Kirjailijan työ

Kirjailijan työ
Arkista raportointia

Tuesday, February 24, 2015

Kampanjakuvia Järvenpäästä, Tikkurilasta ja yleisiä eduskuntavaalikuvia

Vaalikoneita ja -lupauksia:

Feministiset vaalit

Telttakuvat otti Arjo Suonperä, muut kuvat Toivo Koivisto Arabianlahdella.














Thursday, February 19, 2015

Maaseutu, toinen luontomme

Maaseutu, toinen luontomme

Ruotsinlaivalta rumpali Maksimi (Klaus Klemola), viinaan menevä Hattara-lammas ja Bertil-koira ovat palanneet maaseudulle. Shamanismin viikonloppukurssin Jyväskylässä käynyt Maksimi kaipaa voimaeläintään keijua ja eletään niin pohjoisessa, että täällä ei eläimiä saa teurastaa, vaan ne tuodaan etelästä. Ihmis- ja eläinkunnan rajat ovat sekoittuneet ja eläimetkin parittelevat vailla rajoja.

Maaseudun tulevaisuuden henkilögalleria on menevä: aika usein viinanjuonti tai muut matalat vietit toimivat henkilöhahmon johtavina piirteinä, eikä kirosanojakaan vältetä. Näytteleminen perustuu välillä tavallisen kanssakäymisen ehtojen kumoamiseen: näyttelijät antavat mennä, luopuvat sensuurista ja järjestä, kuten eläimet.

Toimeentulo on vaikeaa, mutta sopu sijaa antaa. Viinan ja pillereiden voimalla menee eteenpäin moni näytelmän henkilö.

Näytelmässä ei tosin ole jäljellä kovin montaa ihmistä. Maksimin lisäksi he ovat 55-vuotias läänintaiteilija Timo Saastamoinen ja eläintilallinen Petri Portaankorva, jonka tilalla puhkeaa eläinten kapina. Malviina-vuohikaan ei saa sitä talttumaan.

Klemolan näytelmä on dystooppinen näkemys ajasta, jollaista ei tule, ja juuri ylilyövänä groteskina satiirina se toimii. Ihmisiä ja eläimiä ohjaavat heidän alimmat viettinsä ja sekasikiöitäkin on vähällä syntyä. Mutta Malviina tappaa surutta jälkeläisensä heti vastasyntyneenä, koska se ”ei ole valmis tähän maailmaan”.

Maksimi tapaa keijunsa ja perustaa tämän kanssa terveyskeskuksen. Ongelmia syntyy vasta, kun keiju alkaa vaatia todellista kokoaan suurempaa näköispatsasta – kuolleilla on yhtä suuret vaatimukset kuin elävillä. Loppukohtauksessa Malviinan ja Petrin ”rakkaudenlapselle” löytyy parempaa käyttöä eläin- ja ihmisyhteisön yhteisessä joulujuhlassa.

Klemoloiden yhteiskunnallisuus antaa kyytiä monille ajassamme eläville ilmiöille: yksinäisyydelle, päihteidenkäytölle, new age- ja henkisyysuskolle, sote-uudistukselle, byrokratian ihmiselämää vaikeuttaville kiemuroille ja perinteisille juhlille. Tai ehkä sittenkin on kyse vain ihmisyydestä äärimmilleen vietynä?

Klemolat luovat metaforisen kertomuksen ajasta, jolloin ihmisissäkin voittaa eläimellinen puoli. He pistävät kertaheitolla pastoraalinäytelmän klassisen määritelmän uusiksi, rikkovat kaikki antiikkiset idyllit ja näyttävät elämän kääntöpuolen: rujon, ruhjotun, groteskin yrityksen saada yhteys toiseen, olkoon se sitten ihminen tai eläin. Lopulta juuri kukaan ei jää toisen luokse, kaikki matkustavat pois, vain harvan tulevaisuus löytyy sittenkään maaseudulta.

