Kirjailijan työ

Kirjailijan työ
Arkista raportointia

Saturday, November 19, 2016

Lehtikirjoittamisen kurssi tarjolla

LEHTIKIRJOITTAMISEN KURSSI

Kriittisellä korkeakoululla, osoitteessa Albertinkatu 27
Viitenä maanantaina 23.1.-20.2.2017 klo 18.00-20.30.
Hinta: 130 euroa
 Kurssilla tutustutaan erilaisiin lehtijuttutyyppeihin: uutisiin, henkilö-, ja aihejuttuihin, reportaaseihin, sekä aikataulusta ja osallistujien kiinnostuksesta riippuen narratiiviseen/tutkivaan journalismiin.
Kurssin opetus koostuu lukemisesta, keskusteluista, sekä kirjoittamisesta ja palautteista. Kurssi soveltuu lehtikirjoittamisesta kiinnostuneille henkilöille, erityisiä esitietoja ei edellytetä.
Kurssin opettajana toimii vapaa toimittaja ja kirjailija Rita Dahl.
Ilmoittautumiset viimeistään 15.1.2017 Kriittisen korkeakoulun toimistolle (050-5525959, info@kriittinenkorkeakoulu.fi). Ilmoittautumisen voi perua veloituksetta viimeiseen ilmoittautumispäivään asti. Sen jälkeen peruutuksesta veloitetaan puolet kurssimaksusta.

Tuesday, November 08, 2016

Uhka luonnolle & uusi pamfletti & kunnallisvaalit 2017



Talvivaarassa "on tehty ihme", sanoo pääministeri Juha Sipilä. Kyllä. On uskomatonta, että veronmaksajien rahaa on saatu tuhlattua satoja miljoonia ympäristörikokseen. Piikki näyttää olevan yhä auki, vaikka Sipilä omin sanoin lupasi kesällä, ettei Talvivaaraan enää käytetä julkisia varoja. Niin vain leikkaushallitus löysi jostain sata miljoonaa lisää Kainuun ”Kankkulan kaivoon.” Kaivos tekee yhä tappiota joka kuukausi 10 miljoonaa euroa.
Se on kyllä aikamoinen ihme.
Suomella on pääministeri, joka ylpeänä esittelee sitä, kuinka veronmaksajien rahaa laitetaan lähes miljardin tappiolliseen ja ympäristöongelmaiseen kaivokseen.
Yksityisiä sijoittajia Sipilän ihmekaivos ei ole kyllä edelleenkään houkuttanut. "Alasajoa ei enää harkita", sanoo Sipilä. Suomella on pääministeri, joka ylpeänä esittelee sitä, kuinka veronmaksajien rahaa laitetaan lähes miljardin tappiolliseen ja ympäristöongelmaiseen kaivokseen – ja vieläpä Terrafamen mainospipo päässä.
Kirjailija ja toimittaja Rita Dahl on kirjoittanut TA-Tiedon kustantaman uutuuspamfletin Suuri kaivospeli. Siinä Dahl käy läpi Talvivaaran skandaalia ja lisäksi muitakin Suomen kaivoshankkeita. Vastuullisen kaivostoiminnan iskulauseiden takaa paljastuvat hyvä veli –verkostot ja vastuunpakoilu.
Dahlin mukaan metsäteollisuudesta aiemmin tunnettu Suomi tähtää tuotantorakenteen muutokseen, jossa kaivosteollisuudella ja ydinvoimalla on tärkeä osuus. Pyrkimys on aivan päinvastainen kuin muualla maailmassa. Kansainvälinen lehdistö on jo leimannut Suomen ”kaivosteollisuuden Kongoksi”. Maamme pinta-alasta jo lähes seitsemäsosa on kaivosyhtiöiden valtaamaa.
Dahl nostaa kirjassaan esiin myös Stop Talvivaara –kansanliikkeen. Stop Talvivaara on onnistunut mobilisoimaan väkeä kiistanalaista kaivoshanketta vastaan ja tuottanut arvokasta tietoa kaivoksen tuhoisista ympäristövaikutuksista. Liikkeen aktiivi Hannu Hyvönen on puhunut ”kaivosimperialismista”, joka kuvaa hyvin sitä likaista peliä, jossa pelinappulana on luonnosta saatu maksimaalinen hyöty. Suomenkin mineraalivaroja havittelevat erityisesti ulkomaiset yhtiöt. Mineraaleista siirrytään helposti metsiin ja vesiin. Sitten alkaa Dahlin mukaan taistelu perusasioista: ruoasta, vedestä ja öljystä.
Maamme pinta-alasta jo lähes seitsemäsosa on kaivosyhtiöiden valtaamaa.
Suomi ei ole ainoa kaivospelin lauta, samankaltaista kehitystä on muun muassa Kanadassa. Suuryritykset ottavat entistä suurempia eettisiä – ja ympäristöriskejä.
Dahl pohtii kirjassaan myös sitä, onko kestävä kaivostoiminta ylipäätään mahdollista. Vastaus on vaikea, koska kaivostoiminta on aina ympäristön kannalta riskialtista toimintaa. Dahlin mukaan kaivoksia voidaan kuitenkin pyörittää, mikäli kyseessä on hyvin rajoitettu kiertotalouden muoto. Voiton maksimointiin tähtäävä kapitalismi ei tähän kykene.
julkaistu Tiedonantajassa

