Kirjailijan työ

Kirjailijan työ
Arkista raportointia

Monday, April 27, 2015

TTIP/CETA-juttu Kanavassa


julkaistu Kanava 3/2015:ssä

Sunday, April 26, 2015

Liediä hullujenhuoneella

Liediä hullujenhuoneella

Johann Wolfgang von Goethen
 Wilhelm Meisterin oppivuodet oli ensimmäinen kehitysromaani, jossa päähenkilö osoitti – Nuoren Wertherin vastaisesti – kykyä sopeutua yhteiskuntaan. Romaanin kirjoittamiseen innoitti ystävyys saksalaisen estetiikan perustajiin kuuluvan, kauniiseen sieluun uskoneenFriedrich Schillerin kanssa. Wilhelmin tarina on merkittävä oman tien kulkijan kirjallinen tallenne.
Goethen runot innoittivat liedin suurmestareita Schumannia ja Schubertia Mignon- ja Harpunsoittaja-lauluihin. Goethe-instituutin esityksessä nämä laulut toimivat työryhmän Eeva Hartemaa – Pekka Hyyrynen – Ville Hymylä (ohjaaja) – Kari Hänninen (pianisti) musiikillisena lähtökohtana. Esitys oli modernisoitu sijoittamalla yksinäisyydestä, kaipauksesta, toisen kohtaamisen vaikeudesta kertovat laulut mielisairaalaympäristöön.
Vaikka esitys alkoi perinteisellä pianistin ja laulajan (Hyyrynen) asetelmalla, sen saapui pian rikkomaan Wilhelmiä esittänyt Hymylä, joka paimensi potilaitaan lääkkeidenottoon, pois liikaa ajatuksia herättävän lauluharrastuksen parista. Mignonista (Hartemaa) oli tehty lääkäriä vastaan kapinoiva mustaan korsettiin ja farkkuihin pukeutunut goottialakulttuurin edustaja. Kliimaksi tapahtuu Kennst Du das Land -laulun kohdalla, jolloin lääkärin ja goottitytön välillä leimahtaa lempi.
Kuten lääkäri spiikissään totesi, vuosien varrella hän oli oppinut yhden asian: samanlaisuus kannattaa, erilaisuudesta rangaistaan. Erilaisuudesta syrjäytetään, voisi todeta, ja syypää on harvoin pelkästään yksilö itse: myös perheellä, läheisillä ja yhteiskuntapolitiikalla on suuri merkitys.
Lied on klassisen laulun viimeisiä horjumattomia edustajia, jonka esittämiskäytäntöjä ei ole liian tiheästi yritetty uudistaa. Siksi uudet yritykset ovat aina tervetulleita. Goethe-instituutin intiimi tila toi esityksen yleisön lähelle, mutta akustiikka ei suosinut aina laulajia.
Hyyrysen erityisansio oli selkeä lausuminen sekä laulaessa että lausuessa. Hartemaan äänenväri on kaunis, mutta pienessä akustisessa tilassa vibrato kuulosti hieman erikoiselta. Hymylää olisin kuunnellut enemmänkin, mutta hän duetoi Hartemaan kanssa harmillisesti vain Nur wer die Sehnsucht kennt -laulussa, saarnaavan lääkärin löydettyä vihdoin oman tiensä.
Eeva Hartemaa, sopraano. Pekka Hyyrynen,  baritoniKari Hänninen, piano. Ville Hymylä, käsikirjoitus ja ohjaus. Goethe-insituutti 24.3.2015.

