Mahtavia bassoja ja prima donnia


Mahtavia bassoja ja ykköslaulajia

Jokainen oopperalaulaja unelmoi edes yhdestä illasta maineikkaassa La Scalassa, eikä suotta. Massenet´n Manon, jonka taustana on Pucciniakin innoittanut femme fatale Manon Lescaut, jona säteili nouseva tähti albanialainen koloratuurimainen lyyrinen sopraano Ermonela Jaho. Kavaljeeri Des Grieux´ta esitti varmasti Heldentenor Matthew Polenzani.  Erityisen mieleenpainuvia kohtauksia olivat Des Grieux´n ja Manonin intohimoinen lempi pariisilaisessa asunnossa ja karkotukseen tuomitun ja inhimillisen pakon edessä alas vajonneen Manonin hellyyttävä anteeksianominen. ”Dans notre petite table”-aariassa Jaho esitti todellista rakastetun kaukokaipuuta lyyrisen taipuisalla äänellään todistaen, ettei lavalla välttämättä tarvita suuria eleitä, jos ääni on tarpeeksi ilmaiseva.    

La Scalaa pidemmälle hiottua Verdi-fraseerausta voi kuulla tuskin missään muualla maailman parhaissakaan oopperataloissa. Luisa Millerin miehitykseen kuului kaksi erinomaista bassoa, Vitali Bilyy Luisan isänä ja Orlin Anastassov  Rodolfon isänä.

Yhteistä molemmille illoille oli upeiden laulajien lisäksi luottamus perinteiseen, näyttämön kolmiulotteisuutta korostavaan lavastukseen ja dramaturgiaan. Laulu ja näyttämötyö sulautuivat saumattomasti yhteen melodramaattisella, tunteiden suuruutta korostavalla dramaturgialla. Anna Netrebko perui terveydellisistä syistä esiintymisensä Manonina Jahon hoitaessa kaikki esitykset.

La Scalan käsiohjelmat ansaitsevat erityismaininnan. Pikemminkin kuin pelkkä ohjelma, kyseessä on musiikillisia motiiveja ja henkilöhahmoja käsitteleviä analyysejä, artikkeleita, libreton, historiallisia valokuvia sisältävä kaksisataasivuinen kirja. Maineikas oopperatalo elää ilmeisesti ulkomaalaisista turisteista, koska juoniselostus löytyi italian lisäksi englanniksi, japaniksi. Mutta turisteista huolimatta laulusta ei tingitty hetkeäkään, näyttämöilmaisu oli heittäytyvää ja fraseeraus oli pitkälle vietyä. Oopperaa suurella o:lla siis.
Jules Massenet´n Manon ja Giuseppe Verdin Luisa Miller

Giuseppe Verdin Aida on tyypillinen verdiläinen kansallishenkinen sankaridraama maustettuna ripauksella romantiikkaa, kielletyn hedelmän makua ja epäsovinnaista rakkautta. Kansallisoopperan versio oli erityisesti naissolistien juhlaa. Claire Rutter Aidana ja Lilli PaasikiviEgyptin kuninkaan tyttärenä Amneriksena pitivät yllä jännitettä sekä draamallisesti että äänellisesti. Radamèsin omana aikanaan radikaali rakkaus yli säätyrajojen toteutettiin tälläkin kertaa aikakaudelleen uskollisena visuaalisesti häikäisevissä ja epookille uskollisissa hovilavasteissa.
Karita Mattila sopi Leoš Janáčekin Tapaus Makropuloksen monisärmäisen laulaja Emilia Martyn osaan erinomaisesti. Jokaisessa näytöksessä mystisestä Martystä ja hänen luonteestaan paljastuu uusia puolia, fasetteja, jotka Mattilan käsittelyssä synnyttivät moniulotteisen draamallisesti ja musiikillisesti sykkivän persoonan.
Alun kohteliaasta femme fatalesta hänestä kuoriutui toisen näytöksen laulajavamppi-klovni, ilkeäksi piikittelijä ja miehillä leikkijä. Kolmas näytös edusti Capekin tekstiin perustuvan oopperan laulullista huipentumaa. Marty-Makropuloksen paljastaessa totuuden itsestään rempseästi viskipullo kädessä näyttävällä varrellaan ympäri lavaa hurjastellen miehistä tuli statisteja lavan reunalle ja jo tuhansia lapsia maailmaan saattaneesta Emilia-Elinasta profeettamaisia tuomioita maailman menosta lausuva vakavahenkinen teologi.
Jokaisen luonteenpiirteen Mattila esitti täydesti heittäytyen tavalla, jota Kansallisoopperassa saa harvoin kokea. Laulaja ja näyttelijä – Mattila tosiaan on niitä molempia. Onpa hän säilynyt luonnonlapsenakin. Karita Mattila jätti oopperan kaikki mieshahmot varjoonsa; hänen vahva ja jopa ”eläimellinen” feminiinisyytensä tuntui pelottavan joitakin mieslaulajia.

Aida Suomen Kansallisoopperassa. Ohjaus Georg Rootering, koreografia Marilena Fontoura, musiikinjohto Stefano Ranzani, lavastus Bernd Franke.

julkaistu Kulttuurivihkot 4/5-2012

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

Sosiaalinen erakko