Kunnallisvaalit 2017














Uhka linnustolle ja kulttuurihistorialliselle maisemalle

Lemminkäinen on hakenut kaivoslupaa Vantaan ja Nurmijärven rajalle perustettavalle avokivilouhokselle. Pääkaupunkiseudun viherkehää, suojelualueita, historiallisia kyliä ja kulttuurimaisemia on vuosia uhannut jopa 70 hehtaarin avokivikaivos, jonka maisemavaikutukset olisivat 4 km. Louhoksen läheisyydessä sijaitsevat Lamminsuon ja Riipilän metsän luonnonsuojelualueet. Alueella elää suojeltuja lajeja, kuten liito-oravia, lepakoita ja vuollejokisimpukoita.

Benita Junni haki kaivosvarausta Kirkkonummen Kantvikistä, josta uskoi löytyvän muun muassa maasälpää. Varaus sijaitsi noin puolen kilometrin päässä Natura 2000-alueeseen kuuluvasta Saltfjärdin lintureservaatista.

Molemmat kaivoshankkeet ovat riskejä uhanalaisille lintulajeille, mutta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle ympäristölle. Ne on valmisteltu salassa ja laadittu yhtiölle edullisia YVA-arvioita.
Kaivoksia perustellaan usein yliampuvilla työllisyysvaikutuksilla, mutta usein unohdetaan, että kaivosten ympäristövaikutuksista maksetaan olematon 0,15 prosentin korvaus siitä, että alue jätetään joutomaakuntoon. Talvivaara on opettanut, että tulisi pikimmiten saattaa voimaan kaivosvero, joka olisi pelkästään minimaalinen korvaus kaivosten ympäristövaikutuksista.





Pamfletti Talvivaarasta, Suomen muista kaivoksista ja kaivospolitiikasta

Suuri kaivospeli

Miksi Talvivaaran kaivos sai luvan toimintaan ja on voinut jatkaa sitä vuosia, vaikka kaivos ei ole missään vaiheessa täyttänyt ympäristönormeja? Mitä tarkoittaa Green Mining? Onko vihreälle kaivosteollisuusmaineelle katetta?

Vapaa toimittaja ja kirjailija Rita Dahl erittelee tapaus Talvivaaran lisäksi muita Suomen kaivoksia koskevia ratkaisuja. Pamfletti paljastaa vastuullisen kaivostoiminnan iskulauseiden takaa Hyvä veli –verkostot ja vastuunpakoilua.