Wednesday, April 15, 2015

Tunnelmia turuilta ja toreilta ja viime hetken tietoa


Jokelassa korostin, että näissä vaaleissa äänestetään myös hyvinvointivaltion tulevaisuudesta: säilyykö se vai aletaanko sitä rapauttaa. Esim. TTIP-vapaakauppasopimus on uhka terveyspalveluiden ja koulutuksen julkisuudelle ja edullisuudelle. Globaalissa maailmassa emme elä tyhjiössä: Kansainvälisen politiikan trendit siirtyvät myös kotimaiseen politiikkaan. Talouskuri-innon pitäisi muuttua elvyttäväksi julkisen sektorin tukemiseksi. Julkinen sektori on rakennettu tukemaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, joilla ei ole työterveyshuoltoa ja muita etuja. Pidetään kiinni työläisperheiden lasten oikeudesta sosiaaliseen nousuun korkeakoulutuksen avulla.
Edustuksellisessa demokratiassa vain annettu ääni vaikuttaa. Jos olet tyytymätön tehtyyn politiikkaan, anna mahdollisuus pienpuolueen asiaehdokkaalle. Vain annettu ääni ratkaisee - vetämätön viiva on tyhjä huuto korpeen, se ei johda mihinkään!
Minun numeroni on 5, Uusimaa.





Uupumus näkyy, huomenna henkäistään.


SKP:n perusvaatimukset. Minä korostan myös itsensä työllistäjien asemaa; oikeus sosiaaliturvaan saatava joustavasti, eläketurva tarvittaessa myös. Ammattitaiteilijoille esim. työsuunnitelmaa ja toteutusta vastaan taiteilijapalkka.



Tämä Korsossa tapaamani rouva kertoi tarinansa, joka todisti, että turvaverkossamme on aukkoja. Hän joutui työkyvyttömyyseläkkeelle selän takia, mutta miehen tulot olivat liian suuret, eikä rouva saanut aluksi mitään tukea. Tällaisia aukkoja paikkaisi perusturva/tulo: 1200 euroa yhdeltä luukulta tarvitseville.


Karjaalla jaettiin kasseja. SKP:n Uudenmaan piirisihteeri Tiina Sandberg ja lohjalainen ehdokas Aatu Sorvari myös kuvassa.


Punakaartin aktiivi Keravalta lupasi äänestää minua. Äänestä sinäkin. Uusimaa, 5. Helppo muistaa.


Tässä valistan lohjalaista äänestäjää SDP:n harjoittamasta politiikasta. Lipposen hallituksen ohjelmaan kirjattiin 1995, että Suomi menee EMU:n kolmanteen vaiheeseen eli pankkiunioniin ensimmäisten joukossa ja menikin marraskuussa 2014. Pankkiunioni merkitsee syvintä liittovaltiovaihetta EU:n talous- ja rahapolitiikassa. Nyt olemme siis äärimmäisen yhteisvastuullisia velkamaille ja vastuussa kaikista sijoittaja- ja yksityispankkien tappioista. EMUsta on kuitenkin mahdollista erota, jos siihen löytyy riittävästi kansallista poliittista tahtoa. Markankin voi ottaa tarvittaessa takaisin käyttöön. (Kreikan olisi aikoinaan pitänyt saada erota EMUsta ja devalvoida drakma.)



Sloganeissa SDP on "pienen ihmisen" kannalla, reaalipolitiikassa Lipposen hallitus oli viemässä Suomea ensimmäisten joukossa EMU:n kolmanteen vaiheeseen pankkiunioniin. Pankkiunioni merkitsee syvintä liittovaltio- eli federalismikehityksen vaihetta unionin talous-ja rahapolitiikassa ja sen vaikutukset ovat luonteeltaan ennustamattomat EMU:n arkkitehtienkin mukaan. Eläkkeelle jäänyt VTM:n korkea virkamies on todennut, ettei EMU:ssa olo ole pakollista: jäsenmaa voi siitä erota.

Rouva oli perinteisesti äänestänyt demareita, mutta lupasi nyt miettiä kun sai minulta valistusta.




Kysyin Tuomiojalta hänen kantaansa TTIP-sopimukseen. Kerroin, että sopimus uhkaa työntekijöiden ja luonnon perusoikeuksia ja että olen perehtynyt Suomen ulkoministeriön neuvottelutavoitteisiin. Suuri demokratia- ja läpinäkyvyysvaje on, että Euroopan komissio ei ottanut käsittelyynsä Stop TTIP:n kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin neuvottelujen keskeyttämistä. Neuvotteluihin liittyvä epäkohta on, että kansalaisjärjestöt eivät saa tietoonsa neuvotteluasiakirjoja ja että Euroopan komissio ja USA:n senaatti neuvottelevat lähinnä suljettujen ovien takana. Obaman hallinto pyrkii ns. Fast Track Authorityyn vedoten edistämään neuvotteluita mahdollisimman nopeassa tahdissa.

