Ruokakamppailujen ja öljytuhojen Nigeria

Teksti Rita Dahl
Teksti Rita Dahl

Nigerian asukkaat kärsivät nälän ja luonnonvarojen riiston seurauksista.

Muutaman monikansallisen suuryhtiön agribisnestä edistävän politiikan seurauksena sosiaalisen eriarvoisuuden asetelmat pysyvät Nigeriassa muuttumattomina. Tätä voi kutsua nälän politiikaksi. Pienviljelijät elävät äärimmäisessä köyhyydessä, koska globaalien ruokajättien voitot eivät valu heidän suuntaansa.
Ruokakriisit maailmalla vuosina 2008 ja 2010 ovat lisänneet sijoituksia maatalousaiheiseen tutkimukseen. Väestön kasvu, maaperän hedelmällisyyden katoaminen ja ilmastonmuutoksen seuraukset rasittavat afrikkalaisia viljelijöitä. Tutkimuskaan ei ole kuitenkaan hyödyttänyt afrikkalaisia viljelijöitä, vaan se toimii ruokajättien eduksi. Pienimuotoisen agroekologian sijasta se tavallisesti suosii suureen volyymiin nojaavaa agribisnestä.

Tavoitteena siemenperimän hallinta

GMO (geenimuunneltu organismi) on kokonaisvaltainen väline maailman sosiaalisen ja taloudellisen epätasa-arvon ylläpitämiseksi. GMO:n erityiseksi kokeilualustaksi kaavaillaan Afrikan mannerta, jossa on poikkeuksellisen paljon äärimmäisen köyhiä. Afrikkalaisia varten on kehitetty aivan omia GMO-laatujaan, kuten vesitehokas maissi. GMO auttaa isomman volyymin viljelijää säästämään esimerkiksi työvoimakustannuksissa, mutta pienviljelijälle se voi tulla kalliimmaksikin, koska hän joutuu maksamaan lannoitteista.
Riippumattomia GMO:n turvallisuuden kyseenalaistavia tutkimuksia on yli kaksikymmentä. Niihin kuuluu myös GMO-rehua syöneille hamstereille Venäjällä tehty eläinkoe, jossa hamsterit muun muassa menettivät lisääntymiskykynsä kolmannessa sukupolvessa. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n tutkijat ovat myös varoittaneet GMO:n vaaroista.
GMO:ta voimallisesti kehittävä maatalousjätti Monsanto on vuosikymmenten aikana hyödyntänyt ihmisen terveydelle eri tavoin haitallisia aineita, kuten sakariini, PCB:t, polystyreeni, DDT, dioksiinit, Agent Orange -kasvimyrkky, petrolipohjaiset lannoitteet, Roundup, aspartaami, kasvuhormonit. Monsanto osallistui aikoinaan myös Manhattan-projektiin eli atomipommin kehittelyyn.
Jokainen maa, joka luopuu siemenperimänsä kontrollointioikeuksista, on pulassa. Kansainväliset ruokayhtiöt tavoittelevat globaalia siemenperimän hallintaa saavuttaakseen siinä monopolin maailman ruokamarkkinoilla. Kaikkein köyhimpien ja maanviljelystä riippuvaisten afrikkalaisten kohdalla tämä tarkoittaisi äärimmäistä riippuvaisuutta GMO-tekniikkaa levittävistä suuryhtiöistä ja äärimmäistä köyhyyttä.
Geneettinen insinöörityö myös uhkaa luonnonmukaisen viljelyn harjoittamista.
Esimerkiksi näistä syistä Nigerian presidentti Goodluck Jonathania painostettiin virkakaudellaan ratifioimaan bioturvallisuutta koskeva laki, joka on levännyt vuodesta 2011 hänen pöydällään.

