Posts

Showing posts from February, 2016
La Forza del Destino (Kohtalon voima) edusti Verdin oopperoiden joukossa ns. ”ideoiden oopperaa”, jossa Verdi kehitti oopperan rakennetta eteenpäin pelkkien cavatinojen ja duettojen hallitsemasta oopperamuodosta kohti tulevaisuuden oopperaa. Tampere-Talossa Tampereen Oopperan esityksenä nähty Kohtalon voima käynnistyi dramaattisesti Alvaron(Mika Pohjonen) ja Leonoran (Johanna Rusanen-Kartano) kohtaamisella, ja Alvaro ampuu vahingossa Calatravan markiisin (basso Peter Achrén). Leonoran veli, upeasti resonoivalla instrumentilla laulava Don Carlo (Kiril Manolov) vannoo kostoa, ja saakin yrittää sitä ensin Espanjan armeijan riveissä ja myöhemmin luostarissa. Don Carlon ja Alvaron kohtaaminen Espanjan armeijassa edusti laulullisesti erinomaista tasoa ja lisäksi vuorovaikutus Pohjosen ja Vargasin välillä toimi erittäin hyvin. Leonoran roolista jo Lappeenrannan laulukilpailuissa unelmoinut Johanna Rusanen-Kartano selvisi erinomaisesti monipuolisesti luonneroolista hengellisyyttä ilmaisevasta…

AREVA uskoo ydinvoimaan

Image
Onko massiivisella kansalaispainostuksella pystytty vaikuttamaan missään päin maailmaa kaivosteollisuuden hankkeiden etenemiseen, vai onko kyse täysin koskemattomasta ja suojellusta toimialasta? Euroopassa ja muualla maailmalla on esimerkkejä myös onnistuneista kaivosteollisuuden vastaisista protesteista ja kansalaisliikehdinnästä, jolla on oikeasti ollut vaikutusta.
Ruotsissa Nordkalkin kaivoksen toiminta keskeytettiin kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kovan painostuksen vuoksi. Ympäristöjärjestöt valittivat Nordkalkin Pohjois-Gotlannissa olevasta louhoksesta korkeimmalle oikeudelle, joka otti asian käsittelyynsä. 2 Pohjois-Ruotsissa on myös kokemuksia muiden elinkeinojen, erityisesti saamelaisten poronhoidon, joutumisesta kaivosteollisuuden jalkoihin. Kilometrien päähän kaivosalueelta leviävä pöly on tuhonnut porojen laitumet talviaikaan. Kesällä 2013 aktivistit järjestivät sulun Beowulfin kaivokselle Pohjois-Ruotsiin. Kanadassa kahteen osavaltioon ei saa rakentaa lainkaan uraanik…

Camp-asenteella yksityisyys auki

Lahtelainen Kino Iiris sai järjestäjien mukaan kunnian esittää Jussi Parviaisen elokuvatriologian kaikki kolme osaa samalla kertaa ensimmäistä kertaa. Myös Parviainen, Harmageddonin ohjaaja Juha Rosma ja kuvaaja Esa Vuorinen olivat paikalla. Oliko Parviaisen elokuvissa esiintyvä Juska Paarma -hahmo representaatio representaatiosta? Ammattimaisten medianhyödyntäjien Jouko Turkan ja Arto Mellerin, tietokoneiden ja iltapäivälehdistön nousun aikakautena oli ajankohtaista kysyä tämän tyyppisiä kysymyksiä. Parviainen on elokuvissaan vienyt yksityisen julkisuuden maksimaalisille rajoille asti. Juha Rosman ohjaaman Harmageddonin taustalla oli Parviaisen kolme näytelmää, joissa hän oli esittänyt ja kehittänyt Juska Paarma -hahmoaan: Diletantti Helsingin Ylioppilasteatterissa 1983, Jumalan rakastajaRyhmäteatterissa 1984 sekä Valtakunta Intiimiteatterissa 1985. Juska Paarmassa Parviainen on vapauttanut oman luovuutensa, jota hän pitää elämän ainoana eteenpäinvievänä voimana. Minä muuna kuin cam…

Onnistunut Aurore-festivaali

Guillaume Dufay sijaitsi säveltäjänä keskiajan ja renessanssimusiikin rajalla. Hän nojasi tuotannossaan myös englantilaiseen terssisävyiseen konsonanssiin. Suurten poliittisten aiheisen (Dufay-konsertin kohokohta Ecclesia militantis) lisäksi hän sävelsi kevyitä,
viinin ilojen ylistykseen (Adies ces bons vins des Lannoys). Illan konsertin mittaan
käytiin läpi kaikki muut keskeiset tekniikat, kuten fauxbourdon, ja konsonanssi. Erityisesti Ensemble Petroloysio ja sen kontratenorisolistit David Hackston ja Teppo Lampela olivat suuria konsertin ilonaiheita Petri Arvon dulziansoiton ohella. Yleisesti
olisin toivonut laululta suurempaa heittäytymistä, mutta konsertin kokonaisuus oli
tarkkaan mietitty. Binchois´n Trites plaisir et douloureuse joie -kappaleessa ilahdutti sopraano Sofia Lindroosin sisäistynyt laulu. Sufiran laulu ja soitto pääsi uuteen uuteen lentoon Ensemble Petroloysion taustalla Ecclesie militantis -kappaleessa. Muiden iltojen ohjelmassa oli renessanssin keskeisiä säveltä…

Monipuolinen Töppöhörö

Monipuolinen Töppöhörö
Onko Viki Töppöhörö kansallismielinen, keskivertosuomalainen, syrjäytynyt tai persujen kannattaja? Välillä tuntuu, että vähän näitä kaikkia. ”Ihminen on suurpeto, jonka yli seitsemän miljardin yksilön populaatio on levinnyt planeetan joka kolkkaan ja vaarantaa sekä itsensä että maapallon kaikkien muiden lajien olemassaolon.” Töppöhörö on tällaisesta ekokatastrofista malliesimerkki. Juha Hurmeen ohjaaman Kansallisteatterin Töppöhörö-näytelmän ensimmäinen puoliaika koostuu Töppöhörön (Jarkko Lahti) pitkästä monologista, jossa hän tilittää suhtautumistaan vähän kaikkeen: naisiin, terveyskeskuksiin ja niissä odottamiseen, omaan jo menneisyyttä olevaan avioliittoonsa ja perheeseensä, suomalaisiin urheilijoihin ja apurahataiteilijoihin. Töppöhörön mielestä ainoaa oikeaa taidetta on yli sata vuotta sitten tehty taide, jossa on jo tehty kaikki keskeiset oivallukset. Kaikki sen jälkeen tehty taide edustaa hänelle pelkkää mahalaskua. Erityinen tilityksen kohde ovat maahanmu…