TTIP tällaisenaan loisi markkinatuomioistuimen, jossa suuryhtiöt ovat olleet voittajina lähes 2/3:ssa oikeustapauksia. Sijoittajasuoja uhkaisi siis kansallisvaltioiden suvereenia itsensämääräämisoikeutta. Markkina-aseman heikentämisargumentilla suuryhtiöt voivat haastaa oikeuteen kokonaisia valtioita. 



TTIP on joillekin vielä tuntematon asia. Tässä keskustelemassa loviisalaisen letunsyöjän kanssa.


Vanhusten kohtelusta ja kotihoidosta:
Olen inhimillisen vanhustenhoidon kannalla. Vaikka trendi on kohti kotihoitoa, kaikilla vanhuksilla ei ole omaisia, jotka voisivat heistä huolehtia ja kaikki eivät tule toimeen kotiolosuhteissa. Hoivasta ei saa tehdä monopolinkaltaisten, veroparatiiseja käyttävien sote-yhtiöiden temmellyskenttää! TTIP-sopimus avaa nimenomaan tämänkin yksityistämisen mahdollisuuden sekä soteen että koulutukseen, hyvinvointivaltion peruspilareihin. Julkisesti tuotettuina ja edullisina ne hyödyttävät ennen muuta kaikkein köyhimpiä ja muodostavat samalla hyvinvointivaltion kaksi peruspilaria. Me äänestämme nyt myös hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, onko sitä vai aletaanko sitä romuttaa säännönmukaisesti.

vihreabuddha.org kysyy ilmastopolitiikasta. Vastasin.
1.Mihin konkreettisiin toimiin Suomen tulisi ryhtyä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
Kannatan ns. negatiivisten ulkoisvaikutusten huomioimista talouskasvun ohella. Tämä kuuluu ns. osallisuustaloustieteen
periaatteisiin. Ympäristön saastuttamisesta pitää määrätä yrityksille vero.
Kioton sopimuksen ilmastotavoitteita pitää edistää mahdollisimman nopeassa tahdissa.
Useissa luotettavissa ja tieteellisesti vertaisarvioiduissa kv. tutkimuksissa on todettu, että radikaaleihin ilmastonmuutosta torjuviin toimiin on ryhdyttävä 15 vuoden sisällä tai olemme menettäneet taistelun ilmastonmuutosta vastaan ja lämpeneminen ja napajäätiköiden sulaminen alkaa olla hallitsematonta.
Ehkä väestöpolitiikka, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja valistukseen? Siis ei Kiinan yhden lapsen mallia, mutta vapaaehtoinen jälkeläisten määrän rajoittaminen.

2.Mikä on linjasi turpeen polttoon?
Turpeen poltto pitää lopettaa ja korvata uusiutuvilla energiamuodoilla, joista yksi tuulivoima.
3.Missä aikataulussa Suomen tulisi luopua fossiilisista polttoaineista?
Niin nopeasti kuin mahdollista, ks. vastaus yksi.

4.Miten valtio voi tukea yksityisiä kansalaisia ja yhteisöjä, jotta myös he osallistuisivat kasvihuonepäästöjen vähentämiseen?
Esimerkiksi valistamalla, tiedottamalla siitä miten ekologista ja kierrätykseen ja kasvispainotteiseen ruokavalioon perustuvaa elämäntapaa kannattaa suosia, lentokonematkailun päästömaksu pakolliseksi (mutta progressio pienituloisten hyväksi?) Muovipussidirektiivi? Ekologinen ja ilmastoystävällinen elämäntapa koostuu sarjasta pieniä arjen tekoja.



Olen eläinten edustaja 2015-2019 eli allekirjoitin Animalian ja SEY:n vetoomuksen.

 Alla vielä väitteet ja vastaukseni.
http://vaalikone.elainpolitiikka.net/Ehdokas/Nayta/20225

Eläinten paikalleen kytkeminen tulee kieltää.

"Jos minusta olisi kiinni, naudat saisivat käyskennellä vapaana laitumella kauemminkin."

