Inhimillisestä kaukana

Kumpi voittaa eläinsuojelulain uudistuksessa: eläinten oikeudet vai talouden arvot?

Tänä vuonna tehdään historiaa, kun 20 vuotta vanha eläinsuojelulaki uudistetaan. Eläinsuojelujärjestöjen mielestä pelkona on, että talouden arvot voittavat (tuotanto)eläinten oikeudet.

Eläinsuojelujärjestöt ovat huolissaan talouden nousemisesta eläinsuojeluarvojen ylitse. 
Kritiikkiä on esittänyt erityisesti Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY, joka on perustanut eläinsuojelulakia koskeville vaatimuksilleen oman sivuston. Sivustolla voi myös tukea järjestön toimintaa

Hallitus on asettanut lakia valmistelemaan ohjausryhmän, jossa on jäseniä ministeröistä, eläintuottajien etujärjestöistä ja SEY:stä.

SEY kritisoi eläinsuojelulakia koskevassa tiedotteessaan suorin sanoin nykyistä hallitusta, joka on lakkauttanut eläinsuojeluasiamiehen viran, ja turkisasetuksen valmistelun keskeyttänyttä maa- ja metsätalousministeriötä. Se ei tavoittele enempää eikä vähempää kuin maailman edistyksellisintä eläinsuojelulakia, jossa eläin käsitetään itseisarvoisena olentona.

Nykyinen laki on vanhentunut, eikä vastaa kansalaisten käsityksiä siitä, kuinka eläimiä tulisi kohdella. Myös monet asiantuntijat ja tutkijat ovat sitä mieltä, ettei eläinten hyvinvointi toteudu, vaikka lain minimivelvoitteita noudatettaisiin. Väitettä tukee tutkimustieto eläinten tarpeista ja kognitiivisista kyvyistä. Vuosia kestäneen lakivalmistelun ajan tavoitteenamme on ollut, että eläinsuojelulaki uusitaan kerralla kunnolliseksi, että se lähtee eläinten tarpeista ja nostaa eläintenpitonormimme modernille tasolle, sanoo Pulli.

Kritiikkiin yhtyy Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä äitiyslomaltaan: ”Nykyinen laki on auttamattomasti vanhentunut, eikä suojele eläimiä. Tärkeimmät vaatimukset liittyvät eläinten lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sellaisten pitomuotojen kieltoa, joka olennaisesti rajoittaa eläimen mahdollisuutta perustavanlaatuisten käyttäytymistarpeiden, kuten liikkumisen, leikkimisen tai hoivan, toteuttamiseen. 
Konkreettisina esimerkkeinä niin turkistarhaus kuin liikkumisen estävät parsinavetat naudoilla ja emakkohäkit sioilla tulee kieltää.

Tuotantoeläinten parempaa kohtelua eivät vaadi pelkästään eläinsuojelujärjestöt. 

Eurobarometrin mukaan noin 90 prosenttia suomalaisista haluaa tuotantoeläimille nykyistä parempaa lain suojaa. Vaatimus voi perustua tiedon lisääntymiseen eläinten tarpeista ja kyvyistä ja yleiseen asennemuutokseen.

Eläinsuojelulakiin on tulossa osaamis- ja pätevyysvaatimus eläinkauppiaille ja ratsastuskouluille, mutta myös tavallisille lemmikkieläimen omistajille. Heidän on osattava perusasiat lemmikkieläimen hyvinvoinnista huolehtimiseksi.

Lakiluonnos on lähtenyt lausuntokierrokselle tänä keväänä ja tulee käsittelyyn ensi syksynä.


Rita Dahl

Humanitäärisestä kaukana

Migrin turvapaikkayksikön päällikkö Esko Repo ja sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kyseenalaistavat kannoillaan humanitäärisen turvapaikkapolitiikan.

Huhtikuun alussa Kansalaistorilla järjestettiin Stop Deportations -mielenosoitus, jossa vastustettiin afganistanilaisten pakkopalautuksia edeltävänä viikonloppuna. Samaan aikaan joukko ihmisiä kokoontui Helsinki-Vantaan lentokentälle vastustamaan kymmenen ihmisen pakkopalautusta Afganistaniin. Tapaus sai runsaasti huomiota lehdissä ja sosiaalisessa mediassa.

