Kirjailijan työ

Kirjailijan työ
Arkista raportointia

Tuesday, April 29, 2014

After Dawn -verkkolehden haastattelu

After Dawn -verkkolehden haastattelu

28. huhtikuuta 2014 kello 16:18
Rita Dahl (SKP, sit.)



Millaisena pidätte EU:n kilpailukykyä digitaalisilla markkinoilla ja miten kehittäisitte sitä? 

EU näkee digitaaliset sisämarkkinat yhtenä mahdollisesti suurimpana kehityskohteena. En kuitenkaan usko, että kaikkein haavoittuvimmat hyötyisivät asiasta eniten (kuten Euroopan parlamentti uskoo), koska heillä ei ole monesti minkäänlaista kiinnostusta tietotekniikkaan (iän tai muiden syiden vuoksi). Sen sijaan suurimmat tietokoneyritykset voisivat hyötyä taloudellisesti eniten erilaisista uusista pilvipalveluinnnovaatioista. Ne hyödyttäisivät myös erikokoisia yrityksiä.


Millä tavoin patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä pitäisi kehittää ja minkä takia? 

Tekijänoikeudet (immateriaalioikeudet) ja patenttioikeus suojaavat tietokoneohjelmaa jäljittelyltä ja takaavat esim. taiteilijoille ja journalisteille lopulliset oikeudet teokseensa tai kehittämäänsä tuotteeseen. Nythän journalisti joutuu jutun myydessään monesti luovuttamaan lopulliset tekijänoikeutensa eli oikeuden juttunsa muunteluun eri medioihin. Näin ei saisi olla: itsensä työllistäminen on jo tarpeeksi vaativa toimeentulon ansainnan tapa.



Internet ja tietokone ovat muuttamassa nyt taloutta ja yhteiskuntaa erittäin radikaalisti. Miten murros tulisi ottaa huomioon koulutuksessa? 

Ei yksioikoisesti lisäämällä IT-alan koulutusta, vaan tekemällä siitä monipuolisempaa ja erikoistunempaa, niin että se ottaa yhä paremmin huomioon jatkuvasti kehittyvän digitaalisen maailman (pilvipalvelut). Viestinnän alalla digitalisoituminen on myös uhka ammattitoimittajille: kansalaisjournalismi ei koskaan voi korvata ammattijournalismia ja asiantuntemusta. Journalistien pitää kehittää uusia digitaalisia ansaintalogiikoita.



Mitä mieltä olette Yhdysvaltojen harjoittamasta laajasta vakoilusta, jonka Edward Snowden paljasti viime vuonna? 

Globalisoituvassa maailmassa internetiä käytetään myös väärin kansalaisten sosiaaliseen kontrollointiin. Näin ei saisi olla.



Millaiset keinot EU-mailla tulisi kansalaisten seurantaan?

En usko digitaaliseen seurantaan muuten kuin ammattirikollisuuden ehkäisyn ja torjunnan osalta.



Absoluuttinen, EU-tasolla määrätty verkkoneutraliteetti -- kyllä vai ei?

Kyllä, jos se mahdollistaa vapauden valita palveluntarjoaja.

Friday, April 25, 2014

Thursday, April 17, 2014

Finanssipolitiikka kuriin

Vihdin vasemmiston vaalipaneeli

(katso sivupalkista linkit vaalivideoihin, myös Järviradion esittelyyn, video numero 3)

Markkinoille ei enää lisää valtaa

Suomen kommunistisen puolueen listalla sitoutumattomana ehdokkaana oleva vantaalainen eurovaaliehdokas Rita Dahl on kansainvälisesti suuntautunut kirjailija. Koulutukseltaan hän on sekä valtiotieteiden että filosofian maisteri.

Dahl on julkaissut runo- ja tietoteoksia ja proosaa, sekä toimittanut useita teoksia. Lisäksi laaja taiteellinen orientaatio kattaa klassisen laulun harrastuksen äänialanaan sopraano. (Opintoja 15 vuotta, suuntana Wagner.)

Laajoilta, eri puolille maailmaa suuntautuneilta matkoilta on syntynyt matkakirjoja sekä journalismia joissa Dahl tuo esille alkuperäiskansojen oikeuksia sekä ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä näkökulmia.

”Uskon, että sekä käytännön kokemuksellani ja taustallani voin hyödyttää päätöksentekoa europarlamentissa monin tavoin”, perustelee Dahl eurovaaliehdokkuuttaan.

