Uhka luonnolle & uusi pamfletti & kunnallisvaalit 2017



Talvivaarassa "on tehty ihme", sanoo pääministeri Juha Sipilä. Kyllä. On uskomatonta, että veronmaksajien rahaa on saatu tuhlattua satoja miljoonia ympäristörikokseen. Piikki näyttää olevan yhä auki, vaikka Sipilä omin sanoin lupasi kesällä, ettei Talvivaaraan enää käytetä julkisia varoja. Niin vain leikkaushallitus löysi jostain sata miljoonaa lisää Kainuun ”Kankkulan kaivoon.” Kaivos tekee yhä tappiota joka kuukausi 10 miljoonaa euroa.
Se on kyllä aikamoinen ihme.
Suomella on pääministeri, joka ylpeänä esittelee sitä, kuinka veronmaksajien rahaa laitetaan lähes miljardin tappiolliseen ja ympäristöongelmaiseen kaivokseen.
Yksityisiä sijoittajia Sipilän ihmekaivos ei ole kyllä edelleenkään houkuttanut. "Alasajoa ei enää harkita", sanoo Sipilä. Suomella on pääministeri, joka ylpeänä esittelee sitä, kuinka veronmaksajien rahaa laitetaan lähes miljardin tappiolliseen ja ympäristöongelmaiseen kaivokseen – ja vieläpä Terrafamen mainospipo päässä.
Kirjailija ja toimittaja Rita Dahl on kirjoittanut TA-Tiedon kustantaman uutuuspamfletin Suuri kaivospeli. Siinä Dahl käy läpi Talvivaaran skandaalia ja lisäksi muitakin Suomen kaivoshankkeita. Vastuullisen kaivostoiminnan iskulauseiden takaa paljastuvat hyvä veli –verkostot ja vastuunpakoilu.
Dahlin mukaan metsäteollisuudesta aiemmin tunnettu Suomi tähtää tuotantorakenteen muutokseen, jossa kaivosteollisuudella ja ydinvoimalla on tärkeä osuus. Pyrkimys on aivan päinvastainen kuin muualla maailmassa. Kansainvälinen lehdistö on jo leimannut Suomen ”kaivosteollisuuden Kongoksi”. Maamme pinta-alasta jo lähes seitsemäsosa on kaivosyhtiöiden valtaamaa.
Dahl nostaa kirjassaan esiin myös Stop Talvivaara –kansanliikkeen. Stop Talvivaara on onnistunut mobilisoimaan väkeä kiistanalaista kaivoshanketta vastaan ja tuottanut arvokasta tietoa kaivoksen tuhoisista ympäristövaikutuksista. Liikkeen aktiivi Hannu Hyvönen on puhunut ”kaivosimperialismista”, joka kuvaa hyvin sitä likaista peliä, jossa pelinappulana on luonnosta saatu maksimaalinen hyöty. Suomenkin mineraalivaroja havittelevat erityisesti ulkomaiset yhtiöt. Mineraaleista siirrytään helposti metsiin ja vesiin. Sitten alkaa Dahlin mukaan taistelu perusasioista: ruoasta, vedestä ja öljystä.
Maamme pinta-alasta jo lähes seitsemäsosa on kaivosyhtiöiden valtaamaa.
Suomi ei ole ainoa kaivospelin lauta, samankaltaista kehitystä on muun muassa Kanadassa. Suuryritykset ottavat entistä suurempia eettisiä – ja ympäristöriskejä.
Dahl pohtii kirjassaan myös sitä, onko kestävä kaivostoiminta ylipäätään mahdollista. Vastaus on vaikea, koska kaivostoiminta on aina ympäristön kannalta riskialtista toimintaa. Dahlin mukaan kaivoksia voidaan kuitenkin pyörittää, mikäli kyseessä on hyvin rajoitettu kiertotalouden muoto. Voiton maksimointiin tähtäävä kapitalismi ei tähän kykene.
julkaistu Tiedonantajassa

