasta, joka on ensimmäinen portugalilaisen nykyrunouden antologia. Kriitikolle tiedoksi, että Sophia de Mello Breyner Andresen kielsi runojensa kääntämisen ja puuttuu ihan siksi antologiasta. Ehdin olla häneen yhteydessä hieman ennen hänen kuolemaansa.
Ja kuten Löppönen toteaa, käänsin Alberto Pimentan 70-luvun muotonsa ja sisältönsä puolesta resistanssissa olleita runoja Kivenheittopeli-kokoelman verran. Hyllyssä on hänen uusimpia kokoelmiaan, joista moni on runoelman mittainen tai koostuu erilaisista kielipeleistä. En kuitenkaan innostu niitä suomentamaan: omakin kirjoittaminen ja elannonetsintä vie aikaa.

Olen joutunut tekemään esimerkiksi José Luís Peixoton runovalikoiman täysin ilman FILIn tukea, eikä minulla kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta ammattilaisena tehdä työtäni ilmaiseksi, niin paljon kuin sitä haluaisinkin. Ihmettelen, miten ihmeessä tämän tason tekijän kääntäminen jätetään täysin tuetta. Sama on tapahtunut monen lehtikäännöksen kohdalla: kääntäminen on ollut silkkaa pyhällä hengellä toimeentuloa. Nyt tämä riittää. Jos työtä ei tueta, jätän käännökset kääntämättä. 


Yleisesti. Tällaisiin urakkoihin ryhtymiseen täytyy olla huonon tukemisen vuoksi muita motiiveja, kuten halu saattaa tärkeää runoutta suuren yleisön tietoisuuteen. On hyvin turhauttavaa, että tällaisista vuosikausien urakoista ei kuulu yhden yhtä kritiikkiä. On luonnollista, että jokainen kääntäjä ja tekijä haluaa kirjansa syntyvän eläväksi myös tuikitärkeän vastaanoton kautta.

Antologian fokuksesta. Portugalissa on niin rikas moderni runous, että on vaikea määrittää, ketkä lisäksi olisi pitänyt sisällyttää antologiaan. Al Berto ja Fiama Hassa País Brandão ovat myös todella tärkeitä nykyrunoilijoita Löppösen mainitsemien kielipostmodernistien lisäksi. He ovat myös tuplavähemmistön edustajia marginaaliin kuuluvina runoilijoina.

Taustaksi vielä, että tapasin Pimentan ja nuoren brasilialaisen runoilijan Márcio-Andrén kansainvälisessä kirjailijakokouksessa Coimbrassa vuonna 1997. Sittemmin osallistuin Portuguesia-tapaamisiin Portugalissa ja Brasiliassa.
Oma tutustumisen aiheensa on myös viime vuosikymmenien portugalilainen runous. Se on todellinen runsaudensarvi, jota olen esitellytkin lehtikäännöksissäni. Suosittelen tutustumaan Lahden kirjaston runotietokantaan: sieltä löytyvät kaikki runokäännökseni lehdissä, joita on listattu 220 kappaletta. Tai tässäpä tämä linkki sinne.
Esittelemisen arvoinen olisi myös portugalinkielinen runous Mosambikissa ja sinne minut olikin kutsuttu pari vuotta sitten ja esitelty jo runoilijana paikallisten runousaktivistien lehdessä, mutta terveydelliset rajoitteet estivät matkustukseni.
Kannattaa hankkia antologia myös laajan esipuheen vuoksi. Esipuheessa käyn läpi portugalilaisen modernismin vaiheet 1900-luvun ensimmäisestä modernismista toiseen modernismiin ja kokeilevampiin suuntauksiin. Jos Löppösen mielestä antologiassa on liiallinen 50-70-lukujen painotus, sopii vain itse alkaa paikata aukkoa. Tunnettua kai on, että kovin moni hullu ei portugalilaiselle runoudelle omistaudu.

Siitä vaan ostamaan kirjaa: jätä yksi kaljailta väliin ja hanki tilalle sivistystä ja tue runoutta! Tätä antologiaa väännettiin vuosikausia, enkä haluaisi sen menevän täysin huomiotta.
Jos tätä lukee joku erityisen Pessoa-kiinnostunut, niin teille suosittelen graduani, jossa mietin heteronyymien ja ortonyymien myyttiluonnetta käyttäen lähteenä myös 1800-luvun portugalilaista kirjallisuudenhistoriaa ja etsien sieltä Pessoan esteettisiä juuria: Pessoa

Tiedoksi vaan, että olen suunnittelemassa brasilialaisen nykyrunouden antologiaa, mutta se keskittyy aivan uusimpaan runouteen ihan luonnollisista syistä: olen matkoillani tavannut nuoremman polven runoilijoita. Lisäksi suunnittelen amerikkalaisen nuoren runouden antologiaa ja haluaisin suomentaa yhden Cecília Meirelesin mystishenkisen runokokoelman.






Comments

Popular posts from this blog

SLE ei estä pianistia toteuttamasta unelmiaan

Surullisen hahmon ritari

Malawi folk-tale