Miten olisi perustulo, poliitikot?

Miten olisi perustulo, poliitikot?


Taiteen vertaisarvioijat kokevat itsensä taiteilijoina ja arvostavat samoja asioita kuin taiteilijat. Aineettomilla oikeuksilla tekevät rahaa kuitenkin vain niihin erikoistuneet yritykset ja palkkansa selvitysten teosta saavat TEM:in virkamiehet.


Mitä taiteen vertaisarvioijat priorisoivat hakemuksissa? Cuporen ja Taiken selvityksestä tämä selviää. Raporttiin on haastateltu Koneen säätiön, Suomen Kulttuurirahaston keskus- ja maakuntarahastojen, Svenska Kulturfondenin, Taiken keskus- ja alueellisten rahastojen vertaisarvioijia, joiden keski-ikä oli 52 vuotta. Yli puolet (53 prosenttia) vertaisarvioijista määritteli itsensä taiteilijoiksi, toiseksi edustetuin ryhmä olivat muut asiantuntijat (14 prosenttia). Vähiten edustettu ala oli arkkitehtuuri ja suuruudellaan kuvataide-, tila-, aika-, ympäristötaide.


Suurin osa taiteen vertaisarvioijista oli sitä mieltä, että taiteen on autettava näkemään asiat uudella tavalla. Lisäksi sen on oltava tasokasta ja mahdollisimman monen ihmisen saavutettavissa. Voisikin sanoa, että vertaisarvioijat vaalivat jo joidenkin romanttisten taiteilijoiden vaalimaa estetiikkaa ja lisäksi postmodernille hyvinvointiyhteiskunnalle tyypillistä ”demokraattisuutta” ja kaikki vähemmistöt hyväksyvää inklusiivista jargonia.


Taiteen tehtävien ylhäältä päin määritteleminen aiheuttaa karsastusta paitsi taiteilijoissa, myös vertaisarvioijissa.


Näin he tavallaan toteuttavat nykyihmiseltä vaadittavaa suvaitsevaisen normikansalaisen roolia. Tämän rooliodotuksen täyttävä taiteilija voi olla vertaisarvioijien suosiossa? Hän voi olla heidän kaltaisensa, semblable, eräänlainen veli tai sisar. Hänen kainaloonsa voisi kenties käpertyä myös runouden paha poika Arthur Rimbaud tai symbolistisen veneen soutaja Charles Baudelaire.


Voisi hyvin kuvitella, että myös tuettavat taiteilijat jakavat vertaisarvioijien kanssa näkemykset siitä, mikä on hyvää, tukemisen arvoista taidetta. Yhteistä lienee myös näkemykset siitä, että vuosiapurahan on oltava elämiseen tarpeeksi suuri. Vertaisarvioijat olivat hyvin tietoisia omasta roolistaan ”niukkuuden jakajina”. Suomessa taiteilijoiden tukeminen on ollut perinteisesti julkisen vallan tehtävä, vaikka yksityisten säätiöiden roolista on ohessa keskusteltu. Taiteen tuki voi olla joko suoraa tai välillistä; suoria tai välillisiä tuki-instrumentteja.


Kyselyssä pohdittiin myös perustulon tai kansalaispalkan merkitystä taiteilijoiden toimeentulo-ongelmien ratkaisijana, mutta todettiin, ettei perustulokokeilu ratkaisisi perusongelmaa eli taiteilijoiden erityisasemaa. Spekulaatiota herätti myös apurahojen verottomuuden mahdollinen poistaminen, koska se selkeyttäisi taiteilijoiden asemaa sosiaaliturvajärjestelmän silmissä. Jos barometriin vastaavan vertaisarvioijan oma asuinpaikka oli periferiassa, hän muisti huomauttaa heidän rahoitusasemansa olevan heikompi pk-seutuun verrattuna. Myös kielen, sosioekonomisen aseman nähtiin olevan taiteilijan yhdenvertaisuuden kannalta merkityksellisiä ominaisuuksia. Sukupuolen vaikutuksen tuen saantiin vertaisarvioijat halusivat sen sijaan kiistää.


Vertaisarvioijat näkivät esteellisyyden olevan ongelma erityisesti taiteenaloilla, joissa piirit ovat hyvin pienet. Myös vallan lyhytaikaisuus, kommentoijien vaihtuvuus nousi kommenteissa esille.


Aineeton arvontuotanto on tyypillistä taiteelle, mutta myös trendialoille, kuten peliteollisuus, media, televisio, internet, radio, palvelumuotoilu, elokuvat, musiikki. Ainettomuutta esiintyy niin tuotteissa kuin palveluissa. Aineettomien palveluiden ja tuotteiden on tuotettava entistä enemmän arvoa; siinä piilee niiden menestyspotentiaali. Digitaalisemmilla aloilla kehittämisen on oltava pitkäjänteisempää. TEM:in raportissa arvellaan nimenomaan digitaalisilla aloilla olevan odotettavissa eniten arvonlisäystä. Murros tuhoaa vanhoja toimijoita ja uusia tulee tilalle. Aineeton arvontuotanto vaatii myös investointeja. Yli viidesosa siitä muodostuu taiteesta, viihteestä ja tekijänoikeuksista.


Vuonna 2013 rojalteista ja lisenssimaksuista tuli vientituloja 2,7 miljardia, välityskaupasta 2,8 miljardia ja muusta palveluviennistä 16,4 miljardia euroa. TEM:in raportti uskoo ennakkooletuksen mukaisesti johtamiseen, joka aistii tunnelmia ja luo samalla niitä. TEM uskoo raportissaan myös muotoiluosaamiseen tai palvelumuotoiluun, jota voi hyödyntää yrityksen kaikilla osa-alueilla markkinoinnista ja viestinnästä liiketoiminnan kehittämiseen. Yleisintä sen hyödyntäminen oli juuri markkinoinnissa ja viestinnässä. Aineettomat investoinnit olivat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinteiden investointien rinnalle.


Koska aineettomien oikeuksien kauppaaminen tuottaa eniten arvoa vain niiden tuotantoon erikoistuneille yrityksille ja em. selvityksiin erikoistuneille virkamiehille, ei yksittäisille taiteilijoille, miten olisi se perustulokokeilu? Tässä on vain yksi erityisryhmä, jota se ainakin vähän saattaisi hyödyttää.

Rita Dahl

LÄHDE:


Tarjanne, Petri (2015). Aineeton arvo – talouden uusi menestystekijä. Työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino- ja innovaatio-osasto



Rautiainen, Pauli, Roiha, Taija & Rensujeff, Katja (2015). Taiteen ja kulttuurin barometri 2015. Taiteen toimintaympäristö ja rahoitus. Helsinki: Cupore ja Taike, http://www.cupore.fi/documents/Taiteenjakulttuurinbarometri_v10.pdf.

julkaistu Libero 1/2016:ssa

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Surullisen hahmon ritari