Kevään keikkoja - liediä ja politiikkaa



Koivukylän EU-kriittinen vaalipaneeli 28.1.2014 kokonaisuudessaan



Yllä kuva Koivukylän eurovaalipaneelista,
alla Hyvinkäältä ay-väen rauhanpäiviltä.
Ylemmän kuvan otti Juha Kovanen, alemman

Toivo Koivisto.

28.1.2014 17:3017:30-20:00
Koivukylän kirjaston auditorio, Hakopolku 2, 01360, Vantaa, Verkkosivu
Tervetuloa Vantaan Eurovaalifoorumin ensimmäiseen keskustelutilaisuuteen tiistaina 28.1. klo 17:30 Koivukylän kirjaston auditoriossa.
Tilaisuuden teemana ovat eurokriittisyyden eri asteet.
Tähän mennessä paneeliin ovat ilmoittautuneet eurovaaliehdokkaat
Rita Dahl, SKP:n listan sitoutumaton ehdokas
Helena Eronen, Muutos2011
Johannes Hirvaskoski, Keskusta.
Sanna Karhunen, Kokoomus
Sirpa Kauppinen, Vihreät.
Kimmo Kiljunen, SDP
Antti Pesonen, Itsenäisyyspuolue
Terttu Savola, Köyhien asialla rp
Juhani Tanski, Suomen Työväenpuolue
Euroopan Unioniin tyytymättömästi suhtautuvien odotetaan menstyvän vaaleissa. Mahtuuko tyytymättömyys näihin vaatimuksiin
Irti EU:sta - Päätösvaltaa hajautettava - Enemmän liittovaltiota
Keskustelijoina ovat yleisö ja eri puolueiden eurovaaliehdokkaat.

Tähtäimessä sosiaalisesti oikeudenmukainen, taiteita suosiva ja finanssipolitiikkaa rajoittava Eurooppa, jossa huolehditaan kaikkein heikoimmista.

1) Sosiaalinen Eurooppa

Eurooppa, jossa keskeisillä tuotannontekijöillä, työntekijöillä ja luonnolla on hyvä olla. Nyt uhkana on, että molemmat joutuvat riiston kohteiksi. Työvoiman riistosta on monia esimerkkejä: Sanoma-WSOY:n päätös kaapata itselleen kaikki freelancereiden tekijänoikeudet (levinnyt kaikkiin suuriin mediataloihin; postinkantajilleen potkut antava Itella – kuka seuraavaksi), luonnonvarat (Talvivaara: ympäristörikos on tapahtunut valtion avustuksella, koska yhtiön on annettu aloittaa huonosti suunniteltu alunperin toiminta: bioliuotus ei ole toiminut ja sakka-altaat eivät ole pitäneet).

2) Taloudellisesti tasa-arvoisempi Eurooppa

Nyt EMU on valinnut suunnan, jossa suositaan finanssimarkkinoiden Eurooppaa. Suomi on jo osallistunut: ERVM:n kautta 0,7 miljardia; maksutaseapua annettu Latvialle, Romanialle, Unkarille 13,4 miljardia euroa; IMF:n kautta Suomen osuudet 0,37 miljardia euroa ja 0,41 miljardia euroa; euroalueen ulkopuolisille 0,24 miljardia euroa; Suomen laskennallinen osuus 100 miljardin sitoumuksesta Espanjalle on 1,79 miljardia ja ERRV:n lainasta 2,2 miljardia euroa. Suomen saamat vakuudet (jos lainat maksetaan täysmääräisesti); Espanjan osalta 0,72 ja Kreikan 0,88 miljardia euroa. Osuuskuntien ja ruohonjuuritason sosiaalisten organisaatioiden luonnollinen syntyminen massatyöttömyyden Eurooppaan: lähimmäisapu on tarpeen osallistavan sosiaaliturvan maailmassa.

3) Kulttuurilla hyvinvointia elämään

Ammattitaiteilijoille riittävät toimeentulon edellytykset, kulttuurista hyvinvointia muidenkin elämään.

Lied-konsertti Arkadian kansainvälisessä kirjakaupassa ke 19.3. klo 18-
Sopraano Rita Dahl, pianisti Lauri Honkavirta.


Ohjelma

Richard Wagner (1813-1833)

Wesendonck-laulut Wvv91 (1857-1858

Der Engel
Stehe still
Im Treibhaus
Schmerzen
Träume

Gustav Mahler (1860-1911)

Rückert-laulut (1901-1902)

Ich atmet’ einen linden Duft
Liebst du um Schönheit
Blicke mir nicht in die Lieder
Ich bin der Welt abhanden gekommen
Um Mitternacht

Arkadian kirjakauppa, Dagmarinkatu 5, http://www.arkadiabookshop.fi

Rita Dahl on suomalainen kirjailija, toimittaja ja sopraano. Hän on valmistunut valtiotieteiden ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta, opiskellut portugalin kieltä ja kulttuuria Lissabonin yliopistossa ja suorittanut D-tutkinnon Vantaan musiikkiopistossa 2009 ja opiskellut laulua muun muassa Anna Villbergin, Laura Salovaaran, Annika Myllärin, Henrik Lambergin johdolla. Hän on osallistunut vuodesta 2009 lähtien muun muassa Päivi Nisulan, Ingrid Kremlingin ja useille koloratuurisopraano, Bremenin musiikkikorkeakoulun professorin Krisztina Lakin mestarikursseille ja opiskelee parhaillaan säännöllisesti Lakin johdolla. Hän on pitänyt lied- konsertteja Brasiliassa, Suomessa ja Portugalissa.