Porsaiden kirurginen kastrointi ja vasikoiden nupoutus ilman toimenpiteen aikaista kivunpoistoa ja riittävää jälkikivunhoitoa tulee kieltää.

"On ihmisen harhaluulo, ettei eläintä sattuisi tai että eläin ei tuntisi. "

Turkistarhaus tulee kieltää siirtymäajalla myös Suomessa.
"Turkistarhauskielto voimaan! Eläinsuojelijoiden videot tarhoilta ovat karmeaa katsottavaa. Turkiseläinten paikka on villissä luonnossa."

Suomen tulee laatia konkreettinen toimintasuunnitelma eläinkokeiden vähentämiseksi ja tuskallisimpien eläinkokeiden lopettamiseksi vähitellen kokonaan.
"Voisivatko ihmiset valita sellaiset meikit ja vaatteet, joita ei ole suunniteltu eläinten tuskalla?"

Koirien ja kissojen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin tulee olla pakollista.
"Omistajalla on vastuu lemmikistään: kesäkissoja ei saa ottaa kukaan."

Villieläinten käyttö sirkuksissa, delfinaarioissa ja muussa vastaavassa viihdekäytössä tulee kieltää kokonaan.
"Ihminen on vuosisatoja alistanut eläimen viihdytyksensä kohteeksi, on eläinten aika saada oikeutta!"

Suomeen tulee luoda valtion kustannuksella maan kattava loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitoverkosto.
"Jos ihmisilläkin on hoitolat, miksei eläimilläkin? Mutta ennen kaikkea rekisteröinti estämään holtittoman eläinten hylkäämisen. "

Kasvisperäisen ruoan osuutta suomalaisten ruokavaliossa tulee lisätä erilaisin ohjauksellisin keinoin.
"Kannatan ohjauksellisten keinojen lisäämistä osittain, mutta kaikista ei koskaan saada kasvissyöjiä."

Thursday, April 09, 2015

Viiime hetken vaalikampanjointia - tule tapaamaan!

Olen seuraavasti turuilla ja toreilla viimeisen viikon ennen äänestyspäivää:

Pe 10.4. klo 15-17 Hakunilan ostari, la 11.4. 11-13 Koivukylä, la 11.4 klo 17-20 Espoon keskus, su 12.4. klo 10-12 Myyrmäki, ma 13.4 klo 10-12 13.4. Lohja, Karjaa klo 13-14, Nummela klo 15-15.30, ti 14.4 Loviisa, Porvoo, Nikkilä, Söderkulla klo 9-17, ke 15.4. Tikkuraitilla hernekeittoa klo 9-14, Keravalla 15 - 17.30 lettujakelu, la 18.4. klo 9-11 Jokela, klo 12-14 Hyvinkään tori.


Tule tapaamaan, hakemaan lennäkki ja kysymään lisää mielipiteistäni!

Wednesday, April 08, 2015

Lähes täydellistä liediä

Lähes täydellistä liediä?

Aarne Pelkosen ja Juho Alakärpän Wolf-liedkonsertti Metropoliassa edusti nuorensuomalaisten lied-musisoinnin huippua ja siksi olikin noloa, että paikalle oli eksynyt vain kourallinen väkeä. Tällaisessako lamassa on korkeatasoisen taidelaulun seuraaminen Suomessa?

Summa summarum:Pelkosen tulkinnat olivat erittäin ilmeikkäitä ja hän fraseerasi äärimmäisen upeasti paloitellen fraasit ilmaisullisesti erittäin pieniin mikro-osiin, saksan diktio oli hyvin eleganttia ja selvää ja hän eli laulujen roolihahmojen kohtalot tai tunteet aidosti. Alakärpän pianismi oli dynaamista, soinnikasta ja kaukana”säestyksestä”. Kahdeksan vuoden harjoittelu on hionut Pelkosesta ja Alakärpästä taiturillisen kamarimusiikkiduon.

Mitä enempää voi liediltä enää odottaa?

Wolfin Eichendorff-laulut kertovat karkeasti yleistäen monesti maskuliinisesta, huolettomasta vaeltajatyypistä, joka on saanut kyllikseen opiskeluista ja yhteiskunnan ihmisparalle asettamista elämännormatiivisista vaatimuksista. Ennemmin hän vaeltaa huolettomasti, kuten muusikko (Der Musikant) tai fantasioi nuorista naisista.

