Vasemmistoliiton ehdokkaana Vantaalla kunnallisvaaleissa 2012

Rita Dahl on kirjailija-toimittaja, joka on koulutukseltaan valtiotieteiden ja filosofian maisteri (pääaineet yleinen valtio-oppi ja kirjallisuustiede). Hänellä on vankka kansalaisjärjestötausta, ollut muun muassa Naistoimittajat ry:n, Kiila ry:n hallituksissa ja sananvapausjärjestö Suomen PENin varapuheenjohtaja 2005-2009 sekä naiskirjailijakomitean vetäjä. Viestinnän ammattilainen, joka on kirjoittanut satoja juttuja laajalevikkisistä kauppojen asiakaslehdistä Ytimen, Kulttuurivihkojen, Hiidenkiven ja Kirjailijan kaltaisiin erikoislehtiin.

Kansainvälinen toimija, jolla on verkostoja ympäri maailmaa ja laaja kielitaito (mm. romaaniset kielet). Dahl on opiskellut portugalin kieltä ja kulttuuria Lissabonin yliopistossa vuosina 2001-2002. Hän on nähnyt ja kokenut maailmaa ja todellisuuksia Suomen rajojen ulkopuolellakin ja tämä kokemus auttaa asioiden suhteuttamisessa. Dahl on kirjoittanut Portugali-, Brasilia-, Etelä-Meksiko-aiheiset kirjat. Kansainvälisestä kokemuksesta ei voi olla haittaa kotimaan politiikassakaan.

Vapaan toimittajan työt ovat opettaneet ymmärtämään yrittäjän todellisuutta. Tällä hetkellä Dahl keskittyy kirjojen kirjoittamiseen (fakta ja fiktio) sekä lähinnä portugalinkielisen ja amerikkalaisen runouden kääntämiseen.

Ihmisoikeudet, sananvapaus, erilaiset vähemmistöt ja oikeudenmukaisuus ovat olleet erityisen tärkeitä teemoja, joiden puolesta Dahl on työskennellyt tai joita hän on nostanut esiin jutuissaan. Näitä hän haluaa edistää myös poliittisessa työssään. Vantaalla Dahl on asunut suurimman osan 40-vuotisesta elämästään noin viittä Helsingissä vietettyä opiskelijavuotta lukuunottamatta. Elämä on vienyt Dahlia Friherrssin hiekkalaatikolta Mikkolanpuistoon peruskoulun ensimmäiselle luokalle, Itä-Hakkilan omakotialueelle ja Hakunilan ostoskeskuksen viereen. Vantaan monet eri osat ovat siis tulleet kantapään kautta tutuiksi.

Dahlilla on työkokemusta laajasti myös kriitikon, päätoimittajan, tehdastyöläisen, kassa-apulaisen, puhelinhaastattelijan, viestintätoimiston, Ulkoministeriön kulttuuriosaston töistä ja erilaisten projektien koordinoinnista. PENissä Dahl aloitti työn keskiaasialaisten naiskirjailijoiden hyväksi, joka poiki yhden kansainvälisen kokouksen ja kaksi antologiaa. Keväällä 2012 ilmestyy suomalais-afrikkalainen kirjallisuusantologia (Palladium-kirjat), johon liittyvän kirjeenvaihdon hän koordinoi.

Dahl on osallistuva ja aktiivinen toimija, joka ottaa kantaa sydäntään lähellä - ja vähän kauempanakin - oleviin asioihin. Yhteiskunnalliset asiat alkoivat kiinnostaa jo lukiossa, jolloin Dahl sijoittui naisten maanpuolustusta käsittelevällä kirjoituksellaan kolmanneksi Kadettikunnan valtakunnallisessa kirjoituskilpailussa. Hänen yhteiskunnallisteemaisia tai kansainvälistä politiikkaa sivuavia kirjoituksiaan on julkaistu Ulkopolitiikka-, Ydin- ja Kansan Uutiset-lehdissä.

Nyt Dahl on ehdolla Vantaan valtuustoon Vasemmistoliiton ehdokkaana - pioneereistä valtuuston lehtereille!

Tunnuslauseena Sanat teoiksi!

Politiikkaa vaivaa luottamuspula, jonka näkee viimeisten vaalien tuloksista. Nyt tarjolla on vaihtoehtoja - äänestä rehti ihminen Vantaan valtuustoon! Ihminen, joka ei vain puhu, vaan välittää oikeasti. Poliittista kulttuuria on uudistettava vaikka kuinka hitaasti avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi ja vastaamaan todellista demokratiaa. Demokratia ei saa olla pelkkiä virkamiesten toteutumattomia korupuheita paperilla. Sanojen on vastattava tekoja!

