Leikkaukset luontoon ja koulutukseen

Leikkaukset luontoon ja koulutukseen

Juha Sipilän hallitus kaavailee opintorahaan neljänneksen leikkauksia. Korkeakouluopiskelusta halutaan lainapainoitteista. Yliopistojen perusrahoituksesta leikataan. Ympäristöministeriötä ollaan alasajamassa siirtämällä Suomen metsiä ja vesiä erilliseen taseeseen. Quo vadis, Suomi?

Sipilän hallitusohjelman tavoite koulutuksen ja osaamisen osalta on, että: ”Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.” Lisäksi ennen vaaleja hallituspuolueiden edustajat esiintyivät promokuvissa, joissa vastustivat koulutusleikkauksia.
31.1.2016 Sipilä totesi uudelleen: "Silloin kuin leikataan, pääsee luovuus kukoistamaan ja päästään parempiin lopputuloksiin kuin silloin kun on enemmän rahaa käytettävissä."

Leikkauksilla on seurauksensa. Helsingin yliopisto ilmoitti tammikuun lopulla vähentävänsä yt-neuvotteluissa 980 ihmistä. Suoraan irtisanomisia tulee 570.

Miksi vastaavasti pääomatuloja ei veroteta? Verosuunnittelukaan ei ole laitonta. Siihen turvautuvat erityisesti erittäin runsaista pääomatuloista nauttivat henkilöt.

Juha Sipilältä löytyy viimeisimmistä julkisista verotiedoista vuodelta 2014 verotettavia ansiotuloja 97 528 € ja verotettavia pääomatuloja 91 628 €, ja hänen pääomatulojensa alhainen veroprosentti pienentää hänen kokonaisveroprosenttinsa niin alas kuin 35 %.
Aiempina vuosina hän on ilmeisesti verosuunnittelun avulla välttänyt suurtuloisten listalle nousun. Verosuunnnittelua on tarvittu hänen vuonna 1996 yrityksensä Solitran myynnistä saadut runsaat 10 miljoona euroa käteen jääneen tuoton sijottamiseen. Hänen veroprosenttinsa satojen tuhansien eurojen tuloista vuosina 2006-2011 oli alhainen 25-29 %.

Metsät ja vedet myyntiin

Samaan aikaan kun opiskelijoiden perustoimeentulosta ja yliopistojen menossa on laajamittainen ympäristöministeriön alasajo, johon kuuluu yritys alasajaa Metsähallitus. 
Muutoksen varjolla yritetään ihan toista asiaa: ajaa alas itsenäistä luonnonsuojeluviranomaista ja luontoarvoja turvaavaa Metsähallituksen Luontopalveluja ja siirtää metsät ja vedet pois eduskunnan valvonnasta. Hallituksen esityksessä siirretään osa arvometsistä ja -vesistä pois luonnonsuojeluun varatusta taseesta hyödynnettäväksi kaupallisesti. Tämä uhkaa Suomen luontoa ja saamelaisten oikeuksia.

Ympäristöministeriön ohjausvaltaa heikennettäisiin, luonnonsuojelualueiden hallinta siirtyisi emokonsernille, luontopalvelujohtaja päättäisi vain hallintoasioista ja kaikesta muusta Metsähallituksen pääjohtaja. Nykyinen pääjohtaja Esa Härmälä tunnetaan pitkäaikaisena MTK:n lobbarina, joka on vastustanut kaikkia luonnonsuojelun hankkeita Suomessa. Emokonserni on kiinnostunut hakkuista, kaivoksista, soranotosta ja tonttikaupoista. Voiko tällaista tahoa kiinnostaa luonnon ja luontoarvojen vaaliminen?

Samalla menetettäisiin metsien ja vesien hallinnasta tähän mennessä vastannut Metsähallituksen itsenäinen Luontopalvelu, joka vaalii maamme metsiä ja vesiä jälkipolville, kertoo tarinoita historiamme kalliomaalauksista, antaa tietoa karhuista ja merikotkista. Sillä on Suomen parhaat luontotutkijat kartoittamassa kentällä maamme lajeja ja vedenalaista luontoa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö (kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset) on äänestyksen jälkeen viemässä eteenpäin eduskunnan hyväksyttäväksi esitystä lähes sellaisenaan. Tasesiirron esityksessä 400 000 hehtaaria arvokkaita pohjoisen metsiä siirrettäisiin Metsähallituksen luonnonsuojelutaseesta kaupalliseen taseeseen (36 000 ha) sekä uuteen hyötykäyttötaseeseen (365 000 ha). Siirto tarkoittaisi sitä, että sekä metsiä voi alkaa hakata ja tontteja myydä. Lisäksi valtion yleisvedet siirretään, jolloin niitäkin voi alkaa hyödyntää.

Leikkaukset opetukseen

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen määrärahat laskevat opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa tällä hallituskaudella 3,2 miljardista 3,1 miljardiin euroon. Viimeksi mainittuun lukuun ei sisälly korkeakoulujen pääomitus 220 miljoonalla. Pelkästään yliopistojen rahoitus on kasvanut 2000-luvun aikana 800 miljoonalla eurolla. Yliopistojen määrärahat laskevat pitkän nousukauden jälkeen reaaliarvolla mitattuna vuoden 2009 tasolle.

Silti Helsingin yliopistolta leikataan suorasta valtionrahoituksesta jopa 25 prosenttia ja muiltakin yliopistoilta arviolta 5-10 prosentin väliltä. KSML:n mukaan yliopistoihin tulee noin 5000 hengen vähennystarve.

Opiskelusta tehtäisiin maksullista EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville vaihto-opiskelijoille, jotka maksaisivat lukukausimaksuja.

Suomen korkeakoulut ovat korkealaatuisia ja kuusi niistä pääsee Euroopan 200 arvostetuimman korkeakoulun joukkoon. Näin arvioi maaliskuussa julkaistu korkeakoulutuksen alalla arvostettu Times Higher Education Supplement.

Esimerkiksi Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen torjuu leikkaukset monen taloustieteilijän tavoin.

Lisäksi 13.3. julkistetussa HS-kyselyssä yli 850 professoria murskaa hallituksen koulutusvihamielisen politiikan. 50% vastaajista pitää hallituksen tiedepolitiikkaa täysin epäonnistuneena, 42% melko epäonnistuneena. Vain 7% melko onnistuneena.

Eiköhän peruta järjettömät koulutus- ja luontoleikkaukset hallitus ja panosteta osaavaan, korkeasti koulutettuun kansaan. Se kun on paras eteenpäinmenon tae.


Rita Dahl

julkaistu Tiedonantajassa 24.3.

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

Sosiaalinen erakko