Eurovaalikampanja käynnistyi Myyrmäen torilla



Sateisella ja myrskyisellä Myyrmäen torilla sinänsä yleiseen eurooppalaiseen tilanteeseen sopivassa säässä kävi selväksi ainakin muutama asia. 1) EU ei kiinnosta ja herättää kansalaisissa välinpitämättömyyttä: yleinen euroskeptismi. 2) Myöskään politiikka ei kiinnosta, koska poliitikkoja pidetään läpimätinä (no, kuka heidät on Eduskuntaan äänestänyt tai jättänyt äänestämättä?) Kehäpäätelmä: tästä syystä äänestää ei kannata (ja näin jatkuu ad absurdum, koska nukkuvien puolue pysyy suurimpana). 3) Miksi tuomita jo ennalta jokin puolue ja ehdokas, jonka mielipiteistä ei tiedä? Näin politiikka tuomitaan läpimädäksi toiminnaksi, koska sen suunta ei muutu nukkuvien puolueen pysyessä suurimpana. Demokratia toteutuu itse äänestysprosessissa (enemmistöpäätös ratkaisee ja eniten ääniä saaneet valitaan), mutta demokratia on vaillinaista, koska suuri osa äänestäjäkunnasta joko ei käytä ääntään tai äänestää huonoa henkilöä, jonka toimintaan ei olekaan tyytyväinen.

Akateemisesti koulutetun prekariaatin (väli- tai tilapäistö tai miksi meitä nyt kutsuttaisiinkaan) ja työväestön asia on yhtälainen. Molempien asema globaaleilla työmarkkinoilla on yhtä horjuva, epävarma ja puolustuksenalainen. Tekijänoikeuksien tai perusoikeuksien riiston uhka on todellinen. Marxin ajatukset ovat edelleen päteviä: ensin vallataan työvoima, sitten vuorossa ovat luonnonvarat (myös perustavanlaatuinen resurssi pääoman ohella), joista Talvivaara on hyvä esimerkki. Nyt ovat valtausvuorossa mineraalit, seuraavaksi sotaa tullaan käymään, käydöään jo, ruoasta ja vedestä. Miksi hallitus sitoutuu ohjelmassaan kehittämään Green Miningista teollisuuden kärkivientihanketta vuoteen 2050 mennessä, kun luonnonvarapolitiikan yhteiset pelisäännöt eivät ole ohjelman kirjoittamisen aikaan ympäristön ja terveen yhteiskuntapoliittisen kehityksen kannalta kunnossa? (Talvivaara on tästä surullinen esimerkki.)


Ajankohtaisia ja ikuisia aiheita

Juuri nyt ajankohtainen asia on valmisteilla oleva Yhdysvaltain-EU:n vapaakauppasopimus, johon kaavaillaan ns. investointisuojaa, joka saattaisi estää valtioiden ympäristön ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeät päätökset. Transatlanttinen vapaakauppasopimus mahdollistaisi sen, että suuryhtiöt vetävät kansalaistensa etuja suojelevat valtiot markkinatuomioistuimeen. Argentiinan finanssikriisin keskellä valtio kohotti veden ja sähkön hintoja ja kansainväliset sähkö- ja vesiyhtiöt nostivat asiasta kanteen. Valtio joutui maksamaan yhtiöille yli miljardin dollarin korvaukset. Näissä tuomioistuimissa on yrityslakimiehiä, jotka ovat kaukana puolueettomista. Nämä arvioivat hallituksen päätöksiä ja päätöksentekojärjestelmää.

Jos Yhdysvaltain-EU:n vapaakauppasopimus tulisi voimaan, EU:n kansalaisista tulisi järjestelmän osasia, tämä tuomioistuin ohittaisi vaikutusvallallaan kansalliset tuomioistuimet. Käytännössä tämä johtaisi hallitsemattomaan yhtiövaltaan, jossa yhtiöiden intressit jyräisivät kansalliset.

Suurempi teema on EU:n kilpailulainsäädäntö ja sen vaikutus julkisiin hankintoihin. Yleisenä periaatteena on, että tuilla on positiivinen, kannustava vaikutus ko. aloihin, eikä sillä ole ns. kielteisiä ulkoisvaikutuksia. Kilpailulainsäädäntö tulee olemaan keskeinen rajoittava ja yleisiä suuntaviivoja luova tekijä kuntien kannalta keskeisissä julkisissa hankinnoissa. Määräävä markkina-asema on tuomittava asia, eikä sellaista saisi muodostua yksityiselle eikä julkiselle toimijalle. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi sote-palvelujen yksityistäminen osuu nimenomaan Attendo MedOnen kaltaisille veroparatiisiyhtiöille.


Valkoisessa kirjassa linjataan, että julkisten palveluiden linjaamisen ja määrittelyn on säilyttävä viranomaisten tehtävänä (vaikka järjestelyvastuun voi kantaa yksityinen tai julkinen toimija tai molemmat yhdessä). Euroopan Parlamentti on päätöslauselmassaan 13.1.2004 [A5-0484/2003] linjannut, etteivät tietyt toimialat, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalinen asuntotuotanto voi kuulua kilpailulainsäädännön piiriin. Näille ei ole asetettavissa mitään yhteisiä normeja. Parlamentti ilmaisi myös kielteisen kantansa vesihuollon vapauttamiseen (vrt. Nestlé, joka nykyään ostaa pohjavesiä).

Luonnonvarat – marxilainen tuotannontekijä - tulevat olemaan yksi keskeinen kaupankäynnin kohde tulevaisuuden maailmassa. Tähän pitää varautua monella tavalla: GMO:ta vastustamalla, paikallista luomutuotantoa suosimalla, huolehtimalla elinkeinotoiminnan vastuullisesta toiminnasta yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta (vrt. Talvivaara ja kotimainen markkinaliberalisoimista suosiva luonnonvarapolitiikka, joka astuu askeleen Chileäkin pidemmälle). Kaivosteollisuus ei ole tullut Suomeen yhdessä yössä: maaperätutkimuksia ja kaivosvaltauksia on tehty jo 1960-luvulta lähtien.

Vihreässä kirjassa yhteisö sitoutuu arvioimaan yleishyödyllisiä palveluja koskevan politiikkansa uudelleen ”Euroopan kansalaisten ja yritysten hyväksi” huomioimalla globaalinäkökulman, yhteismarkkinat ja vapaan markkinatalouden periaatteet.

SKP:llä on historiallinen taakkansa, kuten joka puolueella. Jokaisen puolueen on hyvä nähdä ja tunnustaa, ettei mikään poliittinen ideologia tai järjestelmä yksinään ole täydellinen. Historian saatossa on tapahtunut virhearvioita, jotka on tunnustettava. On oltava ideologisesti muuntautumiskykyinen ja lakattava etsimästä mustavalkoisia viholliskuvia - päästävä asialliseen systeemikritiikkiin. Suomettuneisuuden aika on toivottavasti ohi. Sekä idässä että lännessä on erilaisia huonoja kehityskulkuja. Oppiahan kannattaa ottaa kuitenkin vain hyvistä.

Erään ihmisen filosofi-viittauksesta olen ylpeä. Olen mielelläni tällä tavalla "poikkeava" (siis omanlainen, suvereenisti ajatteleva) ehdokkaiden valtavirran joukossa. 

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

Malawi folk-tale