Kirjailijan työ

Kirjailijan työ
Arkista raportointia

Wednesday, February 26, 2014

Yona ja tango

Yona ja tango? Ei heti ensikuulemalta maailman todennäköisin yhtälö. Tango a la Yona -levyn julkaisukeikalla Tavastialla laulaja-lauluntekijä Yona todisti kuitenkin, että ennakkoluulojen karsiminen on nimenomaan hänen leipätyötään musiikin saralla. Jousiorkesteri yhdisteli tangoa jouhevasti improvisaation keinoin jazziin, foxtrotiin ja muihin musiikinlajeihin.
Konsertti käynnistyi hittibiisitä kuulostavalta Sulle silmäni annan –kappaleella, jossa yhtye pääsi mukavasti jammailemaan ja improvisoimaan ohi levyn vakiintuneiden kappalerakenteiden. Levyn lainakappaleet ovat kuluneet myös muiden suomalaisartistien, muun muassa Katri Helenan, tulkintoina.
Tangokuningas Kyösti Mäkimattilan ja Ikosten siskojen kanssa laulettu Soi maininki hiljainen ja En enää vaieta mä voi todisti kuitenkin, että Yonan ääni on tyttömäinen ja siitä puuttuu tangossa niin olennaista intohimoa. Ikosten siskokset olisivat voineet laulaa kappaleen soolo-osuudet ja Yona taustat.
Uudella levyllä on kuitenkin usean hittikappaleen ainekset laina- tai omina kappaleina. Puhdasoppisten kauhuksi luvassa on juuri erilaisia tyylihybridejä. 
Yona sai encorena esitettyyn Pieni sydän -kappaleeseen lavalle seurakseen Mäkimattilan lisäksi Netta Skogin. Kolmikko synnytti tangoon sopivaa mustasukkaisuusdraamaa myös yleisön katsottavaksi. Liikkuvat pilvet –yhtyeen kanssa Yona veti myös tulevalta, vielä ilmestymättömältä levyltä kappaleen - tietysti tangoversiona.
Tavastian Tango a la Yona -levyn julkaisukeikka 19.2.2014

Monday, February 17, 2014

Flaieri europarlamenttivaaleihin 2014 ja kuvia Porvaripeli poikki -tilaisuudesta Jyväskylästä





Eurovaalipuheenvuoro

Valikoitu keikkakalenteri, jos paikalla on mikki, puhun Eurooppa- ja talous-visioistani ja mistä kuulijat ylipäätään haluavat kuulla:

12.4. Hyvinkään Suurmarkkinat -> Hyvinkään osasto hoitaa

12.4. Loviisan tori 

14.4. Vantaa: Sosiaalinen Euroopan unioni, paikka auki

19.4. Karkkilan tori

23.4. Vantaa: Suomi ja Euroopan Unioni –vaalikeskustelu klo 18.00 – 21.00, Hakunila Skomarsin torppa, Ratsumiehenpolku

26.4. Espoonkeskuksen Suurmarkkinat

27.4. Lohjan Kevätmarkkinat

30.4-1.5. Tikkurila ja Myyrmäki Vappumarkkinat

3.5. Ison Omenan Maalaismarkkinat

10.5. Järvenpään tori

18.5. Myyrmäki Maalaismarkkinat

24.5. Tapiolan Maalaismarkkinat

25.5. Tuusula Hyrylän Suvimarkkinat

Occupy Money Movement kysyi, mitä mieltä olen setelinpaino-oikeuden palauttamisesta kansallisille keskuspankeille. Vastasin laajemmin:

