Posts

Showing posts from June, 2013

Itäinen kuntoutuspoliklinikka

Itäinen kuntoutuspoliklinikka
”Miltä sinusta tuntuu? Joko voit paremmin? Oletko tavannut ystäviäsi?” Oranssiin huiviin ja rentoihin haaremihousuihin pukeutunut nainen tuijotti häntä herkeämättä.
Pöydällä oli enkelitaulu ja sen edessä pieni kynttilätuikku. Ne on varmaan asetettu minua varten, Alva ajatteli, kai hän niillä halusi saada aikaan jonkun tunnereaktion. Pienet kuin lasta varten strategisesti asetetut esineet herättivät hänessä lievää sympatiaa. Muita tunteita hänessä ei juuri silloin herännyt. Söihän hän lääkettä, jonka tarkoituksena oli pitää kiusalliset tunteet etäämpänä ihosta.
Tunteet olivat menneet talviunille joksikin aikaa, koska oli tapahtunut äkkinäinen räjähdys, jonka seurauksia hän oli tullut selvittämään. Hän ei ollut tyypillinen poliklinikan asiakas, sen hän tiesi varsin hyvin, mutta se tieto ei sinänsä edesauttanut hänen oloaan. Tietynlaista epätoivoa oli jatkunut liian pitkään: se oli epävarmuutta omasta identiteetistä ja olemassaolosta, joka silti oli tavallaan…

Joutomiehiä ja -naisia

Joutomiehiä ja –naisia
Kaikki turistit ovat rikkaita, ainakin jos ne tulevat Euroopasta tai Amerikasta. Tämän olettamuksen mukaan suuri osa myyjistä toimi tälläkin saarella. Turistit tunnistettiin välittömästi, koska niillä oli huomattavasti vaaleampi iho ja ne pukeutuivat täysin eri tavalla kuin mestitsit.
Pääkadulla oli liuta puoteja, erityisesti se yksi, jossa rastapäinen mies ryntäsi välittömästi ulko-ovelle nähdessään minun katselevan näyteikkunan tarjontaa. Mistä hän tiesi, että haluan ostaa jotakin, ehkä haluan vain katsella kaikessa rauhassa. Mies jatkoi maanitteluaan ja osoitti puotiinsa päin. Kieltämättä rastatavaroin, pienin eläinveistoksin, koruin ja erilaisin värikkäin tauluin koristeltu puoti näytti ulkoa päin katsottuna satutalolta.
Puoti oli vielä maagisempi sisältä: hyllyt olivat täynnä eläinaiheisia puuveistoksia. Kävelin ympyrää puolelta toiselle: elefantteja, kilpikonnia, käärmeitä, samoja eläinaiheita kuin kaikissa muissa puodeissa. Vilkaisin koruja: muovihelmistä t…

Puhelinkeskustelu

Puhelinkeskustelu
”Onko Alva Laitinen? Tässä lääkäri Leena Mikkola. Olimme sopineet puhelinajan tälle päivälle.”
”Kyllä, olen juuri kahvilla ystävän kanssa, mutta puhutaan nopeasti”, vastasi Alva, joka oli jokaviikkoisella kaupunkikäynnillään ja tosiaan tapaamassa ystäväänsä musiikkitalon kahvilassa.
”Kerron sinulle ensin koetuloksista. Sinulla on havaittu alentunut sokerinsieto, johon ei vielä tarvita lääkitystä, samoin huono kolesteroliarvo on kohollaan, mutta selviät vielä ilman lääkitystä. Sinulla on sama Leidenin mutaatio kuin siskollasi, kuten arvelit.”
”Leidenin mutaatio on siis sama asia kuin APC resistenssi. Riskiryhmässä ovat erityisesti raskaana olevat naiset, jotka joutuvat pistämään päivittäin koagulanttia. Tämä on ilmeisesti perinnöllinen sairaus, ja siirtyy geeniperimässä toiselta vanhemmalta lapselle. Onko tähän olemassa lääkitystä?”
”Ei ole, mutta sinun pitää mennä herkemmin lääkärille, jos jalkoihin tulee esimerkiksi punertava tulehtuneen näköinen kohta. Sinulla on kohon…

The Heart of the Time / O Coracão do Tempo

I was chosen as second best with my poem "The Heart of Time" in the writing competition of Brazilian-Portuguese Fraternity. / Fui no segundo lugar com meu poema "O Coracão do Tempo" no Concurso Internacional de Poesia de Confraria Cultural Brasil-Portugal.
El Corazon del Tiempo
The heart of time is made of half-moon shaped leaves, crumpled paper balls in bundles, crushed by wanderers’ shoes, Bits and Jack, and a miserable desire for talking hummingbirds in the heavens, from all of them and much more is made the heart of time. The heart of time talks only  to those who do not know, because those who know, do not have time to listen to it. Time itself has gone, because it cannot be forced into a mould, it always flows over the borders, escapes to the horizon, further away, it cannot be tamed, like a heart can be stopped from beating extra times, even a heart, which has lost its hope, a name, a mirror and an image on it, because a heart is always new, at every beat new…

Työnhakua

Työnhakua
”Miksi olet käynyt Kokoomuksen kansanopistoa, mutta sinulla on silti aivan toisenlainen suosittelija?”
”Minä halusin selvittää kansanopistossa, mikä yhteiskuntatieteellinen aine minua kiinnostaa eniten. Taustaideologialla ei ollut väliä, Paasikivi-opisto oli äitini ehdotus. Minä olen kannoiltani punavihreä, se ei ole mikään salaisuus. Tiedonantaja on kommunistinen lehti ja päätoimittaja tuntee minut aika hyvin, siksi hän on suosittelijani.” ”Eli sinä et ole sitoutunut vahvasti mihinkään ideologiaan, ne eivät vaikuta mielipiteisiisi.”
”Minä olen punavihreä, ja Vihreän puolueen jäsen. Kannatan yleisinhimillistä solidaarisuutta, se on kirjailijan velvollisuus tällaisina kovina aikoina.”
”Hyvä. Minä aloin soittaa sinulle, koska sinulla on vahva toimittajan tausta ja me tarvitsemme sellaisia henkilöitä. Haluaisitko sinä tehdä töitä Rajuprintille? Meillä on laaja valikoima erilaisia lehtiä, joihin tarvitsemme etätoimittajia.”
”Millaisia palkkioita maksatte? Olen vapaa toimittaja ja me j…