Posts

Showing posts from December, 2014

Suuryhtiöiden sopimus

Teksti: Rita Dahl Euroopan unioni ja Yhdysvallat neuvottelevat vapaakauppasopimuksesta, joka voi lisätä suuryritysten valtaa ja heikentää kuluttajansuojaa. EU:N JA YHDYSVALTAIN vapaakauppasopimuksen (TTIP) tarkoituksena on luoda maailman suurin vapaakauppa-alue, johon kuuluu 800 miljoonaa kuluttajaa. Sopimusta perustellaan talouskasvulla. Suurten pankkien rahoittaman tutkimusjärjestö CEPR:n mukaan sopimus kasvattaisi vuositasolla bruttokansantuotetta Euroopassa 120 miljardia euroa ja Yhdysvalloissa 95 miljardia euroa. Sekä EU:n että Yhdysvaltain edustajat vakuuttavat, että kaupan esteiden purkaminen ja säädösten yhdenmukaistaminen lisäävät kaupankäyntiä, minkä seurauksena syntyy miljoonia uusia työpaikkoja. Jos sopimus tulee voimaan, se voi vähentää valtioiden itsemääräämisoikeutta. TTIP antaisi Eurooppaan investoiville yrityksille mahdollisuuden valittaa kansainväliseen välimieselimeen, jos ne katsovat esimerkiksi kansanterveyttä, ympäristöä tai sosiaalisia oikeuksia suojelevan lainsä…

Hekumaa ja hybristä

Hekumaa ja hybristä
Estonian Rinaldossa tavoitettiin ohjaaja Andres Mustosen johdolla hyvin Händelin barokkimusiikin hekumallinen henki. Händelin oopperat kuvaavat lyhykäisesti ihmisiä vallan- ja intohimojen pyörteissä. Mustonen itse lietsoi orkesterin liekkeihin soittamalla viulua kummankin näytöksen alussa. Lavastaja William Relton oli sisäistänyt Händelin hengen lavastukseen: kitschiä riitti alusta loppuun runsaasti. Mieleen jäivät muun muassa purtilossa laulavat, tikkukaramelliä imevät seireenit, tekopuuhun kahlittu Armida (Helen Lepalaan) ja valoilla luotu ukkonen. Lopussa kristittyjen kuningas (Oliver Kuusik), Rinaldo (Monika-Evelin Liiv) ja Almirena (Heli Veskus) löytävät toisensa jälleen. Esityksen laulullista huippua edustivat Rinaldon housuroolin laulanut mezzosopraano Liiv, Rauno Elp Armidan rakastettuna Argantena ja dramaattinen sopraano Lepalaan Armidana. Intohimot horjuttavat jokaista henkilöä vain Rinaldon säilyessä horjumattomana rakastuneena Gottfredon tyttäreen Almire…

Ihmissuhdesotkuja ja valtakamppailuja

Image
Oopperakatsauksessa kolme Kansallisoopperassa syksyllä nähtyä teosta: Mozartin Figaron häät, Musorgskin Boris Godunov sekä Urmas Lennukin ja Andrus Kivirähkin Riihiukko.
Figaron häät on Mozartin ehkä onnistunein teos, jossa musiikki ja Lorenzo da Ponten libretto istuvat saumattomimmin yhdessä. Opera buffan perinteen mukaisesti teos koostuu ihmissuhdesotkuista. Susanna (Tuuli Takala) ja Figaro (fyysisessä ja äänellisessä koossa vaikuttava Heikki Aalto) ovat saaneet kreivi Almavivalta (Ola Eliasson) luvan häävalmisteluihin, joita he suorittavat upeassa turkoosinvärisessä makuuhuoneessa. Kuviota sekoittamaan tulee Susannaa vikittelevä Cherubino (Ann-Marie Heino).Heinon esittämä Cherubino androgyyneine koreografioineen oli Aallon Figaron ohella Figaron häidennäyttämöllisesti ja äänellisesti vakuuttavinta antia. Kreivitär (Anna Immonen) oli vielä hieman vaisu vuoteellaan rakastajan vieressä lauletussa Porgi Amorissa, mutta lämpeni hyvin toisen näytöksen edetessä rooliinsa. Haikean kolmannen…