Pamfletissa arvioidaan Suomen kaivospolitiikkaa myös kansainvälisesti vertaillen ja osana globaalia taloutta. Samalla kerrotaan kansalaistoiminnasta, elinkeinonsa Talvivaaran takia menettäneistä kalastajista ja pohditaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia.

Rita Dahl on kirjailija ja vapaa toimittaja, valtiotieteiden ja filosofian maisteri. Hän on seurannut Suomen kaivoksista käytyä keskustelua ja kansalaistoimintaa jo usean vuoden ajan. Dahl on julkaissut 16 teosta, niin kaunokirjallisuutta kuin tietokirjoja. Hän on myös suomentanut ja toimittanut kirjoja.

Pamfletti Suuri kaivospeli ilmestyy marraskuun puolivälissä. Kirjan julkaisee Kustannusyhtiö
TA-Tieto Oy.
SuuriKaivospeli_300dpi
Rita Dahl

Suuri kaivospeli
Sivuja 152
Valokuvatoimittaja Veikko Koivusalo
Kannet Hannu Lindholm
Ohjehinta 15 euroa.
Julkaisija Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy
ISBN 978-952-67710-9-0

Lisätietoja:
Rita Dahl
ritdahl@gmail.com
Arvostelukappaleiden tilaukset:
p. (09) 7743 810, toimisto@tiedonantaja.fi

Thursday, November 03, 2016

Tulevaisuuden työ

Tulevaisuuden työ 2030

Tuomo Alasoinin, Anu Järvensivun ja Jorma Mäkitalon raportissa Suomen työelämä vuonna 2030 – miten ja miksi se on erinäköinen (TEM raportit 14/2012) todetaan, että vuoteen 2030 mennessä työnteosta tulee työaikojen suhteen vapaampaa, että työtä organisoidaan verkostomaisesti ja että työstä tulee jatkuvaa itseorganisointia. Työn organisoinnista tulee tuohon mennessä yksilökohtainen asia, eli jokainen päättää enenevässä määrin yksin, milloin ja missä työtä tekee. Työnteon paikat ovat hajautuneet, ei ole yhtä keskusyksikköä.

Johtamisen kohteena on myös vuonna 2030 yhä useammin monenlaisista toimijoista ja arvoyhteisöistä koostuva verkosto. Tuotteiden, palveluiden ja innovaatioiden kehittäjänä on yhä enemmän ihminen. Organisaatiokulttuurissa ollaan siirrytty organisaation kulttuurisia piirteitä ja ihmisten erilaisuutta arvostavaan suuntaan. Organisointityö on muuttunut usean henkilön toteuttamaksi eräänlaiseksi itseorganisoitumiseksi. Työn organisointi on yhä enemmän henkilökohtainen asia ja sitä tehdään erilaisissa työyhteisöissä rikkoen samalla työn ja vapaa-ajan välisiä rajoja.

Työnteon paikkojen lisäksi ovat vapautuneet myös työnteon paikat. Vuonna 2030 työssä on hyvin eri-ikäisiä ihmisiä ja sukupolvikonflikti on onnistuttu kääntämään rikkaudeksi. Työntekijät ilmentävät toimijuuttaan enemmän kuin vuonna 2012. Työ vastaa paremmin työntekijöiden etiikkaa ja siinä edistetään paremmin tasa-arvoa. Verkosto-osaamisesta tulee tärkeämpää kuin työtaidoista. Työnantajien on innostettava nuorimpia sukupolvia aivan uudenlaisilla joustavilla "diileillä".