Tervetuloa tukiryhmään: ritdahl@gmail.com

Kärkiteemoja ovat:

1) Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: keskustelua herättäneen kuntauudistuksen jälkeen kaikille taatut, demokraattiset, edulliset ja kattavat julkisen sektorin palvelut uusliberalistisen ulkoistamisbuumin aikanakin. Erityisesti täytyy pitää huolta kaikkein haavoittuvimmista kansalaisryhmistä lapsista ja nuorista vanhuksiin, päihdeongelmaisiin ja muulla tavalla syrjäytettyihin.

2) Monipuolinen ja kattava kulttuuri matalasta korkeaan

3) Todellisen monikulttuurisuuden ja kanta- ja uussuomalaisten välisten kohtaamisten vahvistaminen & kaikenlaisen segregaation eli eristämisen vastustaminen

Erityisen tärkeää on edullisesta ja kaikille mahdollisesta terveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevistä, mutta järkevästi suunnitelluista psykiatrian palveluista huolehtiminen. Lasten ja nuorten terveyteen panostaminen on parasta mahdollista yhteiskuntapolitiikkaa ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden varmistamista. Jokainen koulu- ja urapolkunsa loppuun pääsevä nuori on tulevaisuuden veronmaksaja ja ”yhteiskuntakelpoinen” kansalainen, joka hyödyttää viime kädessä koko yhteiskuntaa sijoittumalla elättäjäpuolelle, ei elätettäväksi. Samalla ehkäistään syrjäytymistä tai syrjäyttämistä.

Itä-Vantaalla Hakunilan suuraluetta kehitetään niin, että suurin osa palveluista siirtyy rakenteilla olevaan Porttipuiston uuteen ostoskeskukseen. Jo suunnitteluvaiheessa on huomioitava kaikkein heikoimmat kansalaisryhmät luomalla heille luontevia oleskelupaikkoja uudessa tilassa. Päihdeongelmaiset, vanhukset ja muut haavoittuvimmat kansalaisryhmät pitää luonnollisesti huomioida päätöksenteossa muutenkin.

Aluetoimikuntien tehtävä on vahvistaa lähidemokratiaa, mutta niiden toiminta nykymuodossaan on ongelmallista. Rahanjakoperusteita olisi saatava uudistettua niin, että perusteet ovat ainoastaan sisällölliset ja hyödyttävät mahdollisimman monia hyvään projektiin tukea hakevia alueen toimijoita.

Monipuolinen kulttuuri matalasta korkeaan tarkoittaa sananmukaisesti kaikenlaista kulttuuria teatterista monenlaiseen musiikkiin ja kirjallisuuteen. Kulttuurimenojen osuus Vantaan budjetista on nykyisellään naurettavan pieni; osuutta pitäisi nostaa.

Hallinnon termiksi vakiintunut monikulttuurisuus edellyttäisi toteutuakseen tehokkaampia kunnallisia (tuki)toimia. Ei ole riittävästi – vaikka on toki hyvä alku - että Vantaa kohottaa imagoaan kosmeettisesti valitsemalla Vuoden monikulttuurisuusteon. Monikulttuurisuutta pitäisi tukea entistä aktiivisemmin, mutta todellisin yhteisöjen välisiä kohtaamisia edistävin toimin, ei pelkillä avustuksilla kansainvälisille yhdistyksille ja eristämällä maahanmuuttajat asumaan omiin ”gettoihinsa”.

Sosiaalista segregaatiota tukevat politiikat eivät edistä ”kanta”- ja uussuomalaisten (oikeastaan koko termistö vaatisi uudistamista) todellisia kohtaamisia. Asunto- ja muiden poliitikkojen tulisi tähdätä eri yhteisöjen välisiin kohtaamisiin, ei ulossulkemiseen ja eristämiseen.

Pelkästään Hakunilan alueella asuu noin 19 prosenttia maahanmuuttajia, joiden vanhempien sukupolvien edustajat tulevat luultavasti elämään suuren osan elämästään täysin ”kantasuomalaisesta” todellisuudesta vieraantuneina. Toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajalapset osaavat jo kieltä ja ymmärtävät kulttuuriakin, mutta vanhempien suhde suomalaiseen yhteiskuntaan jää etääksi.

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Surullisen hahmon ritari