Olisiko näitä ongelmia tullutkaan, jos EMU:a ja EKP:tä ei olisi annettu kehittyä finanssipolitiikan, eli 1990-luvulla nousseen virtuaalitalouden ehdoilla? Jos eurooppalaiset jäsenmaat olisi pakotettu harmonisoimaan verotustaan, ne olisivat olleet talouspoliittisesti samoilla lähtöviivoilla toistensa kanssa. Nyt Eurooppa kamppailee samojen ongelmien edessä kuin Yhdysvallat asuntolainakriisistään 2008 lähtien. Sieltä ongelmat levisivät eurooppalaiseen talouteen.
Pankkikriisin maksajia ovat nyt kohtuuttomasti tavalliset veronmaksajat. Tämä on kestämätöntä: sijoittajapankkien on kannettava itse riskinsä.
Talous- ja rahapolitiikka on karkeasti kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen säätelyä. Tähän liittyvät inflaatio ja deflaatio. Inflaatio tarkoittaa hintojen nousua ja rahan arvon laskua. Maat, joissa on itsenäinen setelipaino, ovat kärsineet deflaatiosta.
Kansalliset setelipainot voivat olla osaratkaisu asiaan, mutta tärkeämpää on huolehtia laajoista linjoista: rajoitusten asettamisesta finanssimarkkinoiden täydelliselle vapaudelle. EKP ei saisi rahoittaa lainkaan sijoittajapankkeja: sijoittajien pitää kantaa itse täysin vastuunsa, vain julkis- ja yhteisomisteisia pankkeja. Lisätoimia: valuuttatransaktioita verottava Tobinin vero on saatava voimaan, samoin veroparatiisiyhtiöiden käyttökielto (EU menettää tässä vuosittain sata miljoonaa euroa). EKP pitää saada poliittiseen kontrolliin (sekä komissio että parlamentti?)
Rita Dahl
SKP:n sitoutumaton eurovaaliehdokas, VTM, FM

EDIT:
Ritan lisäkommentti:
Euroopan pitäisi siirtyä tarjontaa elvyttävästä ja kiihdyttävästä monetarisesta talouspolitiikasta kysyntää korostavaan friedmanilaiseen suuntaan. Tähän vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan kuuluu kansalaisten edullisista julkisista peruspalveluista, erityisesti sotesta ja koulutuksesta huolehtiminen.

