Rasismin arkipäiväistyminen

Rasismin arkipäiväistyminen

Viimeisen vuoden aikana olemme saaneet todistaa ilmiötä nimeltä rasismin arkipäiväistyminen. Arkipäivää on niin poliitikkojen kohtaama vihapuhe kuin iskut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin ympäri Suomea.

Perussuomalaiset saivat Jytkyn alusta lähtien tempauksillaan aikaan mediaspektaakkeleita, jotka lähentelivät italialaisten poliitikkojen vastaavia. Kun Syyriasta alkoi tulvia meille ISISin tuhojen alta pakolaisia, PS:n kansanedustaja Laura Huhtasaari sai aiheen sanoa: ”Ihmisoikeuksia ei alun perin perustettu kaikkia varten, vaan ne perustettiin ensisijaisesti siviilejä varten.”

YK:n ihmisoikeuksien julistus syntyi tosiaan aikana, jolloin maailmaa varjosti natsismin uhka. Mistään historiankirjoituksesta ei käsittääkseni löydy faktoja, joiden mukaan ihmisoikeudet olisi suunniteltu ensisijaisesti siviileille. Ne ovat jakamattomia ja jakaantuvat ennen muuta KS- ja TSS-oikeuksiin.

ISIS-terroristien Pariisin-iskun jälkeen terrorismi on saapunut väistämättömällä tavalla Eurooppaan ja se on konkreettinen turvallisuusuhka, joka on huomioitava konkreettisesti turvapaikanhakijoiden vastaanotossa. 2014 syksystä eri kaupunkien kaduilla partioineet Odinin sotilaat pelottivat silti ihmisiä enemmän kuin sen vastustamat maahanmuuttajat. Ja syystäkin: katupartion johtaja ja useat muut jäsenet oli tuomittu ulkomaalaisten pahoinpitelystä. Joensuun kaupungin johto ilmaisi kantansa, jonka mukaan katujen valvonta on poliisin tehtävä, ei yksittäisten kansalaisten tai järjestöjen huolenaihe.

Oikeusministeriä tai Huhtasaarta eivät kuitenkaan katupartiot pelottaneet. Huhtasaaren mielestä katupartiolaisten rikollistausta ei ollut uhka, koska eduskunnassakin oli poliitikkoja, joilla oli rikostaustaa.

Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanyar teki Huhtasaaren kommentista Facebook-sivulleen statuspäivityksen, joka kirvoitti törkykommentteja hänen sivulleen. Vihapuhetta lähentelevät kommentointi on viimeisen vuoden aikana yleistynyt erityisesti naisten tai maahanmuuttajien oikeuksia ajavien poliitikkojen sivuilla. Myös Vasemmistoliiton naisten ja maahanmuuttajien asiaa esillä pitänyt eduskuntavaaliehdokas Veronika Honkasalo on kohdannut vihapuhetta omalla some-sivullaan.

Rasismi on arkipäiväistynyt, kun kansanedustajakin voi esittää lähes rasistiseksi tulkittavan kommentin. Millä kokeella Luhtasaari aikoisi erotella ISIS-terroristit niistä ihmisistä, joille hänen mielestään ihmisoikeudet kuuluvat? Pelottavaa on, että vastaanottokeskuksiin tehdään polttopulloiskuja melkein viikoittain. Rasismi on arkipäiväistynyt sekä kansalaisten että poliittisten päättäjien keskuudessa.

Raiskaus on raiskaus, syyllistyi siihen kantasuomalainen tai maahanmuuttaja, mutta jostain syystä media alkoi lietsoa paniikkia erityisesti maahanmuuttajien tekemiä raiskauksia kohtaan syksyllä 2015. Oletan, että niitä on tehty aiemminkin. Halpa tapa tehdä skandaaliuutisia? Ulkomaalaisten tekemistä potentiaalisista rikoksista alettiin kenties tehdä myös yhä helpommin tutkintapyyntöjä kenties ISIS-terrorismin Suomeen laajenemisen pelossa?

Uudenvuodenaattona keskusrikospoliisi vangitsi kuusi irakilaismiestä Kirkkonummen Aavarannan vastaanottokeskuksessa epäiltynä kehottamisesta yleistä järjestystä vahingoittavaan tekoon. Tapauksella ei ollut mitään tekemistä terrorismin kanssa. Pidätyksiä suoritettiin, koska poliisi pelkäsi Helsingissä toistuvan Kölnin tapahtumien, joissa tuhatkunta maahanmuuttajaa oli kokoontunut yhteen ja kokoontumisen aikana oli tapahtunut kymmeniä ahdistelutapauksia. Olisiko tällaisten lausuntojen taustalla ennaltaoletetut ennakkoluulot, jotka eivät saisi vaivata viranomaisen toimintaa.

Pitäisikö vastaavasti alkaa tehtailla tutkintapyyntöjä internetin täyttävästä vihapuheesta? Ääri-islamistien vastapainoksi länsimaihin on kehittynyt oma islamofobien ryhmänsä, jonka poliittinen kasvualusta löytyy Perussuomalaisten Jussi Halla-Ahon raiskaukseen yllyttävistä puheista. Satiiri on kirjallisuudessa ollut perinteisesti vaikea tyylilaji ahtaissa totalitäärisissä yhteiskunnissa, mutta sen käyttäminen puolustuksena vihapuheen esittämiselle on pelkästään vastenmielistä.