Rita Dahl


Leea ja Klaus Klemola: Maaseudun tulevaisuus, Kansallisteatterin suuri näyttämö

julkaistu Kulttuurivihkot 1/2015:ssä

Friday, February 13, 2015

Psykologisen liedin mestari

Hugo Wolf (1860–1903) oli kolmesta keskeisestä romanttisesta lied-säveltäjästä Robert Schumannin jaFranz Schubertin ohella kaikkein psykologisesti ja musiikillisesti korkeatasoisin. Wolfin lied-säveltäjyyttä kuvaa se, että hän valitsi usein kaikkein korkeatasoisimpia tekstejä ja runoja sävellettäväkseen. Spanisches Liederbuchin ja Italienisches Liederbuchin ohella hän tuli tunnetuiksi muun muassa Mörike-, Eichendorff- ja Goethe-lauluistaan.
Helsingin konservatorion esityksessä Aarne Pelkonen ja Juho Alakärppä olivat valinneet konserttiinsa laadukkaan ja monipuolisen valikoiman Wolfin säveltämiä Goethe-lauluja, aina antiikin aiheista (Anakreons Grab) Goethen elämänviisauksia ja huumoria tihkuviin lauluihin (Coptisches Lied II) sekä luonnonimpressionismiin (St. Nepomunks Vorabend) ja juomalauluihin (Genialisch treiben).
Der Rattenfänger kertoi viettelijästä ja kuuluisasta laulajasta, joka tappaa kaupungin rottia työkseen. Konserttia täydensivät kotimaisen liedin mestarin Toivo Kuulan vaimolleen Almalle säveltämä salaperäinen ja melankolinen Sinipiika, Yö nummella, Jääkukkia ja kristillishenkinen Paimenet. Pelkonen taiteili nuorella baritonillaan tyylikkäitä tulkintoja Goethe-lauluista, ja myös Kuulan laulut taipuivat hänen suussaan perinteistä pateettisuutta karttaviksi astetta lyyrisemmiksi tulkinnoiksi.
Pelkonen ja Alakärppä ovat toimineet lied-duona kahdeksan vuoden ajan. Keväällä 2013 ilmestyi PelkosenVirsiä-äänite. Hän ja Alakärppä on lisäksi palkittu tunnustuksella kansainvälisessä Das Lied -kilpailussa ja lied-duo -kilpailussa Entschedessä, Alankomaissa.
Hugo Wolf: Aarne Pelkonen, baritoni, Juha Alikärppä, piano. Helsingin konservatorio 2.2.2015.

julkaistu Kulttuurivihkoissa

Thursday, February 12, 2015

Lobbausrekisteri lisää läpinäkyvyyttä

Teksti: Rita Dahl
Kuva: Wikimedia Commons
 
Lobbaus on Euroopan Unionissa arkipäivää — 30 000 lobbaajaa vaikuttaa 75 prosenttiin lainsäädännöstä
Euroopan parlamentti ja komissio perustivat viime vuoden huhtikuussa avoimuusrekisterin lobbaajille, joista kuitenkin vain viidesosa on virallisesti rekisteröityjä.
Vuoteen 2017 mennessä EU:n lobbausrekisteristä tulee pakollinen. Seuraava askel rekisterin voimaansaattamisessa on ehdotuksen vieminen ministerineuvostolle vuoteen 2016 mennessä. Jäsenvaltioiden pitää kannattaa yksimielisesti rekisteriä, joka perustuu EU-sopimukseen.
Lobbauksen läpinäkyvyyttä valvova EU Observer on vuosien ajan tähdentänyt komissaareille, europarlamentaarikoille ja muille EU-viranomaisille, ettei heidän pitäisi puhua rekisteröitymättömien lobbaajien tilaisuuksissa. Euroopan Parlamentti päätti viime vuoden helmikuussa, että sen virkamiehiä kannustetaan selvittämään, onko yhteistyötaho rekisteröitynyt.
Parlamentti päätti myös sen, että rekisteröimättömät tahot eivät pääse kulkemaan parlamenttirakennukseen. Lisäksi MEPit ja parlamentti saavat järjestää tilaisuuksia vain yhteistyössä rekisteröityneiden lobbareiden kanssa. Tämä on suuri edistysaskel entisestä vapaaehtoisesta rekisteristä.
EuObserverin Ronny Patzin mukaan rekisteri olisi tehokas vasta silloin, kun se estäisi epäläpinäkyvän toiminnan politiikantekijöiden ja intressiryhmien välillä.
Lobbausrekisteriä miettivä työryhmä on esittänyt parannushedotuksia rekisteriin. Työryhmän ehdotusten mukaan vain rekisteröidyillä organisaatioilla tulisi olla pääsy komissioon ja parlamenttiin, lobbausorganisaatioiden tuottamaa tietoa pitäisi pystyä vertaisarvioimaan, ulkopuolisilla pitäisi olla helpompi mahdollisuus epätarkkuuksista valittamiseen ja sääntöjä rikkovat lobbaajat pitää erottaa rekisteristä.