Suomen väitettiin palauttaneen raskaana olevia naisia ja lapsia. Huhua levitti somessa muun muassa Vihreiden Ville Niinistö, joka myöhemmin kiisti väitteen todenperäisyyden. Huhu oli kuitenkin perätön.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg rauhoitteli kansalaisia: jos virheitä on tapahtunut, ne korjataan. Hän uskoi viranomaisten tekevän työtään sydänverellä.

Vaikka Migri pitää Afganistania turvallisena maana, ulkoministeriön mukaan Afganistan on konfliktimaa, jota varjostaa väkivallan uhka. ISIS tekee maassa suoraan siviileihin kohdistuvia itsemurhaiskuja. Migri on palauttanut myös Irakin Bagdadiin turvapaikanhakijoita, mutta ei Mosuliin, jota ISIS on painostanut ankarasti viime vuodesta lähtien. Myös Somalian Mogadishua pidetään tarpeeksi turvallisena palautuksille.

Ongelman aikaansaaja on hallitus, joka muutti maiden turvallisuusluokitusta ja näin laittoi käyntiin kielteiset turvapaikkapäätökset. Samalla Suomeen on syntynyt uusi paperittomien luokka.

Migri on pakkopalauttanut uskonnollisesti vainottujen lisäksi lapsia. Tänä vuonna on pakkopalautettu yli sata yksin tullutta lasta.

Migrin turvapaikkapäätökset nousivat julkisen kohun kohteeksi kansalaisaktivistien rummutettua asiasta viime vuodesta lähtien, Long Playn julkaistua Jeanette Björkqvistin singlen ”Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua”, joka kertoi Italiassa asuvista nigerialaisista ihmiskaupan uhreista ja Stop Deportations – ryhmän leirin synnyttyä helmikuussa 2017 Rautatientorille.

Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua”

Migrissä ei ole esimerkiksi Suomen ekumeenisen neuvoston mielestä riittävästi asiantuntemusta uskonnollisesta vainosta. Pakkopalautuksia on tehty ihmisille, joita odottaa kotimaassaan kuolema.

Maaliskuun lopulla kielteisen turvapaikkapäätöksen sai muun muassa palestiinalaisperhe, jonka isä oli uhattu tappaa tämän evankelioimistoiminnan vuoksi. Isä uskoo joutuvansa tapetuksi, mutta Migri ei pitänyt pelkoa ”objektiivisesti perusteltuna”. Migri kehotti perhettä muuttamaan toiselle paikkakunnalle vainon vuoksi.

Perhe muutti kertomansa mukaan kolme kertaa maassa, mutta ääri-islamistiset ryhmät seurasivat heitä joka kerta. Perhe sai myös postissa fatwan, jonka mukaan jihad odottaisi perhettä.

Migrin turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo on puolustanut virastonsa asiantuntemusta esimerkiksi uskonnollisista syistä vainottujen kohdalla. Silti Repo on pyytänyt Suomen ekumeenisen neuvoston väkeä kouluttamaan turvapaikkayksikön henkilöstöä.

Repo totesi ettei ketään kuolemanvaarassa, kidutetuksi ja epäinhimillisen kohtelun kohteeksi joutuvaa palauteta alkuperämaahan. Kielto on perustuslaissa, ulkomaalaislaissa. Kansainvälisessä oikeudessa se tunnetaan ns.

Myöhemmin Nerg arvosteli kirkon sekaantumista turvapaikkapolitiikkaan. Hänen mielestään päätöksiä luettiin kirkossa tarkoitushakuisesti päätösten alkuosaa painottaen. Nergin mielestä kirkon täytyisi ilmoittaa hätämajoitukseen ottamistaan paperittomista poliisille ja edistää näin viranomaisen työtä.

Osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista kääntyi kristityiksi. Nergin mielestä kääntymyksen aitoutta piti selvittää haastattelemalla esimerkiksi turvapaikan hakijan lähipiiriä.

On selvää, että Nerg ja Repo kannoillaan kyseenalaistavat käsityksen humanitäärisestä turvapaikkapolitiikasta. Humanitäärisen suojelun poistuminen turvapaikan saamisen periaatteena enteili jo astetta tiukempaa turvapaikkapolitiikkaa, jonka seurauksena paperittomien luokka kasvaa ja heidät on otettava uudella tavalla huomioon tehdyssä politiikassa.

Rita Dahl

jutut julkaistu Libero 2/2017

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Surullisen hahmon ritari