Sunday, February 16, 2014

Kyproksen maahanmuuttopolitiikka ja ystävällinen Asha

Maahanmuuton ehdot

Maahanmuuttopolitiikan on erityisen tärkeää Kyproksen kaltaisessa avoimessa taloudessa, koska sillä on suorat vaikutukset maan kilpailukykyyn. Kypros houkuttelee kolmanneksi eniten maahanmuuttajia Euroopan Unionin jäsenvaltioiden joukossa. Kolmen kuukauden työttömänä työnhakijana olon jälkeen on hankittava pitkäaikaista viisumia, jonka myöntää Kyproksen ulkoministeriö jokaisen matkailijan oman maan konsulaatin kautta. Hakija tarvitsee passin, joka on voimassa vähintään puoli vuotta saapumispäivästä ja kaikki riskit kattavan sairasvakuutuksen.
Kyproksen sisäministeriö myöntää maahanmuuttoluvan ja sen voi saada, jos kuuluu johonkin kuudesta eri kategoriasta. Ehdot ovat hyvin tarkkoja ja niihin liittyvät sekä ammatti että tarkat vähimmäisansiot. Esimerkiksi itsensä työllistävän maanviljelijän odotetaan ansaitsevan vähintään 327 225 dollaria, itsensä työllistävien kaivosyrittäjien 261 780 ja itsensä työllistävän kauppiaan 196 355 dollaria. Kansalaisuutta voivat hakea myös vähintään 7 330 dollaria vuodessa ansaitsevat henkilöt, joilla on lisäksi 3 534 dollarin vuositulot jokaista elätettävää henkilöä kohden.
Kansalaisuutta voi hakea myös kyproslaisen kanssa avioitunut ja kolmen vuoden ajan yhdessä asunut henkilö naturalisaation eli kansalaiseksi tuloprosessin kautta. Hakiessa tarvitaan avioliittotodistus, todistus yhdessä asumisesta sekä Kyproksen poliisin kyproslaiselle puolisolle myöntämä todistus ”hyvästä luonteesta”.
Naturalisaation kautta kansalaisuutta hakevan on todistettava, että hän on edeltäneen kahdeksan vuoden aikana asunut Kyproksella ainakin viiden vuoden ajan; Kyproksen urheilijoina tai ulkomaisissa yrityksissä työskentelevien on todistettava asuneensa vähintään seitsemänä vuonna edeltäneestä kahdeksasta vuodesta maassa. Maahanmuuttajien työmarkkinoita tutkineen Trimiklianotiksen mukaan naturalisaation kautta kansalaisuuden oli saanut joulukuuhun 2003 mennessä 2295 ihmistä ja maahan oli tullut avioliiton kautta 9018 henkilöä.  
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komitean ECRIn (European Commission against Racism and Intolerance) vuonna 2002 valmistuneen raportin mukaan Kypros on ottanut viime vuosina edistysaskelia rasismin ja ulkomaalaisvihamielisyyden vastaisessa taistelussa, mutta maahanmuuttajien asema on silti edelleen haavoittuva. Lisää toimia tarvitaan. Maahanmuuttajien oikeuksia pitää kunnioittaa myös rikoslaissa; lisäksi siviili- ja hallinnollisen viitekehysten on oltava kunnossa, rasismin vastaista tiedotusta pitää lisätä – tekeminen ei lopu kesken.
Laillisuusnäkökulmasta katsoen Kyproksen tilanne on varsin hyvä, mutta ECRI havaitsi joitakin puutteita. Maa on allekirjoittanut suuren osan merkittävistä rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisista sopimuksista. Silti joitakin on vielä allekirjoittamatta. ECRI suosittelee Kyprosta ratifioimaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen niin pian kuin mahdollista, samoin European Charter for Regional or Minority Languagesin (jonka maa allekirjoitti 1992) sekä Convention on the Participation of Foreigners in Public Lifen ja lopuksi European Convention on Nationality.
ECRIn mukaan Kyproksen lainsäädännössä huomioidaan maahanmuuttajatyöntekijöiden tasa-arvo ja kiihottaminen rotua koskevaan vihamielisyyteen. ECRI piti puutteena sitä, ettei maassa ole lakia, joka rankaisisi julkisesta rasistisesta loukkauksesta.
Kyproksen perustuslain mukaan kreikkalaiset ja turkkilaiset yhteisön jäsenet voivat valita presidentin ja varapresidentin. Vaalit on järjestetty vuodesta 1963 lähtien. Maroniiteilla ja armenialaisilla on oikeus äänestää edustajainhuoneeseen äänioikeudeton edustajansa. 30 prosenttia vangeista on ulkomaalaisia, joista kaikilla ei ole oikeutta oikeusapuun: ECRI vaati tilannetta korjattavaksi.
Maahanmuuttajatyöntekijöillä ei ole monia tahoja puolustamassa heidän oikeuksiaan. Ombudsman voi silti tutkia hallinnon rikoksia yksityistä kansalaista, maahanmuuttajaakin, vastaan. 1998 perustetun ihmisoikeuksia suojelevan instituutin lisäksi ECRI toivoi laaja-alaista uutta instituuttia, jossa olisi hallinnon, edustajainhuoneen, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.
Lokakuussa 2003 Työväen pankyproslainen liitto (PAE) piti ensimmäisen maahanmuuttajatyöntekijöitä käsittelevän konferenssin. Vuosi 1974 merkitsi tärkeää historiallista rajapyykkiä: Beirutin asema Lähi-Idän keskuksena lakkasi ja Itä-Euroopan kommunismi romahti. Kyproksella historiallisia tahahtumia seurasi investointien säännöstelystä vapautuminen.

Sydämellinen Asha

Mistä ja millaisia Kyprokselle tulevat maahanmuuttajat ovat? Monet joutuvat muuttamaan kauas suurista kaupungeista tai asutuskeskuksista eräänlaiseen työstä seuraavaan vapaaehtoiseen eristykseen. Näin tapahtuu erityisesti aasialaisille kotiapulaisille. Monelle on kertynyt kovia kokemuksia jo aiemmassa elämässä ja elämällä on taipumus jatkua samanlaisena.

Noin kahdentoista kilometrin päässä Pafoksesta, Episkopin kylässä asuu eräs Kyproksen srilankalainen Asha, 47, joka on löytänyt pienestä Pafoksen lähellä sijaitsevasta kylästä hyvän perheen. Asha on ollut kuuden vuoden ajan kuin perheenjäsen episkopilaisen perheen kotiapulaisena.

Pihalla leikkii kissa ja pieni tumma koira sopuisasti keskenään. Ashan koiranpentu Blacky juoksee iloisena minua vastaan. Kissat eivät ole koirasta moksiskaan: ne ovat eläneet lyhyen elämänsä aina yhdessä.