Talouspoliittisten kysymysten lisäksi hän kokee EU-vaalikeskustelussa tärkeiksi ihmisoikeudet ja Euroopan Unionin sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvät kysymykset.

”Finanssipolitiikalle pitää asettaa rajat. Vain julkis- ja yhteisomisteisia pankkeja voi tukea, ei sijoittajapankkeja. Kestävällä talous- ja finanssipolitiikalla on varmistettava kaikille edulliset julkiset peruspalvelut, erityisesti koulutus ja sosiaali- ja terveydenhuolto. Varainsiirtovero pitää saattaa voimaan ja samoin veroparatiisiyhtiöiden käyttökielto. EU menettää veronkierron vuoksi vuosittain sata miljoonaa euroa.”

Dahl katsoo voivansa EU:n parlamentin kautta vaikuttaa unionin yleiseen talouspolitiikkaan, jonka hän näkee heijastuvan myös kotimaan politiikkaan.

”Unionin päätöksillä on nykyään laajat vaikutukset myös Suomen sisäpolitiikkaan. Monien kotimaisten politiikkalohkojen päätöksenteon raamit asetetaan nykyään EU:n päämajassa Brysselissä. Työllisyyttä, sosiaaliturvaa, julkisia hankintoja koskevia päätöksiä säädellään ylikansallisesti. Samoin sote-sektorin problematiikkaa, kuntauudistusta ja monia muita isoja kotimaan politiikan kysymyksiä ratkottaessa joudutaan ottamaan huomioon Euroopan unionin kantoja kyseisiin asioihin.”

Euroopan Unionin ja USA:n vapaakauppasopimus

Dahl näkee, että toteutuessaan TTIP-sopimus uhkaa tehdä yhtiöistä voimakkaampia kuin kansallisvaltiot.

”Esimakua on jo saatavilla. Tupakkayhtiö Philip Morris on haastanut Australian valtion välimiesoikeuteen tupakkamainonnan rajoittamisesta ja EU-päättäjät ovat heränneet siihen tosiasiaan, että sama voisi toistua Euroopassa, jos tuomioistuinten neutraaliudesta luovuttaisiin.”

Sopimukseen kaavailtu sijoittajasuoja kaventaisi julkisen vallan käyttöä Euroopassa ja siirtäisi sitä
kyseenalaisen yksityisen elimen piiriin. ”Saksan hallitus vastustaa sijoittajasuojaa kokonaisuudessaan. Myös EU:n ja Yhdysvaltain kuluttajat ovat halunneet sijoittajasuojan pois sopimuksesta. Maailman suurin ammattiliitto, saksalainen IG Metal pitää sopimusta uhkana sekä kuluttajien että työntekijöiden oikeuksille ja vaatii neuvottelujen lopettamista välittömästi”, muistuttaa Dahl.

Kauppasopimukseen mahdollisesti sisältyvä investointisuoja suojaa yritystoimintaa erilaisilta kansallisilta heikennyksiltä.

”Esimerkiksi ruotsalainen Vattenfall on nostamassa kannetta Saksan valtiota vastaan, koska valtio on saattanut voimaan uusia Hampurissa sijaitsevaa hiilivoimalaa koskevia säännöksiä ja muuttanut tällä tavalla kilpailuasetelmaa. Kansallisvaltioiden pitäisi edistää yritystoimintaa pelkästään ”positiivisin insentiivein”, muistuttaa Rita Dahl vapaakauppasopimuksen vaaroista”

Salaiset neuvottelut

Kansalaisjärjestöt ovat esittäneet kriittisiä näkemyksiä vapaakauppaneuvotteluiden avoimuudesta. Neuvottelut ovat EU-komission vastuulla eikä kansallisilla hallituksilla ole omia edustajia näissä tärkeissä neuvottelupöydissä.

”Huolestuttavaa on, että Yhdysvaltain kongressin jäsenet eivät ole saaneet tietoa EU:n, tosin eivät välttämättä oman hallituksensakaan neuvottelupositiosta. Kansallisten parlamenttien jäsenillä ei ole myöskään Atlantin toisella puolella ole pääsyä Yhdysvaltain asiakirjoihin. Noin 600 suuryritystä saavat reaaliaikaisesti neuvotteluasiakirjat, mutta kansalaisyhteiskunnalla ei ole vastaavaa pääsyä asiakirjoihin”, tietää Dahl kertoa.