Kunnallisvaalit 2017














Uhka linnustolle ja kulttuurihistorialliselle maisemalle

Lemminkäinen on hakenut kaivoslupaa Vantaan ja Nurmijärven rajalle perustettavalle avokivilouhokselle. Pääkaupunkiseudun viherkehää, suojelualueita, historiallisia kyliä ja kulttuurimaisemia on vuosia uhannut jopa 70 hehtaarin avokivikaivos, jonka maisemavaikutukset olisivat 4 km. Louhoksen läheisyydessä sijaitsevat Lamminsuon ja Riipilän metsän luonnonsuojelualueet. Alueella elää suojeltuja lajeja, kuten liito-oravia, lepakoita ja vuollejokisimpukoita.

Benita Junni haki kaivosvarausta Kirkkonummen Kantvikistä, josta uskoi löytyvän muun muassa maasälpää. Varaus sijaitsi noin puolen kilometrin päässä Natura 2000-alueeseen kuuluvasta Saltfjärdin lintureservaatista.

Molemmat kaivoshankkeet ovat riskejä uhanalaisille lintulajeille, mutta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle ympäristölle. Ne on valmisteltu salassa ja laadittu yhtiölle edullisia YVA-arvioita.
Kaivoksia perustellaan usein yliampuvilla työllisyysvaikutuksilla, mutta usein unohdetaan, että kaivosten ympäristövaikutuksista maksetaan olematon 0,15 prosentin korvaus siitä, että alue jätetään joutomaakuntoon. Talvivaara on opettanut, että tulisi pikimmiten saattaa voimaan kaivosvero, joka olisi pelkästään minimaalinen korvaus kaivosten ympäristövaikutuksista.





Pamfletti Talvivaarasta, Suomen muista kaivoksista ja kaivospolitiikasta

Suuri kaivospeli

Miksi Talvivaaran kaivos sai luvan toimintaan ja on voinut jatkaa sitä vuosia, vaikka kaivos ei ole missään vaiheessa täyttänyt ympäristönormeja? Mitä tarkoittaa Green Mining? Onko vihreälle kaivosteollisuusmaineelle katetta?

Vapaa toimittaja ja kirjailija Rita Dahl erittelee tapaus Talvivaaran lisäksi muita Suomen kaivoksia koskevia ratkaisuja. Pamfletti paljastaa vastuullisen kaivostoiminnan iskulauseiden takaa Hyvä veli –verkostot ja vastuunpakoilua.

Pamfletissa arvioidaan Suomen kaivospolitiikkaa myös kansainvälisesti vertaillen ja osana globaalia taloutta. Samalla kerrotaan kansalaistoiminnasta, elinkeinonsa Talvivaaran takia menettäneistä kalastajista ja pohditaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia.

Rita Dahl on kirjailija ja vapaa toimittaja, valtiotieteiden ja filosofian maisteri. Hän on seurannut Suomen kaivoksista käytyä keskustelua ja kansalaistoimintaa jo usean vuoden ajan. Dahl on julkaissut 16 teosta, niin kaunokirjallisuutta kuin tietokirjoja. Hän on myös suomentanut ja toimittanut kirjoja.

Pamfletti Suuri kaivospeli ilmestyy marraskuun puolivälissä. Kirjan julkaisee Kustannusyhtiö
TA-Tieto Oy.
SuuriKaivospeli_300dpi
Rita Dahl

Suuri kaivospeli
Sivuja 152
Valokuvatoimittaja Veikko Koivusalo
Kannet Hannu Lindholm
Ohjehinta 15 euroa.
Julkaisija Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy
ISBN 978-952-67710-9-0

Lisätietoja:
Rita Dahl
ritdahl@gmail.com
Arvostelukappaleiden tilaukset:
p. (09) 7743 810, toimisto@tiedonantaja.fi

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

Malawi folk-tale