Suomalaisia nykyrunoilijoita 2 (toim. Teemu Manninen & Maaria Pääjärvi, julk. BTJ-kustannus/Avain)

Rita Dahl

Runoteokset:
Kun luulet olevasi yksin (Loki-Kirjat 2004)
Aforismien aika (poEsia 2007)
Elämää Lagoksessa (ntamo 2008)
Aiheita van Goghin korvasta (Ankkuri 2009)
Bel canto nieriöille (Kesuura 2010)

Rita Dahl on syntynyt vuonna 1971 Helsingin maalaiskunnassa, kasvanut eri puolilla Vantaata ja asunut Helsingissä ja Lissabonissa. Hän on runous- ja sananvapausaktivisti, joka alkoi kirjoittaa 10–11-vuotiaana ”sisäisestä pakosta”. Hän jatkoi harrastustaan aikuiseksi asti, kunnes 25-vuotiaana ryhtyi runoilijaksi (esikoiskokoelma julkaistiin Dahlin ollessa 32-vuotias). Dahl uskoo kirjoittavansa runoutta niin kauan kuin sanomisen tarvetta ja sisältöä riittää, mutta haluaa kirjoittaa myös muuta, kuten proosaa ja esseitä. Hän kirjoittaa tekstejään yleensä sen mukaan, mikä milloinkin tuntuu hyvältä, mutta kertoo myös työstäneensä Aforismien aika -kokoelmaa päivittäisellä aikataululla.

Dahlin tavoite on kirjoittaa monipuolisesti. Dahl on pyrkinyt urallaan tekemään toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia teoksia. Parhaana runokokoelmanaan hän pitää viimeisintä Bel Canto nieriöille -teosta.

Dahlin esikoiskirjan kuvallisuus nähtiin staattisen perinteisenä (Kiiltomato). Kriitikoiden mielestä teos sisälsi ”lievästi surrealistisiakin tuntoja sisältävää pohdintaa lyyrisesti korrektilla otteella” (Kirjo). Tyylinmuutos hakukonerunoteoksessa Aforismien aika sen sijaan kirvoitti kirjavaa palautetta: ”Hyvästi keskuslyyrinen minä ja tervetuloa kaikki persoonat sekä pronominit ihan missä järjestyksessä vaan.” (Kiiltomato). Dahlin mukaan huonon kielen tehtävänä on imitoida internetissä esiintyvää kieltä. Vahvoina piirteinä Dahlin lyriikassa on nähty rekisterinmuutokset ja hakukonemateriaalin itsenäinen ja hallittu työstäminen.

Dahl on itse toiminut toimittajana ja kriitikkona ja pitää kritiikkiä hyvin tärkeänä runoilijalle. Hänen mukaansa kritiikit ”elävät omaa elämäänsä”, vaikka hän toisinaan kommentoikin niitä julkisesti. Dahlia ilahduttaa kirjailijana, jos kriitikko on ymmärtänyt hänen tavoitteitaan, mutta hän ei pidä sitä välttämättömänä kritiikille.

Järjestötoiminnassa Dahl on poikkeuksellisen aktiivinen: ”Osallistumalla ymmärtää paremmin myyttisten piirien dynamiikkaa ja toimintaa, ja tutustuu tietysti ihmisiin. Toisista saa myös tukea omalle kirjoittamiselle.” Merkittävä osa Dahlin järjestötoiminnasta on liittynyt ihmisoikeustyöhön, esimerkiksi Keski-Aasian naiskirjailijoiden kanssa tehty työ ja keväällä 2011 toteutettu kirjeenvaihto suomalaisten ja afrikkalaisten kirjailijoiden välillä, jonka järjesti taiteilijoiden rauhanyhdistys PAND ry. (Kirjeenvaihdon pohjalta ilmestyy Palladium-kirjojen julkaisema antologia).

Dahl on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineinaan yleistä valtio-oppia ja yleistä kirjallisuustiedettä sekä portugalin kieltä valmistuen valtiotieteiden ja filosofian maisteriksi. Dahl on perustanut Neliö-kulttuurilehden ja toiminut myös Tuli&Savu-lehden päätoimittajana (2001–2002). Hän on toiminut Suomen PEN-klubin varapuheenjohtajana vuosina 2006–2009 ja naiskirjailijakomitean vetäjänä 2005–2009. Hän on suomentanut mm. Alberto Pimentan ja muiden portugalinkielisten sekä amerikkalaisten runoilijoiden runoja, julkaissut neljä tietokirjaa ja toimittanut runoantologioita.



Galgberget I

Luonnon suuri valkoinen veistos, kuka hiveli kupeitasi käsillään.
Tuhansia vuosia sitten Ancylusmeri tavoitteli lantioitasi,
pysyit kovana kuin kivi.
Sitähän oletkin.
Nyt veistät pakaroihini kierteisiä kuvioita,
merenpyörteen pinnallesi heittämään fossiiliin.
Ruohontupsut, lehtipuut
taivuttaneet oksansa koukeroiksi:
karumaa. Etsin turhaan
kiviröykkiöistä muistoa rauta-ajalta,
kuljen orjantappuraviidakon keskellä
pohkeet verillä
keltainen Crescent oppaanani.
Getsemane iltapäivän tuntina.
Rintojasi vispannut meri on tehnyt kivistä
pehmeäsärmäisiä, ei lainkaan kovia.
Minua kyllä haluaisit välttämättä muovata.
Kahtia haljennut pähkinä maassa tyhjänä,
henkitoreissaan.
Haukka haukkaa ilmaa, halkoo happea.
Autiomaasta havumetsävyöhykkeelle, toiseen aikaan
sedimenttikerrostumien keskelle:
avaudun hitaasti, punainen metsälilja, pienellä
ruohontilkulla vesipisaran voimalla kasvavat kukat.

Teoksesta Bel canto nieriöille.

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Malawi folk-tale