Mörike-lauluissa eli myös maskuliininen uho ja sen kanssa käsi kädessä kulkeva vaeltajamentaliteetti (mm. Fussreise) iskee kättä fantasioinninhalun kanssa.

Leevi Madetoja tunnetaan tulisesta ja mustasukkaisesta suhteesta runoilija L.Onervaan, jonka suhde Eino Leinoon säilyi läpi hänen elämänsä ,mutta hänen musiikkinsa on jäänyt turhaan henkilöhistorian varjoon. Wolfin laulujen väliin Madetojan kansallista melankoliaa,luontoimpressionismia ja saksalaisen ekspressionistisen symboliikkaa(kuu, yö jne.) sisältävät laulut sopivat erittäin hyvin.Madetojan säveltäjätemperamentissa oli jotakin hyvin suomalaiskansallista, mutta samaan aikaan jotakin käsittämättömän”etelämaalaista”, etten sanoisi eksoottista, tietenkin äärimmäisen positiivisessa mielessä.

Pelkonen ja Alakärppä ovat perustaneet yhdessä Metropolian opettajien kanssa Lied-akatemian, joka aloitti toimintansa alkuvuonna 2015 mestarikurssilla tavoitteenaan elvyttää kuihtunutta lied-kulttuuria ja -opetusta Suomessa. Tällä saralla ei ole tekemisestä puutetta.

Rita Dahl

julkaistu Kulttuurivihkoissa 2/2014

Thursday, April 02, 2015

Kirjailija Rita Dahl muuttaa kannanotot sanoista lauluun


SKP:n sitoutumaton ehdokas, Uudenmaan vaalipiiri. Teemat muun muassa:

1) Stop nykymuotoinen TTIP (EU:n ja USA:n välinen vapaakauppasopimus)

2) kyllä reilulle ja ihmisarvoiselle työlle sekä itsensä työllistäjien sosiaali- ja eläketurva-asioiden kohentamiselle ja taiteilijapalkalle
3) kyllä ilmaisille tai edullisille ja julkisesti tuotetuille sosiaali- ja terveyspalveluille sekä koulutukselle, pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylpeyksille

Kirjailija Rita Dahl muuttaa kannanotot sanoista lauluun
Vapaa toimittaja, kirjailija ja sopraano, Wagner-ääni Rita Dahl halajaa yhteiskunnallista kohennusta kanssatovereiden elämään.
Vaikka pöytälaatikossani on lukuisia eri vaiheissa olevia käsikirjoituksia; kuten käännöksiä, proosaa, runoja, esseitä, koen että nyt on aika hylätä kirjailijan ura jaomistautua laululle.
Toimittajana Rita on keskittynyt vakaviin yhteiskunnallisiin repotaaseihin, tutkivaan journalismiin sekä kulttuurijuttuihin. Häneltä löytyy kymmeniä runojulkaisuja koti- ja ulkomaisissa kirjallisuuslehdissä ja –antologioissa
Toimittajana hän on julkaissut satoja artikkeleita, kritiikkejä, kolumneja päivä-, erikois-, ammatti-, asiakas- ja aikakauslehdissä. Hän on käsitellyt viime aikoina esimerkiksi itsensä työllistäjien asemaa, jota pitää täysin lainsuojattomana tällä hetkellä.
Omasta kokemuksestaan hän pystyy sanomaan, ettei itsensä työllistäjillä ole helposti oikeutta sosiaaliturvaan, eivätkä he pysty maksamaan eläketurvaakaan, jos ja kun useimmiten apurahatulot ovat liian pienet.
-Siksi ehdotankin akateemisille taiteilijoille taiteilijapalkaksi 1 800 euroa kuukaudessa, Rita paaluttaa.
Nämä asiat ovat puolueiden hoidettavissa, jos niin maasssamme halutaan. SKP:n eduskuntavaaliehdokkaana Rita pitää kiinni sote-palveluiden  ja koulutuksen julkisuudesta, edullisuudesta tai maksuttomuudesta. Vain koulutus takaa työläisperheiden lapsille mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun.
SKP kannattaa kuuden tunnin työpäivää ja työn uusjakoa, jolla linjalla Ritakin on.
Portugalilaista nykyrunoutta
Ritalta ilmestyy vielä tänä keväänä portugalilaisen nykyrunouden antologia (Palladium-Kirjat), joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Portugalinkielisen runouden kääntämisestä hän innostui tehdessään kirjallisuustieteen gradun Fernando Pessoan ortonyymistä ja heteronyymeistä.
-Tämän vuoksi lähdin opiskelemaan portugalia 2001-2002 Lissabonin klassiseen yliopistoon. Palasin vielä muutamalle kesäkurssille ja olen suorittanut 4/5-kielitutkinnon portugalista. 2007, Rita kertoo innostuneena.
Sen jälkeen hän teki YLEn Kulttuurille featuren Teeskentelevä runoilija (Pessoasta) ja 2007 ilmestyi ensimmäinen matkakirja Tuhansien portaiden lumo (Avain),
      -Olen esiintynyt paljon Brasiliassa ja Portugalissa ja kääntänyt           molemman maan runoilijoita. Olen tietääkseni ainoa kirjailija         Suomessa, joka tätä tekee.
Vuosiapurahaa ei ole tullut runosillan rakentajalle vielä kertaakaan.
Ritalla kansainvälisyys on verissä: hän on lisäksi kirjoittanut viisi matkakirjaa, joista viimeinen käsittelee Kap Verdeä ja myös maan älykköjen johtamaan vapaustaistelua, joka johti vapautumiseen Portugalin siirtomaavallan alta.