Lauri Honkavirta (s. 1987 Ilmajoella) on opiskellut pianonsoittoa Lauri Väinmaan johdolla Viron Musiikkiaketemiassa, jossa suoritti diplominsa keväällä 2011. Hän on täydentänyt opintojaan myös mm. Hui-Ying Liu-Tawastjernan, Brend Glemserin, Frederic Rzewskin ja Seppo Saloviuksen mestarikursseilla. Tallinnassa hän opiskeli vuodesta 2006 lähtien rinnakkain myös cembalonsoittoa (opettajana Imbi Tarum, mestarikursseja mm.: Bernhard Klapprott, Mitzi Meyerson, Silvia Marquez Chulilla), jota hän nyt jatkaa Sibelius-Akatemiassa Anssi Mattilan oppilaana. Opiskelun ohella Honkavirta työskentelee freelance-muusikkona mm. pianonsoitonopettajana (Kallion musiikkikoulu), ja esiintyen sekä pianistina että cembalistina. Hän on toiminut paljon laulajien parissa lied- ja harjoituspianistina, konsertoiden sekä osallistuen erinäisiin oopperaproduktioihin (mm. Opera Bravo, Vaasan Ooppera, Ilmajoen Musiikkijuhlat) ja useille laulun mestarikursseille, joissa opettajina on ollut suomalaisia alan huippuja (mm. Juha Kotilainen, Ilmo Ranta, Ritva Auvinen).


Keikat:

2.3. Händel: Judas Maccabeus, Vanha kirkko klo 18

20.3. Helsinki Poetry Clubilla Café Mascotissa klo 18/19-

1.4. Thomaskirche Düsseldorfissa Frau Lakin mestarikurssin päätöskonsertti (Lehar: Liebe, du Himmel auf Erden ja Micaelan J´ai dis que rien ne m´epouvante ainakin, ehkä Orlofskyä)

-Sibelius-Akatemian Oopperan La Bohème 30.5., 31.5. ja 2.6. (kuorossa sopraanossa).



Uusi yhteiskunnallinen reservi:
tuensaajat

Robotti tarttuu metallisella käsivarrellaan vanhuksen bussilippuun ja heilauttaa sitä läpinäkyvän kortinlukijan edessä. Vanhus kävelee omalle paikalleen, ne on nyt eroteltu sillä tavalla, ettei kukaan voi syyttää naapuriaan syyntakeettomuudesta.

Autot kulkevat kaasulla ja niitä varten on omat tullit, kuin yli sata vuotta sitten, joiden läpi bussit ja yksityisautot kulkevat maksaen jokaisesta läpiajokerrasta käyvän maksun.

Sote-keskukset ovat vähentyneet pariin kappaleeseen ja jokaisessa on pitkät apua tarvitsevien kuntalaisten jonot. Vuokralääkäreiltä ei enää tarkisteta taustoja ja valelääkäriys rehottaa syrjäisemmillä paikkakunnilla.

Entä jos kaikki olisi mennyt toisin?

Työttömien määrä lähenee 35 prosenttia. Yritykset ovat kilpailukykynsä säilyttääkseen irtisanoneet erityisesti manuaalista työvoimaansa, mutta valkokaulustyöntekijöitäkin. Sosiaaliturvasta ja osittain toimeentulotuestakin on tullut vastikkeellista ja etuuksien saajat käyvät päivittäin muutaman päivän yhdyskuntatyyppisessä työssä maksamassa takaisin yhteiskunnan järjestämästä ilmaisesta elatuksestaan.

Valtion kuihtuessa kansalaisyhteiskunta elpyy pakosta. Jokaiseen kerrostaloon ja pientaloalueille on muodostunut vapaaehtoisten rinki, joka auttaa vanhuksia ja muita avuntarvitsijoita, kuten kotiäitejä, päivittäisissä askareissa: kaupassa käynnissä, siivouksessa, lastenhoidossa. Vapaaehtoiset ovat monesti työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita tai muusta syystä yhteiskunnallisen ydinreservin, työvoiman, ulkopuolelle jääneitä henkilöitä. Tämä auttamisverkosto ei tarvitse toimiakseen yhteiskunnan tukea: se perustuu ihmisten haluun auttaa pulaan joutuneita kanssaihmisiä ja siihen kuuluvat ihmiset saavat vapautuksen yhdyskuntapalveluksesta etuuttaan vastaan.

Näin ihan luonnollisesti on syntynyt uusi sosialistinen auttamisyhteiskunta, mutta vain ruohonjuuritasolle. Ylätasolla toimeenpannaan kansan autettaviin ja auttajiin (työssäkäyviin) jakavaa politiikkaa.

Viihdeteollisuus elää ja kukoistaa. Ihmisillä on eri syistä enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan ja he myös käyttävät sitä erilaisten mobiililaitteiden ja tietotekniikan avulla. Kodin tietoteknistäminen on vain rikkaiden saavutettavissa, muut seuraavat halpistabletilta maailmanpoliittisten tapahtumien kehitystä tai vain viihdeuutisia. Julkisuuden henkilöistä on tullut ihaillumpia kuin koskaan ja moni vertaa itseään, ulkonäköään ja elämäntilannettaan jonkun ihailemansa julkkiksen tilanteeseen (toki paljon vähäisemmillä rahallisilla resursseilla). Kun monella ei – sattuneesta syystä – ole suuria kulutusmahdollisuuksia, audiovisuaalisen median merkitys ja osuus jokapäiväisessä elämässä kasvaa suureksi.

Av-tuotanto korvaa sen puuttumattoman elämän, joka monia tuen varaan pudonneita eri-ikäisiä ihmisiä vaivaa. Niinpä sään sijasta puheenaiheeksi ovat nousseet julkkisten elämänvaiheet; omasta elämästä kun ei ole juuri puhuttavaa.

julkaistu Tiedonantajassa 31.1.2014 

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

Sosiaalinen erakko