Lobbauksessa liikkuu rahaa

EU-lobbaajien palkat ovat suuria: kokopäiväinen yrityslobbaaja saa satatuhatta euroa vuodessa,  ammattiyhdistyslobbaaja ja konsultti taas 70 000 euroa. Finanssialan lobbaajia EU:ssa on kaikkein eniten, sillä peräti 70 prosentilla kaikista komission asiantuntijaryhmien neuvonantajista oli siteitä alaan.
Lobbauksessa liikkuvat isot rahat. Pelkästään isot lääkeyritykset käyttivät lobbaukseen noin 40 miljoonaa euroa vuodessa; USA:ssa summa oli 85,5 miljoonaa dollaria vuonna 2011.
Lobbausryhmien kohtelu vaihtelee Euroopassa maakohtaisesti. Esimerkiksi Hollannissa lobbausryhmille ei ole olemassa minkäänlaista ohjauskoodistoa. Luxemburgissa, Espanjassa, Portugalissa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa toiminta on säädeltyä.
Lobbaamista kuvataan usein poliittiset markkinat -käsitteellä: tarjonta ja kysyntä määrittävät näitäkin markkinoita. Lobbaamisen tehokkuuteen vaikuttaa EU-koneiston tuntemuksen taso. Intressiryhmät luovat suhteita virkamiehiin.
PR-yhtiö Burson-Marsteller toteutti vuonna 2009 ensimmäisen tutkimuksen, jossa selvitettiin lobbausta 13 EU-maassa. 37 prosenttia vastaajista näki lobbaamisen positiivisena aspektina osallistumisen sosiaalisina tai taloudellisina toimijoina poliittiseen prosessiin. Yritysten, ammattiyhdistysten ja muiden voittoa tuottavien kokonaisuuksien lobbaajat olivat tehokkaimpia energia- ja terveydenhoitosektorilla. Yrityslobbaajilta puuttui todennäköisemmin läpinäkyvyys kuin kolmannen järjestön edustajilta.
Yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti läpinäkyvää ja eettistä lobbausta tärkeänä politiikkakehityksen kannalta.  48 prosenttia vastaajista uskoo, että eettinen ja läpinäkyvä lobbaaminen auttaa politiikkakehityksessä.