Ehkä voimallisimmin rasismin arkipäiväistymistä on lausunnoissaan vastustanut Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö, joka myös monia kansallisuuksia edustavan eduskuntaryhmänsä johdolla voimallisesti vastusti sekä rasismia että misogyniaa, naisvihaa. Molemmat nostavat yleensä suosiotaan kun yhteiskunnallinen ilmapiiri heikko-osaimpia, köyhiä, vanhuksia, opiskelijoita, sairaita kohtaan on kovenemaan päin, kuten Sipilän hallituksen aikana on tapahtunut. Tällaisessa ilmapiirissä pelko oman aseman heikkenemisestä voimistuu erityisesti niiden keskuudessa, joiden asema on entuudestaan heikko.

Ääriliikkeet länsimaisena terrorismina

Suoraksi toiminnaksi muuttunut äärioikeistolaisuus tai -vasemmistolaisuus on tuleva länsimainen terrorismin muoto. Esimerkiksi Tanskassa on toiminut Vastarintaliike jo vuodesta 1940 saakka. Liike taisteli sabotaasi-iskuilla ja salamurhilla natsismia vastaan tehden yli sata sabotaasi-iskua ja tappaen yli kaksisataa natsien kanssa yhteistyötä tehnyttä tanskalaista.

Suomen Vastarintaliike sai alkunsa kirjeenvaihdosta amerikkalaisen natsirikollisen kanssa. Henrik Holappa lähetti Richard Scutarille ensimmäisen kirjeen vuonna 2003. SVL:n hän perusti 2008, ja 
2012 luovutti johtajuuden Juuso Tahvanaiselle. SVL on Wikipedian määritelmien mukaan uusnatsistinen ulkoparlamentaarinen järjestö, mutta käytännössä sitä voi kutsua uusnatsijärjestöksi. Sen esikuvana on Ruotsin Vastarintaliike (SMR), joka sitouttaa jäsenistönsä toimintaansa vaatimalla jäsenmaksuksi vähintään 10 prosenttia tuloista.

SVRL ei ole määrittänyt alarajaa jäsenmaksulle, joskin 10 prosenttia on suositus aktivisteille. Korkea jäsenmaksu on myös tapa sitouttaa jäsenistö toimintaan. Koska uusnatsiliikkeen jäseniä ei hevin hyväksytä taisteluklubien jäseniksi, SVRL järjestää omia kamppailulajiharjoituksiaan.

Se on tunnettu muun muassa kyynelkaasuiskuista, törkeistä pahoinpitelyistä ja puukotuksista. Kun tietää liikkeen syyllistyneen tällaisiin tekoihin, internetsivujen viestintä näyttää viestivän vain hyvin abstraktisti liikkeen arvopohjasta ja unohtavan täysin nämä edellämainitut lähihistorian tapahtumat.

Liikkeen arvopohja on vahvasti nationalismissa ja pyrkimyksessä protektionistisesti suojella omaa ”kansallista alkuperää ja kansallisia arvoja”. Suomen Vastarintaliike on noussut muutaman vuoden väliajoin otsikoihin erilaisia selkkauksia järjestettyään; Vastarintaliike teki vuonna 2010 iskun Pride-kulkueeseen, vuonna 2012 he sabotoivat Li Anderssonin ja Dan Koivulaakson kirjanjulkaisutilaisuutta ja toukokuussa 2015 he tunkeutuivat Kirkkopäiville ja tappelivat järjestysmiesten kanssa, elokuussa 2015 SVL-aktiivien epäillään tehneen Jyväskylään tavarataloon ja kirjastoon iskun, joka sai aikaan haavoittuneita. Poliisi otti kiinni 32 kahakkaan osallistunutta. Kirjastopuukotukseen osallistunut tuomittiin käräjäoikeudessa laittoman henkilörekisterin ylläpidosta maaliskuussa 2015. Rekisterissä oli 300 henkilöstä poliittiseen vakaumukseen, ikään ja asuinpaikkaan liittyviä tietoja.

Omien internet-sivujensa mukaan liike haluaa suojella ”suomalaista historiaa, kulttuuria ja identiteettiä” eli se on vahvan patrioottinen, mikä varmimmin on äärimmäisyyden tunnusmerkki. 
Tähän se pyrkii vastustamalla monikulttuurisuutta, kannattamalla kansallisen hallituksen perustamista, Euroopan Unionista vetäytymistä ja pohjoismaisen valtakunnan julistamista. Vastarintaliike ihannoi tiettyjä poliittisia murhamiehiä, kieltää holokaustin ja kannattaa antisemitistisiä järjestöjä.

Liike tiedottaa internetin lisäksi paperilehdessä. Lehti tulvii kokonaisen ihmisryhmän leimaavia uutisia tyyliin ”76 prosenttia rikollisjengien jäsenistä on maahanmuuttajia”. Tämä tyyli on tuttu monilta muilta natsi- ja äärioikeistolaisjärjestöiltä ja puolueilta.

Rita Dahl


on kirjailija, vapaa toimittaja, valtiotieteiden ja filosofian maisteri ja itsenäinen poliittinen toimija.


julkaistu Tiedonantajassa 4.3.2016

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Surullisen hahmon ritari