Finanssimarkkinoiden valta

Vaikutusvaltaiset ekonomistit esittävät Euromemorandum 2014-muistiossaan (Eurooppalaiset ekonomistit vaihtoehtoisen talouspolitiikan puolesta -vuoden 2014 raportti) että eurooppalaisten instituutioiden tulisi asettaa päämääräksi finanssimarkkinoiden vallan vähentäminen.

”Tämä edellyttäisi pankkireformia ja spekulatiivisten toimenpiteiden täydellistä kieltämistä. Julkisia ja yhteisomisteisia pankkeja pitäisi suosia ja pankkeja pitää kehittää tarpeeksi vahvoiksi, jotta ne voivat tukea finanssiprojekteja ja ottaa tuotannollisia riskejä. Euroopan keskuspankin pitäisi rahoittaa vain todellisia, ei virtuaalitalouden tarpeita. Talouspolitiikalle tulisi kehittää myös tiukka valvonta”, vaatii Dahl.
Euromemorandumissa kritisoidaan TTIP-neuvotteluja vahvasta yhtiöiden intressien painotuksesta ja vaaditaan, että Euroopan Parlamenttia ja kansalaisyhteiskuntaa tiedotetaan neuvottelujen edistymisestä.

Vapaakauppaneuvotteluihin ovat ottaneet kantaa myös muiden muassa internetin sananvapauden kannattajat sekä ympäristötieteilijät. ”Vaarana on, että sopimus tekisi internetistä sensuroidumman, valvotumman ja kalliimman. Ympäristötieteilijöiden mielestä vapaakauppasopimus tällaisenaan tekisi ympäristötieteellisen tutkimuksen poliittiset vaikutukset kokonaan mahdottomiksi.Vapaakauppaneuvotteluihin liittyy useita jääviyskysymyksiä. Miksi EU:n komissio valittiin laatimaan kestävyysraporttia”, kysyy SKP:n eurovaalilistan sitoutumaton ehdokas Rita Dahl.

julkaistaan SKP:n Uudenmaan Näköala-lehdessä


Thursday, April 10, 2014

Ensimmäinen vaalipaneeli pe 11.4. klo 18 Nummelassa Kuoppanummen koululla

Puhuin Vihdin Vasemmiston vaalipaneelissa mm. tarpeesta kääntää äänestämällä EU:n talouspolitiikan suuntaa vasemmalle. Nukkuminen ei todellakaan kannata! Sen sijaan hyviä ehdokkaita kannattaa mainostaa tutuillekin. Tarjontaa kiihdyttävän talouskuripolitiikan sijasta kannatan keynesiläistä kysyntää elvyttävää politiikkaa ja vastuullista, virtuaalitalouden spekulaatiot kuriin saattavaa talous- ja finanssipolitiikkaa, johon liittyy veroparatiisikielto, Tobinin vero valuuttatransaktioille, tuki vain julkis- ja yhteisomisteisille pankeille, ei sijoittajapankeille ja Euroopan Keskuspankin saattaminen poliittiseen kontrolliin. EU:n demokratiavajetta voisi vähentää lisäämällä järjestämällä kansanäänestyksiä tärkeistä asiakysymyksistä ja antamalla esimerkiksi Parlamentin valita komissaarit ja EU:n korkeat edustajat.

Puhuin myös EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksesta mahdollisena uhkana luonnon, työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksille, FRONTEXista ja paperittomien tilanteesta ja tarpeesta kehittää EU:lle kestävä väestöohjelma, joka koskee sekä ikääntyviä Euroopan kansalaisia että Pohjois-Afrikan pakolaisleireiltä Eurooppaan pyrkivien muuttajien tilannetta. EU:n edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajat, kuten Jean Monnet, näkivät Unionin kehittyvän väistämättä kohti federalismia. Siltä ikävä kyllä näyttää: Unioni on liian suuri kokonaisuus, jotta yksikään politiikkalohko voisi säilyä lopulta kansallisessa päätäntävallassa. Näin suuren kokonaisuuden on mahdollisesti alettava harmonisoimaan myös kansallisia sosiaali- ja terveyspolitiikkoja, vaikka ne vielä ovat kansallisessa päätäntävallassa.