Blacky nuolee sormiani ja hyppii innoissaan jaloilleni. Asha kutsuu koiraansa ja se palaa kuuliaisena emäntäänsä kohti ja alkaa hyppiä tämän polvia vasten.

Asha kutsuu istumaan ulos katetun pöydän ääreen. Saan kahvia juotavaksi ja Ashan leipomia joulukeksejä syötäväksi.

Miten hän on ajautunut kotiapulaiseksi Episkopin kylään kaukana kyproslaisten kaupunkien kuhinasta?

“Täällä minulla on oikein hyvä olla. Edellinen emäntäni jätti 14 kuukauden palkkani maksamatta. Mutta nyt meillä on talossa suruaika. Vanha rouva on kuollut kymmenisen päivää sitten. Andreaksen vaimo itkee ja itkee, eikä itku ota tyrehtyäkseen.”

Andreas on Ashan isäntä ja palkanmaksaja, joka on vastikään valittu kylän pormestariksi. Hän auttoi Ashaa edellisen työnantajan kanssa käydyssä oikeuskiistassa maksamalla tämän takuut ja asianajajan palkkion. Kun Ashan “hulluksi” kutsuma emäntä juoksi kenties miesten perässä, hän huolehti tämän lapsesta.

Asha on yksi tuhansista aasialaisista kotiapulaisista, jotka ovat saapuneet Kyprokselle onneaan etsimään. Monet jättävät taakse perheensä ja läheisensä pystyäkseen lähettämään säännöllisesti rahaa heille.

Vaatetehtaassa murto-osa nykyisistä tuloista

“Asuessani vielä Sri Lankassa kuulin pääkaupungissa olevasta agentista, jonka luokse mennessäni tapasin sattumalta kyproslaisen miehen. Tämä alkoi puhua kanssani ja pian sain agentilta kahden vuoden passin sekä 25 päivän viisumin. Kärsin kaksi vuotta Pafoksella miehen kotiapulaisena ennen kuin minua kehotettiin palaamaan Sri Lankaan.”

Ashan mies ei huolehtinut silloin eikä huolehdi edelleenkään lapsistaan ja siksi Asha otti vanhimman tyttärensä, 26, ainoan poikansa, 23, ja nuorimman tyttärensä, 20, mukaansa ensimmäiselle Kyproksen-matkalleen.

Mies joi Ashan lähettämät rahat, mutta hyväsydäminen ja toisille armelias Asha ei jaksa moittia häntä. Miehen piti päästä Ashan mukana töihin Kyprokselle, mutta välitysfirman edustaja petti lupauksensa, eikä järjestänytkään hänelle töitä Kyprokselta. Mies oli jo ehtinyt irtisanoutua työpaikastaan ja jäädä työttömäksi.

Ennen kotiapulaiseksi ryhtymistään Asha teki vaatetehtaassa 8–10-tuntisia työpäiviä ja sai joka työpäivän päätteeksi palkkansa puhtaana käteen. Silti hänen ansionsa jäivät vain murto-osaan siitä, mitä hän pystyy ansaitsemaan kotiapulaisena Kyproksella.

Asha on huolissaan ennen muuta pojastaan, joka on huhujen mukaan joutunut huonoille teille ja vaikeuksiin. Poika asuu tätinsä luona sillä välin kuin Asha palaa huolehtimaan hänestä.

“Aion puhua hänen kanssaan ja antaa neuvoja. Jos joku minua rakastaa minua, niin lapseni,” sanoo Asha ja olen näkevinäni hänen silmänurkassaan kyyneleentapaisen. Asha on hyvin sydämellinen ihminen, hän rakastaa kaikkea luontokappaleista omiin lapsiinsa. Asha on kuin ystävällinen kylännainen, joka antaa vilpittömästi omasta vähästään toisille, olivat nämä sitten tuntemattomia tai tuttuja ohikulkijoita.

Lohdutan, että kyllä vilkas ja sympaattinen Blacky-koira varmasti välittää kovasti emännästään. Asha kattaa kahvit ulkoterassille. Suureksi harmikseni saan kuulla, että Blacky on karannut, eksynyt tai pahimmassa tapauksessa joku ilkimys on siepannut sen. Toivon hartaasti, että koiranpentu löytyy tai se löydetään.

