AREVA uskoo ydinvoimaan

Onko massiivisella kansalaispainostuksella pystytty vaikuttamaan missään päin maailmaa kaivosteollisuuden hankkeiden etenemiseen, vai onko kyse täysin koskemattomasta ja suojellusta toimialasta? Euroopassa ja muualla maailmalla on esimerkkejä myös onnistuneista kaivosteollisuuden vastaisista protesteista ja kansalaisliikehdinnästä, jolla on oikeasti ollut vaikutusta.

Ruotsissa Nordkalkin kaivoksen toiminta keskeytettiin kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kovan painostuksen vuoksi. Ympäristöjärjestöt valittivat Nordkalkin Pohjois-Gotlannissa olevasta louhoksesta korkeimmalle oikeudelle, joka otti asian käsittelyynsä. 2 Pohjois-Ruotsissa on myös kokemuksia muiden elinkeinojen, erityisesti saamelaisten poronhoidon, joutumisesta kaivosteollisuuden jalkoihin. Kilometrien päähän kaivosalueelta leviävä pöly on tuhonnut porojen laitumet talviaikaan. Kesällä 2013 aktivistit järjestivät sulun Beowulfin kaivokselle Pohjois-Ruotsiin. Kanadassa kahteen osavaltioon ei saa rakentaa lainkaan uraanikaivoksia ja myös Quebec on alkanut kannattaa uraanin etsimis- ja louhimiskieltoa vesien, ilman ja luonnon saastumisen pelossa. 3

AREVA on ranskalaista alkuperää oleva monikansallinen uraaniyhtiö, ja maailman markkinajohtaja toimialallaan. Internetsivuillaan yhtiö mainostaa panostavansa hiilidioksidivapaan, puhtaamman, turvallisemman ja taloudellisemman energian tuottamiseen. Energian tarve tulee lisääntymään vuoteen 2030 50 prosentilla vuoden 2008 energiantarpeesta. AREVA uskoo ydinvoimaan tulevaisuuden energianlähteenä. Ydinvoiman tuottamiseen tarvitaan uraania, ja sitähän Pohjois-Suomessa riittää. Ydinvoima pysyy kilpailukykyisenä, koska sen hinta ei ole riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Vuoden 2009 talouskriisin aikaan fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat, mutta tulevaisuudessa on odotettavissa nousua. Lisäksi Areva vetoaa siihen, että ydinvoima säästää laskujen mukaan 0,7 miljoonaa tuhatta hiilidioksiditonnia Euroopassa vuosittain.

Uusiutuvan energian (tuuli-, aurinko- ja bioenergia) markkinat ovat erityisessä kasvussa Euroopassa, josta Arevan tuloista tuli peräti 57 prosenttia ja jossa se työllistää 50 000 ihmistä. Euroopan maista Ranska, Suomi, Iso-Britannia, Italia ja Itä-Euroopan maat ovat ilmansuuntia, joihin Areva kertoo satsaavansa edelleen. Yritys pyrkii panostamaan tulevaisuudessa yhä enemmän kasvaville Aasian markkinoille, joiden osuus sen tuloista 2008 oli 19,5 prosenttia. Myös Etelä-Amerikan yritys näkee kasvavana markkina-alueena, johon se aikoo tulevaisuudessa panostaa enemmän.

Kaiken kaikkiaan megayritys Arevalla on hankkeita 43 maassa. Yrityksen kaikki toiminnot uraanin etsinnästä sen jalostamiseen, rikastamiseen ja ydinpolttoaineen tuottamiseen, ydinreaktorien rakentamiseen ja ratkaisujen kehittämiseen lopputuotteina syntyville jätteille liittyvät joko uraaniin, jota ydinvoiman rakentaminen edellyttää. Uusiutuvien energiamuotojen osuus yhtiön liikevaihdosta on vain kolme prosenttia eli kosmeettinen yritys puhdistaa yrityksen muuten tuhriintunutta imagoa. Uraanikaivosteollisuuteen eikä ydinvoimaankaan yhdisty luontevalla tavalla muodikas käsitepari kestävä kehitys, eikä kolmen prosentin liiketoimintaosuus viherpese yritystä muuten lainkaan vakuuttavasti.

Pohjois-Amerikka on lähes 29 prosentilla maailman markkinajohtaja ydinenergian käyttöönotossa, ja sen esimerkki kiehtoo alansa markkinajohtajaa, jonka liikestrategianaan mainostama ”kestävä kehitys” sisältää kymmenen kohdan sitoutumislistan. Yksi kohdista on dialogi ja konsensuksenrakentaminen, mutta yrityksen järjestämien tiedotustilaisuuksien perusteella on ollut kyse ylhäältä alaspäin suuntautuvasta tiedotuksesta, joissa yrityksen tiedotuksen ja kantojen kyseenalaistaminen ei ole ollut mahdollista. Kymmenen kohdan listalla on myös ympäristön kunnioittaminen, joka ei uraanikaivosten kohdalla tule siis kyseeseen, kuten Areva Ranskan-kokemustensa perusteella jo tietää.

Uusiutuvat energiamuodot muodostavat kolme prosenttia Arevan liikevaihdosta; lähes kaikki muu tulo tulee ydinvoimaan tai uraaniin liittyvästä toiminnasta. kyse on siis eräänlaisesta kosmeettisesta viherpesuyrityksestä. Miten johtava ydinvoimayritys ja uraanin etsijä/jalostaja kehtaa puhua kestävästä kehityksestä keskeisenä arvonaan? Ensinnäkään kestävä kehitys ei voi toimia yhdenkään voittoa tavoittelevan osakeyhtiön uskottavana periaatteena (näin ajattelee muun muassa makrotaloustieteen kehittäjä Milton Friedman) ja erityisesti sellaista ei voi tehdä ydinvoimaa kauppaava yritys.

Kaivosteollisuus on usein valtion ja hallituksen erityissuojeluksessa erityisesti, jos työ- ja elinkeinoministeri ja –ministeriö ovat näin kansallisena strategiana päättäneet. Lokakuussa ministeri Häkämaan ministeriö julkaisi raportin, jossa listattiin kymmenen kaivosteollisuuden puolesta puhuvaa kohtaa. Raportissa todettiin, että kaivosteollisuuteen ollaan investoimassa neljän miljardin verran ja noin puolet summasta suuntautuisi Pohjois-Suomea. Uutisen mukaan lisäinvestoinnit toisivat 2800 työpaikkaa lisää kaivosteollisuuteen. Työpaikkojen hintana tulee olemaan tuhoutunut luonto – samassa uutisessa kerrotaan kaivosveron herättävän kaivosyrityksissä negatiivisia mielipiteitä. Vero koetaan eräänlaisena rangaistuksena. 1


1 Kammonen, Teemu, ”Suomi voisi saada 4 miljardin potin ja 2 800 työpaikkaa – vastustetaan”, Uusi Suomi 24.10.2012, http://www.uusisuomi.fi/raha/54506-suomi-voisi-saada-4-miljardi-eun-potin-ja-2-800-tyopaikkaa-vastustetaan
2 “Ruotsissa oikeus keskeyttää Nordkalkin louhoksen työt”, YLE Uutiset 17.10.2012, http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_oikeus_keskeyttaa_nordkalkin_louhoksen_tyot/6338635
3 Näätänen, Marjatta, “Mitä tarkoittaa kun uraani otetaan “talteen”?”, Kaleva 14.10.2012

julkaistu Tiedonantajassa

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Surullisen hahmon ritari