Lobbausrekisteri lisää läpinäkyvyyttä

Teksti: Rita Dahl
Kuva: Wikimedia Commons
 
Lobbaus on Euroopan Unionissa arkipäivää — 30 000 lobbaajaa vaikuttaa 75 prosenttiin lainsäädännöstä
Euroopan parlamentti ja komissio perustivat viime vuoden huhtikuussa avoimuusrekisterin lobbaajille, joista kuitenkin vain viidesosa on virallisesti rekisteröityjä.
Vuoteen 2017 mennessä EU:n lobbausrekisteristä tulee pakollinen. Seuraava askel rekisterin voimaansaattamisessa on ehdotuksen vieminen ministerineuvostolle vuoteen 2016 mennessä. Jäsenvaltioiden pitää kannattaa yksimielisesti rekisteriä, joka perustuu EU-sopimukseen.
Lobbauksen läpinäkyvyyttä valvova EU Observer on vuosien ajan tähdentänyt komissaareille, europarlamentaarikoille ja muille EU-viranomaisille, ettei heidän pitäisi puhua rekisteröitymättömien lobbaajien tilaisuuksissa. Euroopan Parlamentti päätti viime vuoden helmikuussa, että sen virkamiehiä kannustetaan selvittämään, onko yhteistyötaho rekisteröitynyt.
Parlamentti päätti myös sen, että rekisteröimättömät tahot eivät pääse kulkemaan parlamenttirakennukseen. Lisäksi MEPit ja parlamentti saavat järjestää tilaisuuksia vain yhteistyössä rekisteröityneiden lobbareiden kanssa. Tämä on suuri edistysaskel entisestä vapaaehtoisesta rekisteristä.
EuObserverin Ronny Patzin mukaan rekisteri olisi tehokas vasta silloin, kun se estäisi epäläpinäkyvän toiminnan politiikantekijöiden ja intressiryhmien välillä.
Lobbausrekisteriä miettivä työryhmä on esittänyt parannushedotuksia rekisteriin. Työryhmän ehdotusten mukaan vain rekisteröidyillä organisaatioilla tulisi olla pääsy komissioon ja parlamenttiin, lobbausorganisaatioiden tuottamaa tietoa pitäisi pystyä vertaisarvioimaan, ulkopuolisilla pitäisi olla helpompi mahdollisuus epätarkkuuksista valittamiseen ja sääntöjä rikkovat lobbaajat pitää erottaa rekisteristä.

Lobbauksessa liikkuu rahaa

EU-lobbaajien palkat ovat suuria: kokopäiväinen yrityslobbaaja saa satatuhatta euroa vuodessa,  ammattiyhdistyslobbaaja ja konsultti taas 70 000 euroa. Finanssialan lobbaajia EU:ssa on kaikkein eniten, sillä peräti 70 prosentilla kaikista komission asiantuntijaryhmien neuvonantajista oli siteitä alaan.
Lobbauksessa liikkuvat isot rahat. Pelkästään isot lääkeyritykset käyttivät lobbaukseen noin 40 miljoonaa euroa vuodessa; USA:ssa summa oli 85,5 miljoonaa dollaria vuonna 2011.
Lobbausryhmien kohtelu vaihtelee Euroopassa maakohtaisesti. Esimerkiksi Hollannissa lobbausryhmille ei ole olemassa minkäänlaista ohjauskoodistoa. Luxemburgissa, Espanjassa, Portugalissa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa toiminta on säädeltyä.
Lobbaamista kuvataan usein poliittiset markkinat -käsitteellä: tarjonta ja kysyntä määrittävät näitäkin markkinoita. Lobbaamisen tehokkuuteen vaikuttaa EU-koneiston tuntemuksen taso. Intressiryhmät luovat suhteita virkamiehiin.
PR-yhtiö Burson-Marsteller toteutti vuonna 2009 ensimmäisen tutkimuksen, jossa selvitettiin lobbausta 13 EU-maassa. 37 prosenttia vastaajista näki lobbaamisen positiivisena aspektina osallistumisen sosiaalisina tai taloudellisina toimijoina poliittiseen prosessiin. Yritysten, ammattiyhdistysten ja muiden voittoa tuottavien kokonaisuuksien lobbaajat olivat tehokkaimpia energia- ja terveydenhoitosektorilla. Yrityslobbaajilta puuttui todennäköisemmin läpinäkyvyys kuin kolmannen järjestön edustajilta.
Yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti läpinäkyvää ja eettistä lobbausta tärkeänä politiikkakehityksen kannalta.  48 prosenttia vastaajista uskoo, että eettinen ja läpinäkyvä lobbaaminen auttaa politiikkakehityksessä.

julkaistu Liberossa

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

Malawi folk-tale