Jokaisen mieli, oma



Kädet tärisevät. Koko ihminen tärisee. Hikoiluttaa. Tekee mieli huutaa ilmoille oma onnen tunteensa, mutta samaan aikaan oma paha olonsa. Tuntuu siltä, että olen joutunut umpikujaan. Minun on tunnustettava: tarvitsen terapiaa. Olen tyytymätön saavutuksiini työssä, elämässä: kaikkialla.

Rakastumiskokemus paljastaa, että terapiassa on kehitettävä erityisesti tietyissä tilanteissa vaillinaista mentalisaation kykyäni. Jos minun vanhemmista erillisiä tarpeitani ei ole aikoinaan tunnistettu varhaisessa vuorovaikutussuhteessa, kuinka voisin tunnistaa toisen ihmisen toiveita ja haluja henkilökohtaisen kriisin yllättäessä. En pysty edes kuuntelemaan, projisoin omaa pahaa oloani ja pelkojani toisen niskaan.

Mentalisaatio tarkoittaa ihmisen kykyä pitää mieli mielessä, oma ja toisten. Se tarkoittaa kykyä ajatella molempia olentoina, joilla on omat halut, toiveet ja päämäärät. Mentalisaation kyky kehittyy varhaisessa vuorovaikutussuhteessa ja kehitys voi häiriintyä jos vanhemman oma mentalisaation kyky on vajavainen. Mentalisaation taito tarkoittaa kykyä ajatella toista itsestä erillisenä olentona, jolla on omat halunsa ja toiveensa.

Lapsen mieleen tallentuu aikuisen kuva hänen mielestään ja samalla syntyy ensimmäinen vuorovaikutussuhde. Silti sisäinen ja ulkoinen maailma ovat hänelle vielä yhtä ja tämä ilmenee mielikuvitusleikeissä. Noin 4-5 vuoden iässä maailmat erkanevat toisistaan ja lapsi tunnistaa reaalisen maailman eron leikkimaailmoista.

Fonagyn mukaan mentalisaation kyky kehittyy turvallisessa kiintymyssuhteessa ja turvaton suhde tekee mentalisaation kyvyn kehittymisen mahdottomaksi. Turvaton ja väkivaltainen lapsuus tai aikuisen puutteelliset mentalisaation taidot ehkäisevät tämän taidon kehittymisen. Huono vanhempi pysyy itsepintaisesti omassa kokemuksessaan, eikä edes yritä ymmärtää lapsen kokemusta. Tällainen edistää lapselle raskasta stressin kokemusta.

Epävakaasta persoonasta kärsivä voi voimakkaita tunteita edellyttävissä tilanteissa palata varhaiseen mentalisaatiota edeltävään kokemisen tapaan, jossa ulkoinen ja sisäinen maailma ovat vielä yhtä. Puutteellinen mentalisaation kyky voi myöhemmin saada tunteen purkautumaan toimintana, väkivaltana.

Mentalisaatiota voi hyödyntää eri terapiasuuntauksissa, kuten kognitiivisessa tai dialektisessa käyttäytymisterapiassa, transferenssikeskeisessä psykoterapiassa tai mentalisaatioon perustuvassa terapiassa. Mentalisaatioon perustuvassa terapiassa terapeutin perusasenne on ei-tietävä: toisen mieli on läpinäkymätön. Terapeutin on käytettävä koko persoonallisuuttaan ottaakseen vastaan potilaasta välittyvän ja hänen välittämänsä informaation.

LÄHTEET:


Larmo, Anneli. ”Mentalisaatio – kyky pitää mieli mielessä”. Duodecim-lehti 2010, 126 (6), 616-621.

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

Malawi folk-tale