Persoonan arvosta

Image

Taiteilijat - korkeasti koulutetut harmaat tietotyöläiset

Taiteilijat – korkeasti koulutetut harmaat tietotyöläiset
Taiteilijoiden työhyvin- ja pahoinvointia pohtiessa ei voida sivuuttaa suurta historiallista työn teon muutosta joka on alkanut 1980-luvulla ja yleistynyt viimeistään 1990-luvulla. Tätä muutosta kuvataan Vasemmistofoorumin julkaisemassa General Intellectin manifestissa. Työn teolla ei ole enää selkeää aikaa, paikkaa eikä muita rajoja: työnantajat riistävät sumeilematta yhden tai parin hengen ryhmissä työtä tekeviä tietotyöläisiä.
Tehokkuuteen perustuva postfordilaisuus ja työnjakoon luottava taylorilaisuus ajautuivat kriisiin 1970-luvulla massaälymystön syntyessä.  Koulutus ei enää taannut työpaikkaa. Uusi työ alkoi ilmaantua 1990-luvulla, kun ICT synnytti joustavuuteen perustuvat tulosvastuulliset tiimit, epätyypilliset työsuhteet ja yrityksestä riippuvat uudet yrittäjät, joilla ei ole varaa maksaa työttömyysturvaa. Tuotannontekijöistä työn ja pääoman välinen ero hämärtyi ja tietotyöläisen ruumiista, korpuksesta, on tullut erä…

Ikuisessa eksiilissä

Ikuisessa eksiilissä Italiassa viranomaiset maksavat paikallisille, jotka ottavat maahanmuuttajan kotiinsa, 30 euroa päivältä. Ehdotan, että sama käytäntö saatetaan voimaan Suomessa ja maahanmuuttajan kategoria laajennetaan koskemaan mm. taiteilijoita ja muita "luovia yrittäjiä".

Tällainen kantaihmisten ja jonnekin-tulevien tai siellä epävarmasti olevien törmäyttäminen on hedelmällistä, koska siinä yhtyvät täysin erilaiset kulttuurit ja elämäntavat, jotka muuten jäisivät toisilleen vieraiksi.

Päämääränä olisi näin ”oudon kotoutus”. Taiteilija on outo omassa kotipiirissäänkin, koska hänen työtään ja työnsä ansainta- tai pikemminkin ansaitsemattomuuslogiikkaa ei kukaan päivätyöläisten valtaväestöä edustava ymmärrä. Outo on väistämättä yksilö, jolla ei ole minkäänlaista asemaa esimerkiksi työ- ja sairaan- ja terveydenhoitomarkkinoilla. Taiteilija ei voi jäädä työttömäksi eikä sairastua, koska hän jää muuten kaikkien ”perinteisten turvaverkkojen ulkopuolelle” tai joutuu turvautuma…

Ei Guggenheimille, TTIP:lle ja tuhoavalle kaivosteollisuudelle!

Image
2.12. Bio Rexin edessä oli protestoijia, kun Guggenheimin arkkitehtuurikilpailun kuusi finalistia esiteltiin sisällä. Ei julkista rahaa Guggenheimiin! Sen sijaan Helsingin (ja Vantaan) kulttuuribudjettia pitää nostaa ja rahoitusta suunnata itsenäisille, pienemmille produktioille ja vapaiden taiteilijoiden ("itsensä työllistäjät") toimeentuloon. Kyllä taiteilijapalkalle!



Rovaniemellä SKP:n piirijärjestön tilaisuudessa puhumassa TTIP:stä, CETA:sta ja kaivosteollisuudestakin, josta valmistelen pamflettia.







Kuvat otettu SKP:n ehdokasesittelyä varten. Radiohaastattelu seuraa.