Muu maa mustikka, oma mansikka


Muu maa mustikka, oma mansikka

Kyproksen kansalaiseksi pääsee erityisen nopeasti, jos on äärimmäisen rikas, venäläinen, vanhemman johdon edustaja. Köyhä maahanmuuttaja on kansalaisuuden kannalta kaikkein vaikein kategoria.

Rikkaiden, sijoittajien ja liikemiesten ”nopean kansalaisuuden väylän” avulla sijoittajat ja Kyproksella toimivat liikemiehet saavat maan kansalaisuuden nopeammin kuin ns. tavalliset kansalaisuuden hakijat. Nopean kansalaisuuden väylä tarjoaa yksinkertaisemman hakuproseduurin, nopeuttaa hakemusten käsittelyaikaa, antaa yrityksen avainhenkilöille ja vanhemmalle johdolle mahdollisuuden saada ikuisen työ- ja oleskeluluvan, sujuvoittaa kyproslaisten yritysten vanhemman johdon hakemusprosessia ja antaa kolmansien maiden työntekijöille mahdollisuuden lomailuun Kyproksen ulkopuolella. Liitteitäkään ei tarvitse yhtä paljon kuin tavalliseen hakemukseen.

Kansalaisuuden Kyproksella saavat myös muita helpommin venäläiset liikemiehet, ylemmän johdon edustajat ja venäläiset liikemiehet. Erilaisia verohelpotuksia annetaan myös (historiallisten ”syiden” vuoksi) brittiläisille maahanmuuttajille, jotka tulevat yleensä viettämään aurinkoisia eläkepäiviä Kyprokselle.

Kyproksen viranomaiset ovat esittäneet Turkin maahanmuuttopolitiikasta syyllistäviä lausuntoja. Sisäministeri Neoclitis Sylikiotis on vaatinut turkkilaisten vastuullisuutta laitonta pakolaisuutta koskevassa kysymyksessä vedoten siihen, että Turkki on eräs tärkeistä pakolaisten lähtömaista.

Kypros on unohtanut oman monin osin ongelmallisen maahanmuuttopolitiikkansa. Sudenkuopat ovat liian monet lueteltaviksi. Kypros on aasialaisten kotiapulaisten merkittävä vastaanottajamaa, mutta pitkäaikaisia maahanmuuttajia heidän ei oleteta olevan. Heidän nationalisaationsa on myös huomattavasti mutkikkaampaa kuin rikkaiden elintasopakolaisten.

Euroopan Unionin korruptiota ja rasismia vastaan taisteleva ECRI on kiinnittänyt huomiota erityisesti maahanmuuton vääristymiin kahdessa vuosina 1998 ja 2001 julkaisemassaan Kypros-aiheisessa raportissa. Suurin ongelma on laiton pakolaisuus, jonka Kypros nosti EU-puheenjohtajakaudellaan 2012 yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Samoihin aikoihin EU:n raportoijat ovat jo kenties selvitelleet, kuinka suurta summaa Kypros tarvitsee kansantaloutensa vakauttamiseen.

EU-tukipaketteja on vastustettu vedoten yleiseen oikeudentuntoon, mutta myös edellä mainittujen pikkuyksityiskohtien pitäisi alkaa kolkuttaa yleistä omaatuntoa.

Vallankäyttö ei ole vain politiikkapäätöksiä ja -linjauksia, valta on myös kansalaisten retorista hallintaa. Kyproksen virkamieshallinnon ja poliitikkojen intresseissä on puhua laittomasta maahanmuutosta ensinnäkin siksi, että neoviktoriaanisella aikakaudella kaikki ”laiton” herättää erityistä vastustusta kansalaisten keskuudessa. Taloudellisesta kansalaisuudesta valtio vaikenee täysin.

Rita Dahl

julkaistu Tiedonantajassa 22.3.2013

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

Malawi folk-tale