Muuttuva työterveys: psykososiaalinen jaksaminen tärkeämpää

Työympäristö muuttuu, mutta paljon säilyy myös ennallaan. Fyysisen työympäristön perinteiset riskit kuten melu, tärinä, kylmä ja kuuma eivät vuonna 2030 ole hävinneet, vaan vaativat edelleen huomiota ja hallintaa. Ilmastonmuutoksen myötä erilaiset luonnonympäristön ääriolosuhteet (myrskyt, tulvat, ympäristökatastrofit) aiheuttavat niissä työskentelevien työ- ympäristön hallinnalle uusia vaatimuksia. Työtapaturmien torjunta on haastavampaa, mutta vapaa-ajan tapaturmiin verrattuna määrät ovat edelleen alhaisella tasolla.
Psykososiaalisen ympäristön merkitys terveydelle ja työssä jaksamiselle on kasvanut vuonna 2030 merkittävästi. Erityisesti palvelutyössä koetaan enenevässä määrin väkivallan uhkaa ja sen torjunta on tärkeää.

Paitsi työn ja vapaa-ajan välisen raja-aidan liudentuminen, myös työnteon paikkojen vapautuminen kuvastaa uutta työtä. Työtä ei tehdä enää pelkästään työnantajan rakentamassa työympäristössä vaan yhä useammin asiakkaiden ympäristöissä, liikennevälineissä, julkisissa tiloissa ja kotona.

Psykososiaalisen ympäristön muutos näkyy lisääntyneenä stressinä ja kuormittumisena. Tämä on riskitekijä, joka voi lisätä mielenterveyshäiriöitä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Työvoiman muutoksista merkittävimpiä seikkoja ovat ikääntyminen, kansainvälistyminen, nuorten sukupolvien valinnat ja työvoiman puute. 2030-luvun työelämää koskevat johtopäätelmät ovat osin jo nyt nähtävissä. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle vapautuu työpaikkoja, joiden täyttämiseen tarvitaan uutta, koulutettua työvoimaa.

Nuorten sukupolvien keskuudessa elämäntapavalintojen seurauksena lihavuus ja huono fyysinen toimintakyky lisääntyvät. Digitaalisesta lukutaidosta tulee yhä nuorempana omaksuttava kansalaistaito, eräänlainen itsestäänselvyys, kuten luku- ja ymmärrystaidosta muutamia vuosikymmeniä aiemminOmaan pohdintaan ja ajatteluun perustuvan refleksiivisyyden ja arvo-osaamisen merkitys korostuu yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden uusien muotojen tullessa hallitseviksi. Verkosto-osaamisen ja itseorganisoitumisen merkitys lisääntyy työn muuttuessa hajautetummaksi ja itseohjautuvuutta vaativaksi.

Vuonna 2030 työyhteisötaitojakin tärkeämmiksi ovat nousseet verkosto-osaaminen ja organisointitaidot. Uudet 1980-2000-luvun alussa syntyneet Y- ja Z-sukupolvet ovat harjaantuneet paremmin uuden työn edellyttämiin taitoihin kuin vanhat massatuotantosukupolvet. Heiltä löytyy sitä joustavuutta ja ketteryyttä, jota paikassa ja ajassa vapautuneen uudenlaisen työn tekeminen edellyttää. Lisäksi hekin alkavat ymmärtää elinikäisen itsensä kehittämisen merkityksen työelämän uudenlaisena vaatimuksena. Monitaitoisuus ei ole harvinaisuus, vaan täyttä totta tulevaisuuden työelämässä.

Raportti kuulostaa siltä kuin Richard Floridan visiot luovista IT-alan työntekijöistä olisi tullut täydeksi todeksi. Piilaakson työntekijöitä analysoinut Florida totesi heidän olevan verkostomaisissa ja hajautettuja, itseorganisoituvia työntekijöitä, jotka pystyivät suorittamaan työnsä verkostomaisesti ja hajautetusti paikassa kuin paikassa. Nykyinen työelämän murros tekee Floridan visioista täyttä totta laajemmassakin mittakaavassa. IT-alan työntekijöistä muun muassa pelisuunnittelijat sopivat erinomaisesti tähän uuden työn määritelmään jo nyt, samoin luovan alan tekijöistä esimerkiksi arkkitehdit ja palvelumuotoilijat.

Julkaistu Yhteiskuntapolitiikassa