Monday, April 07, 2014

Dea Loher & Benjamin Britten

Dea Loherin Maailman epäluotettavuudesta -näytelmässä "laiton" maahanmuuttaja Fadul rakastuu bussipysäkillä sokeaan tankotanssijaan ja antaa tälle rakkauden avulla omat silmänsä, humanismiin uskonsa menettänyt taiteilija etsii pelastusta luonnontieteilijään sekaantumisesta huonoin lopputuloksin, pariskunta unelmoi paremmasta elämästä ja lapsesta ja isoäiti on viettänyt 40-vuotisen työuransa postikonttorissa unelmoiden. Kaikkia yhdisti tyytymättömyys vallitseviin olosuhteisiin ja varsin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa ja muuttaa niitä.
Terhi Suorlahden, Juha Sääsken, Maija Arholan ja mosambikilaisten näyttelijäntyössä oli runsaasti lavalta katsomoon välittynyttä pidäkkeetöntä, hyvää energiaa ja aitoa heittäytymistä tunnetiloihin. Kokonaisuuden vaikuttavuutta lisäsiEero Pulkkisen suunnittelema lohduton teollinen äänimaisema.
Loppuratkaisu ontui ja oli liian selkeän tuntuinen. Fadul saa käsiinsä valtavan kasan määrän rahaa. Lopuksi jää jäljelle itsetuhosta bensapumpun hajussa unelmoiva isoäiti ja vapaampaa tulevaisuutta kaipaava Elísio sekä muut onnelliset.
Teos oli samalla Heidi Syrjäkarin taiteen pedagogiikan opinnäytetyö, jossa hän yhdistää opetustyönsä Mosambikissa ja työn Kuriton Companyssa. Esityksessä paperittomien rooleissa valloittivat Absalão Narduela ja Horácio Guiamba.
Rita Dahl
Dea Loher: Viattomuus. Ohjaus: Heidi Syrjäkari. Sovitus ja dramaturgia: Henriikka Himma (Teak). Skenografia: Anton Verho ja Kristian Palmu (VÄS). Äänisuunnittelu: Eero Pulkkinen (VÄS). Näyttelijät: Terhi Suorlahti, Juha Sääski, Maija Arhola (Teak), Absalão Narduela ja Horacio Guiamba (Escola da Comunicaçoes e Artes, Universidade Eduardo Mondlane, Maputo). Tuotanto: Johanna Autio (Teatterikorkeakoulu/Taideyliopisto) ja Hinriikka Lindqvist (Kuriton Company). Esitykset olivat Teatterikorkeakoulun studiolla 14.2.–1.3.


Sibelius-Akatemian Britten-illassa kuultiin valikoituja lauluja peräti kolmelta vuosikymmeneltä. Illan aloittanut nuorekasääninen tenori Simo Mäkinen fraseerasiMichelangelo-lauluissa mallikkaasti ja italiakin luonnistui hänen suussaan, mutta hiukan elottomasti. Esiintyminen kohentui toisen puoliajan Thomas Hardynrunoihin perustuvissa lauluissa. Mallikkaan fraseerauksen lisäksi jäin kaipaamaan lisää tulta tulkintoihin.
Tulisimmat tulkinnat tulivat illan aikana naislaulajilta. Anna-Maija Perttunen tarjosi kabaret-henkisyyttä ja pop-jazz-laulullista äänenmuodostusta. Ensimmäinen puolisko huipentui Olga Heikkilän runsasvibratoisella äänellään tulkitsemiin Puškin-lauluihin. Erityisesti satakielestä ja ruususta kertova laulu painui sydämen sopukkaan.
Ann-Marie Heinoa paikannut Jenni Lättilä korjasi potin vetämällä viimeiseksi kabaree-henkiset kappaleensa ulkoa. Näin hän saattoi keskittyä tulkinnan vahtaamisen sijasta myös kappaleiden näyttämölliseen tulkintaan. Erityisesti W.H. Audeninironiseen runoon pohjautuva ”Tell me the truth about love” sai timanttisen tulkinnan Lättilältä. Pianistit Ilmo Ranta ja Joel Papinoja selvisivät mallikkaasti tehtävästään.
Harmillista, ellei suorastaan häpeällistä oli, että hienoa Britten-laulua oli kuuntelemassa vain kourallinen ihmisiä.
Benjamin Britten 100 vuotta -konsertti Sibelius-Akatemian konserttisalissa 3.3.