Asha viihdyttää meitä lukemalla kahvinporoista. Kahvinporoista lukeminen on perinteinen sosiaalinen viihdyke erityisesti naisten kesken. Siemaisen kyproslaisen kahvini ja kun kuppi on tyhjä, käännän sen ylösalaisin. Kupin pohjalta tuijottaa paha silmä eli evil eye eikä tämä ole ensimmäinen kerta kun näin tapahtuu.

”Tämä kuppi on kuin riikinkukon pyrstö eli oikein hyvä kuppi. Saat vähitellen kaiken haluamasi. Elät mielenkiintoisen elämän, jossa tapahtuu paljon. Jokin aiheuttaa sisimmässäsi huolta ja tuskaa ja saa sinut etsimään ja ajattelemaan asioita. Joku läheisesi, ystäväsi tai tuttavasi on kateellinen ja toivoo sinulle pahaa. Ulkomailla olet aina turvassa, ympärilläsi ei ole kateutta.”

Ashan luenta vaikuttaa rehelliseltä. Pyhä Yrjö on hänen mukaansa suojeluspyhimykseni, jolle minun pitää sytyttää kynttilä käydessäni ortodoksisessa kirkossa.

”Olet hyväsydäminen ihminen, pidät nauramisesta ja nautit elämästä. Pitkä mies tulee tuomaan sinulle hyviä uutisia. Näen pienen neli-kuusivuotiaan tytön itkevän ja odottavan sinua. Menet vielä Troodos-vuoristossa. Matkustat jälleen ensi vuonna.”

Ehdin käväistä Troodoksella aivan presidentin kesäasunnon kupeessa. Troodoksen aukiota reunustaa metrin lumikasa, mutta kesällä se on valloittava luontoparatiisi.


julkaistu SKP:n Uudenmaan piirin Näköala 1/2014:ssä

Saturday, February 01, 2014

Kohtalokas myllärintytär


Yksi Helsingin Musiikkitalon Sibafest-tapahtuman kiinnostavista esityksistä oli Franz Schubertin Die schöne Müllerin -laulusarja. Schubertin sarjassa riittää pohdittavaa jälkipolville. Onko laulujen keskeissymbolina toimivassa purossa kyse myllärintyttäreen (Essi Luttinen) rakastuneen oppipojan (Aarne Pelkonen) alter egosta? Vai hänen rakastuneesta, muuttuvasta mielestään, joka käpertyy itsensä ympärille. Puro on päähenkilön sielun peili, josta hän katselee tytön kuvaa – turhaan. Vastarakkautta ei kuitenkaan heru. Schubertin mylläri kokee siis aika tyypillisen nuoren ihmisen yksipuolisen rakastumisen. Entä mitä myllärille tapahtui lopulta? Tekikö mylläri itsemurhan?
Värisymboliikka on keskeisessä osassa laulusarjassa. Vihreä on vastakohta mylläriyttä edustavalle valkoiselle. Mitä se edustaa? Jotakin, jota myllärintytär kavahtaa – symboloiko se kasvua ja kehitystä, johon myllärintytär ei kenties ole vielä valmis rakastumisen muodossa? Rakastunut ihminen joutuu luopumaan solipsismista ja antautumaan toisen ihmisen läsnäololle. Tämä edellyttää jo vastarakkautta.
Sibafestin esitys käynnistyi yleisön keskuuteen tulleen runoilijan Wilhelmin (Ilari Nummi) nykypuhekieleen istutetulla monologilla, jolla hän ohjasi yleisön sisään Camerataan. Vastaavia väliintuloja tai laulujen sanoman alleviivaamista hän harrasti myös näyttämöllä, osana esitystä.
Tämä teatterillinen elementti tuntui ylimääräiseltä ja päälle liimatulta. Esitys olisi toiminut aivan hyvin Luttisen ja Pelkosen ilmaisuvoimaisten äänten turvin. Erityisesti kokeneemman Luttisen ääni soi vapautuneena, hallittuna.
Teivas Oksala vastasi uusista käännöksistä.