Pioneerimaa suuryhtiöille

Afrikkalaisten kriittisyys GMO:ta kohtaan johtuu siitä, että teknologia ei ole saanut aikaan pitkän aikavälin parannuksia, vaan se on ollut pikemminkin uhka sekä ympäristölle että ihmisille. GM-teknologiaa Afrikkaan lobbaavat henkilöt tukevat myös suursijoittajia bioteknologiasektorilla. Monsanton yhteydet esimerkiksi Gatesin säätiöön ovat hyvin dokumentoituja. Monsanto, DuPont ja Syngenta ovat vahvasti mukana rikkaiden teollisuusmaiden G8-ryhmän ruokaturvallisuus- ja ravintotyöryhmässä.
Monsanton viestintä on kautta aikojen perustunut valheellisten GMO-myyttien levittämiseen: että ne ovat tuottavampia, tulevat sopusointuisesti toimeen muiden kasvien kanssa, vähentävät kemikaalien käytön tarvetta ja perustuvat ihmisen sopusointuun luonnon kanssa.
Noin 177 miljoonan asukkaan Nigeria on eräs Afrikan väkirikkaimmista maista ja GMO:n levittäjien agendalla eräänlainen pioneerikohde, jonka kautta teknologian halutaan leviävän koko maailmaan. Tällä hetkellä Monsanto esimerkiksi havittelee oikeutta GMO-maissiin Nigeriassa.
Nigerian pääkaupungissa Abujassa järjestettiin toukokuun lopulla Nigerian bioturvallisuuslakia ja GMO:ta käsittelevä nigerialaisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kokous. Kokouksen julkilausuman mukaan bioturvallisuuslaki, joka muun muassa edistää GMO-viljelyä, on valmisteltu ilman kunnollisia julkisia kuulemisia ja suurten monikansallisten yhtiöiden toiveiden mukaisesti. Nykyisessä muodossaan laki tuhoaa Nigerian ekosysteemejä sekä ruokakulttuuria ja -järjestelmiä.
Lausumassa todetaan edelleen, että GMO:n mahdolliset sosioekonomiset, kulttuuriset ja eettiset vaikutukset ovat valtavia. Kyse on samalla niiden positiivisten vaikutusten heikentämisestä, joita kansakuntaa ruokkivat pientilalliset saavat aikaan. Näitä ovat esimerkiksi yhteisöllinen hyvinvointi, perinteisten siementen ja viljalajien käyttö, paikallinen työllisyys, kaupankäynti, alkuperäiskansojen elintason parantaminen ja ruokaturvallisuuden vahvistaminen.
Myös IAASTD:n (Maailmanpankin alullepanema maataloustietämyksen yhteistyöelin) vuonna 2008 valmistuneen raportin mukaan GMO:n edistämät agroekologiset käytännöt ovat haitallisia kaikkein köyhimmille ja marginalisoiduimmille yhteisöille. Tätä mieltä oli myös YK:n ruokaturvan erikoisraportoija Olivier De Schutter YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTADin kokouksessa 2013. ETC-ryhmän viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että pienmaanviljelijät tuottavat 75 prosenttia maailman ruokatuotannosta, mutta käyttävät vain 25 prosenttia maanviljelyresursseista.
Kaikki tällaiset havainnot on sivuutettu lontoolaisen ajatushautomo Chatham Housen vuoden takaisessa GMO-myönteisessä raportissa. Siihen on haastateltu laajasti asiantuntijoita, mutta jätetty huomioimatta kansalaisyhteiskunnasta nousevat kriittiset näkökohdat.
Health of Mother Earth -säätiössä toimiva nigerialainen arkkitehti ja kirjailija Nnimmo Bassey uskoo poliitikkaan, jonka päämääränä on edistää pienyhteisöjen ruokaomavaraisuutta ja samalla biodiversiteettiä. Ruokaomavaraisuutta edistävä politiikka on Basseyn mielestä ristiriidassa agribisneksen kanssa.
Olisi sinisilmäistä idealismia väittää, että GMO:ta edistävien monikansallisten ruokajättien pyrkimyksenä olisi maapallon ruokaongelman ratkaiseminen. Voitot jäävät yhtiöiden taseisiin, eivät GMO-riippuvaisten viljelijöiden ruokapöytiin.
Ogonien saastuneet maat ja vedet
Ogoniyhteisö Nigerian niemimaalla kärsii öljyjätti Shellin toiminnasta. Nigerian niemimaan asukkaat ogonit ovat joutuneet kärsimään vuosikymmenien ajan erityisesti Shellin öljynporauksista alueella. Porauksista aiheutuu säännöllisesti vuotoja, joiden jälkiä öljy-yhtiöt eivät siivoa. Öljyvuotojen seurauksena ogonien viljelymaat ja pohjavedet ovat tuhoutuneet.
YK:n alajärjestö UNEP on tehnyt tilanteesta raportin, jonka toimeenpanoa on vaadittu välittömästi, sillä alueen asukkaat kärsivät hengitysongelmista, influenssasta, tuberkuloosista, bronkitiksesta, Parkinson-oireista, jopa psykoosista.
UNEPin raportista on kolme vuotta, mutta ogonit eivät ole vieläkään saaneet raportissa vaadittua apua. Health of Mother Earth -säätiön johtaja Bassey vaatii välittömiä toimenpiteitä: Kelvollista juomavettä on toimitettava sellaisiin kotitalouksiin, joiden vedenottopaikka on saastunut. Nsisioken Ogalen alueelle pitää perustaa lääketieteellinen rekisteri. Asukkaiden terveydentila on tutkittava, sillä esimerkiksi juomaveteen on päässyt karsinogeeninä tunnettua bentseeniä yli 900-kertaisesti WHO:n suosituksen verran. Saastunutta juomavettä koskeva selvitys on käynnistettävä alueilla, joilla hiilivetyjen määrä on kohonnut. Lisäksi on perustettava Ogonimaan Ympäristönelvytystoimisto.
Heinäkuussa 2012 Nigerian öljyministeriöön perustettiin hiilivetysaasteen säilytysprojekti. Projektin tarkoitus oli toimeenpanna UNEP-raportin suositukset erityisesti Nsisioke Ogalen alueella. Alueella ei ole tapahtunut tähän päivään asti mitään.
Vaikka Nigerin niemimaalla sattuu vuosittain satoja öljyvuotoja, Amnesty Internationalin johtaja Audrey Gaughran uskoo Shellin välittävän vuotojen jälkien korjaamisesta. Tämä tapahtuu ennen kaikkea siksi, että Shelliä huolestuttaa sen maine. Yhtiön viestintä muistaa muistuttaa siitä, että vutoja eivät aiheuta pelkästään onnettomuudet vaan myös varkaudet ja sabotaasit. Gaughran tunnustaa kuitenkin, että Nigerian hallitus on aivan liian voimaton voidakseen säädellä tehokkaasti Shellin kaltaisen megayhtiön toimintaa. Shelliä ei ole koskaan asetettu vastuuseen teoistaan.
Nnimmo Bassey puolestaan uskoo, että öljy-yhtiöt eivät välitä vuodoista. Nigerian hallitus on liian riippuvainen öljytuloista, jotta se pystyisi asettamaan yhtiöille tarpeeksi tiukkoja ympäristösäädöksiä ja -normeja. Uganda, Ghana ja Kenia taistelevat vastaavaa kehitystä vastaan omissa maissaan.

julkaistu Kulttuurivihkoissa 3-4/2016

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

Sosiaalinen erakko