Laulun kautta voi ottaa kantaa

Kokoomuksen ja SDP:n turvallisuuspoliittista retoriikkaa pro gradussaan tutkineena valtio-opin maisterinakin Ritaa miellyttää Merikannon edustama oikeudenmukaisuuden eetos.
Viime kuukausina Rita on päässyt tutustumaan Työväenmarssin säveltäjään Oskar Merikantoon Ilmajoen musiikkijuhlien oopperakuorossa.
Oskar Merikanto, vaikka kuului nuoren suomalaisen kansakunnan rakentajiin ja älykköihin, ei useiden muiden tavoin sympatisoinut oikeistolaista politiikkaa ja valkoisia vaan oli sorretun kansan puolella.
Elämälle-oopperan kuoro-osuuksien useissa kohdissa viitataan kansan kurjiin oloihin, jopa nälänhätään ja sortoon, jota Merikannot joutuivat vallanpitäjien taholta kärsimään.
Elämälle -ooppera Merikannosta esitetään tulevan kesänä Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Viime ja edelliskesänä samoilla juhlilla esitettiin niin ikään kantaa ottava ooppera suurmiehestä  Kekkonen.
Kekkos-oopperassa nousi maamme itsenäisyyden puolustajaksi, Kekkosen vastapooliksi Väinö Tanner. Tulevassa Elämälle-oopperassa taas nousee suomalaisuuden yhtenäisyyden puolustajaksi jalasjärveläissyntyinen Oskari Merikanto, joka sävelsi lauluja niin työväestölle kuin suojeluskuntalsillekin.
Rita pääsee sopraanoäänialallaan oopperassa laulamaan ”Maan voitte vapaaksi järjestää, mutta perhe on velkojen vanki, meitä ympäröi jää ja hanki.”
Sisällissodan syttyessä on Juhani Koivisto kirjoittanut ja Jaakko Kuusisto säveltänyt kuorolle osion; ”Kansa taistelee itseään vastaan, eikä sellaista sotaa voi voittaa”. Pian sodan jälkeen oopperassa havaitaan, että jokaisen veri on punaista.
Kuoro puolestaan hurraa, kun Suomi saa Merikannosta uuden sävelten sankarin ja Suomen musiikki saa uuden neronsa. Siunatuksi lopuksi tuodaan esille, miten Gallen maalasi kansallistaulun, Sibelius urakoi sinfoniansa, mutta Merikantoa rakasti kansa, sillä hän loi kaikille laulun.

Toive Tynjälä

julkaistu Tiedonantajassa 2.4.