Euroopan tie

Sosiaalista Eurooppaa puolustamassa

EMU on edennyt nopeasti: on otettu käyttöön EVM, ERVM, 2013 lopulla oltiin menossa jo pankkiunioniin. Talous uhkaa päihittää sosiaalisen ulottuvuuden EU:ssa.

EU-USA:n vapaakauppasopimuksen investointisuoja pitäisi huolta monikansallisten yhtiöiden oikeuksista. Puolueellisista tuomareista koostuva markkinatuomioistuin ylittäisi toimivallallaan kansallisvaltiot.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on asia, johon jokainen EU-jäsenmaa on liittyessään sitoutunut, ja tähän yhteistyöhön kuuluu sitoutuminen transnationaalisuuteen. Keskustella voi sen sijaan asiasta, halutaanko EU:lle yhteistä armeijaa tai poliisia. En puolla sellaista kehitystä.

Talouskriisin nykyiset ratkaisukeinot ovat liian oikeistolaiset; talouskuri ja julkisen sektorin leikkaukset sen sijaan, että elvytettäisiin ja kohennettaisiin julkisen sektorin palveluita, lisättäisiin kysyntää, tehtäisiin ns. keynesiläistä talouspolitiikkaa.

Valvomaton finanssisektori ja pankkien tukeminen on myös saatava ylikansalliseen valvontaan ja säätelyn piiriin. Kaikkia valuuttatransaktioita verottava Tobinin vero olisi pieni askel tähän suuntaan. Veroparatiisien takia EU menettää sata miljoonaa euroa verotuloja vuosittain: Finnwatchin raportin mukaan yli 400 suomalaisyritystä käyttää "verosuunnittelua". 

Meillä on valittavana karkeasti joko Euroopan amerikanisoituminen tai latinalaisamerikanisoituminen.

Nykyisestä velkakriisin lietsonnasta on seurannut kuntaremontti (1,4 miljoonaa euroa pois kunnilta) ja sosiaali- ja terveyssektorin sekä koulutuksen ulkoistamisen monopolinkaltaisille veroparatiisiyhtiöille. ”Amerikanisoituminen” perustuu monetarismiin ja puolustaa tarjontaa, EMU:n syvenemistä pankkiunioniksi, transnationaalista armeijaa; ”latinalaisamerikanisoituminen” julkista kysyntää.

”Latinalaisamerikanisoituminen” toteutuu vähäosaisimpien ehdoilla ja sen toiminta-ajatuksena on, että kaikilla kansalaisilla pitää olla mahdollisuus edullisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koulutukseen.

Ylikansallisten sopimusten ja transnationaalisten talousyhteenliittymien vallan vastustamiseksi Marxilta kannattaa omaksua ajatus tuotantovälineiden (luonnonvarat, työvoima, pääoma) yhteisomistuksesta. Valtion omistajastrategiaa pitäisi miettiä läpivalaisuperiaatteella uudestaan. Mitkä alat voisimme osin kansallistaa? Luonnonvarat, kantaverkot, pohjavedet?

Minun ihanteellisessa maailmassani on sosialismin piirteitä: siellä työntekijöillä ja luonnolla on oikeuksia, ei vain tuotantovälineiden omistajilla. TTIP:stä huolimatta markkinat toimivat ylikansallisesti ja osa yritetyistä työvoiman ja luonnonvarojen riistosta voi siis joka tapauksessa tulla voimaan. Sanoma-WSOY kaappasi toimittajilta tekijänoikeudet ja käytäntö on levinnyt kaikkiin suuriin mediataloihin, Vattenfall haastoi Saksan valtion oikeuteen ydinvoiman käytön lopettamisesta (ratkaisu tulee olemaan ennakkotapaus), Fortumin sähköverkon myynti monikansalliselle yritykselle.


Rita Dahl

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

Malawi folk-tale