julkaistu Liberossa

Saturday, February 07, 2015

Ehdolla eduskuntavaaleissa


Vantaalainen kirjailija Rita Dahl eduskuntavaaliehdokkaaksi


Vantaan Hakunilassa asuva filosofian ja valtiotieteen maisteri Rita Dahl on sitoutumattomana ehdokkaana Suomen kommunistisen puolueen listalla huhtikuun eduskuntavaaleissa.
SKP:n sitoutumaton eduskuntavaaliehdokas Rita Dahl Korson markkinoilla puuhaamassa markkina-aluetta Nato vapaaksi alueeksi.
SKP:n sitoutumaton eduskuntavaaliehdokas Rita Dahl Korson markkinoilla puuhaamassa markkina-aluetta Nato vapaaksi alueeksi.
Rita Dahl muistuttaa, että vaikka paljon
julkisuutta saanut tasa-arvoinen avioliitto-
laki saatiin aikaan, tekemistä riittää silti
vielä paljon.
– Ihmisten huomio kiinnittyi tähän avio-
liittolakiin niin että lähes huomiotta jäi
eduskunnan samassa istunnossa hyväksymä
Kanadan ja Suomen välinen vapaakauppasopimus
ja yhtälailla vähälle huomiolle jäi niin
ikään samassa istunnossa päätetty lapsilisien
leikkaus, Dahl huomauttaa. Hän kaipaa saman
tason mobilisaatiota muidenkin yhteiskuntamme
ongelmien ratkaisemiseksi, kuin syntyi
tämän avioliittolain puolesta.
– Se oli kylläkin hyvä esimerkki
kansalaismielipiteen vaikutuksesta
eduskunnan istuntosalissa asti.
TTIP sopimus huolettaa
Rita Dahl on seurannut erityisen huolestuneena nyt käynnissä olevia Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen vapaakauppasopimuksen (TTIP) neuvottelujen etenemistä. Neuvottelun osapuolet ovat EU:n komissio ja USA:n senaatti. Suuri ongelma tässä on jo asian valmistelussa, koska neuvotteluprosessi on salainen. Tästä ovat hyvin monet kansalaisjärjestöt Euroopassa ja muuallakin jo lausuneet syvän huolensa.
– Huolta tuossa sopimuksessa aiheuttaa erityisesti siihen sisältyvä investointisuoja ja tämän takuuna oleva niin sanottu välimiesoikeus. Vastaavista sopimuksista maailmalla on jo ollut satoja oikeusprosesseja, ja ylivoimaisesti suurin osa näistä jutuista on päätynyt kansainvälisten suuryritysten voittoon, sanoo Dahl.
– Kansallinen suvereniteetti on näin uhattuna.
Euroopan kannalta suuria uhkia liittyy esimerkiksi monien standardien erilaisuuteen USA:n ja Euroopan välillä. Dahl mainitsee esimerkkinä kemikaaliturvallisuuden, jossa Euroopan säännökset ovat huomattavasti tiukemmat kuin on laita Yhdysvalloissa. Ruokaturvallisuudessa taas geenimanipulointiin liittyy monia ongelmia.
– Tässä ollaan purkamassa kaikkea sääntelyä amerikkalaisen mallin mukaiseksi ja kansalaisyhteiskunnan pitää olla valppaana, että kansalaisten ääni saadaan kuulumaan Euroopan Unionin komissioon asti, painottaa kansanedustajaehdokas Rita Dahl.
Minkälaisia kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia on tässä TTIP:n vastaisessa liikkeessä?
– Kyllä se vaikeaksi on käynyt, mutta ei kannata luopua toivosta. Esimerkiksi Euroopassa on muodostunut kansalaisliike joka edustaa 250 eri tahoa. Viime vuonna tämä STOP-TTIP-kansalaisliike toimitti EU:n komissiolle sopimusta vastustavan aloitteen, mutta komissio ei ottanut sitä käsittelyyn. Nyt tuo ryhmä on järjestämässä toista nimienkeräystä.
Kirjailija Rita Dahl kirjanmyyntityössä Korson markkinoilla. Kyseessä ei tällä kertaa oma teos vaan Karl Marxin Pääoma.
Kirjailija Rita Dahl kirjanmyyntityössä Korson markkinoilla. Kyseessä ei tällä kertaa oma teos vaan Karl Marxin Pääoma.
EU:n valuuttakriisi jatkuu
EU:n yhteisvaluuttajärjestelmän EMU:n kolmas vaihe käynnistyi viime marraskuun alussa.
– Tämä vaihe onkin se pelottavin koko yhteisvaluutassa. Nyt olemme jo nähneet nämä vakausmekanismit ja muut yritykset yhteisvaluutan pelastamiseksi. Noihin pelastusoperaatioihin on nyt jo sidottu miljardeja euroja ja niitä tuskin koskaan saavat antajamaat takaisin. – EMU kun on yhteisvastuullinen ja ”solidaarinen” projekti, niin kaikki euromaat ovat tietenkin innolla mukana finanssimarkkinatalkoissa, toteaa Rita Dahl hieman ironisoiden.
– Koko Euroopan Unionin varsinainen iso ongelma on se, että finanssimarkkinoilla on aivan liikaa valtaa kaikessa päätöksenteossa. Tämä piirre tuli erityisesti esille vuoden 2008 alkaneen talouskriisin myötä.
Tässä kriisissä veronmaksajat on laitettu rahoittamaan yksityisiä pankkeja. Koko EMU:n kolmas vaihe syventää Unionin liittovaltiokehitystä, varoittaa Dahl.
Rita Dahl on seurannut myös Suomen kaivosteollisuutta, ennen kaikkea Talvivaaran murheellista tapausta.
– Tässäkin tapauksessa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet tuntuvat olevan heikot, mutta jälleen tässä korostuu laajan kansanliikkeen merkitys. Joukkoja pitää vaan ryhtyä mobilisoimaan. Talvivaarahan on surullinen esimerkki kaivoksesta, jota ei olisi koskaan pitänyt edes päästää toimimaan. Talvivaaraan liittyvät ongelmat olivat virkamiesten tiedossa jo kaivoksen suunnitteluvaiheessa. Luvat kaivoksen aloittamiseen annettiin liian lepsusti ja nyt on nähty, mihin sellainen voi johtaa, muistuttaa Dahl.
– Suomea on maailman lehdistössäkin nimitetty kaivosteollisuuden Kongoksi, koska täällä on ylikansallisen kaivosteollisuuden niin tavattoman helppo mellastaa. Meillä ei ole kaivosveroa, eikä sekään riittäisi koska kaivoksen aiheuttamia tuhoja ei voida koskaan lopullisesti paikata. Ulkomaisten kaivosyhtiöitten päästämistä Suomeen perustellaan yleensä työllistävällä vaikutuksella, mikä todellisuudessa on aikamoinen kupla, sanoo Dahl.
– Nämä asiat – vapaakauppasopimus TTIP ja kaivostoiminta – kietoutuvat yhteen. Nimittäin TTIP:hen liittyvään investointisuojaan liittyy vaara, että jos jokin kaivosyhtiö näkee ja tulkitsee valtion lainsäädännöllisin tai muin toimin vaikeuttavan tai rajaavan oman bisneksensä tuottoisuutta, tämä yhtiö voi haastaa valtion oikeuteen. Sieltä on jo tullut ja on tulossa miljardikorvauksia eri alojen yrityksille eri puolilla maailmaa, muistuttaa Rita Dahl.
Seuraa Ritan tekemisiä hänen poliitikko fb sivultansa https://www.facebook.com/ritdahl?fref=ts


Kuuntele myös Rita Dahlin pari tuoretta haastattelua, haastattelu 1, haaastattelu 2.