Posts

Showing posts from March, 2011

Onnistunut vastarinta

Image
Onnistunut vastarinta

Nahuaintiaanien taistelu San Juan Tetelcingon patoa vastaan Guerreron Alto Balsasissa on harvoja alkuperäiskansojen voittoon päätyneitä taisteluita keskushallinnon patokaavailuita vastaan. Sixto Cabañas Andrés oli liikkeen johtohahmo.

Oli vain ajan kysymys, koska päätyisin sinne marraskuisesta tukikohdastani San Juan Tetelcingon kylästä San Agustiniin, jossa Cabañas asui. Niinpä vaelsin eräänä viikonloppuna San Agustinin kylän autioituneita kujia siat ja jokunen aasi seuranani suomalaisen antropologian opiskelija Sami Laaksosen kanssa etsimässä Cabañasia.

Vihdoin löysimme Cabañasin San Agustinin kyläkaupasta, jonka omistaja hän edelleen on. Pikkukylän kaupaksi tavaravalikoima oli poikkeuksellisen laaja ja ulottui monien pikkukaramellien valikoimasta maatyöläisten tarvitsemiin työkaluihin ja välineisiin. Välillä puhelin pirisi kuuluvasti, Cabañas nosti vanhanaikaisen luurin ja vastasi soittajalle. Sitten hän kuulutti mikrofoniin kenelle puhelu oli osoitettu ja etsit…

Laukko Historicum

Laukon kartanon isäntiä

Laukon kartanoa ovat hallinneet muun muassa Kurjet, Törngrenit ja viimeiseksi Juhani Lagerstam jälkeläisineen.

Tarinan mukaan Laukon kartanon ensimmäinen omistaja oli pirkkalaispäällikkö Matti Kurki, joka sai alueen tilat palkkioksi 1200-luvulla venäläisten karkottamisesta. 1400-luvun alussa kartano siirtyi Kurkien omistukseen. ”Elinan surma” –balladista tunnettu traaginen Klaus Kurki ja viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki olivat Laukon tunnetuimpia isäntiä myöhäiskeskiajalla.

Kurki-suvun neljä vuosisataa kestäneen hallintokauden aikana Laukosta kasvoi eräs Suomen suurimmista ja kansainvälisimmistä kartanoista, jonka tilukset käsittivät 1600-luvun lopulla 37 000 hehtaaria. 1500-luvulla Kurjet rakennuttivat kivilinnan, jossa he pitivät suureellisia juhlia. 1700-luvulla kartanoa koettelivat tulipalot, sodat ja taloudelliset vaikeudet.

Gabriel Kurck tai Kurki (1630–1712) oli tunnetuimpia Laukossa vaikuttaneita Kurkia. Hän syntyi Viipurin linnassa, jossa hänen i…

Suomen Kirjailijaliiton uudet kunniajäsenet

Boksi

Kääntäjämentori

Kun Piret Saluri kuuli, että hänet on nimitetty Suomen kirjailijaliiton kunniajäseneksi, hänen ensimmäinen reaktionsa oli: mikä kunnia kuulua samaan joukkoon kuin Lennart Meri ja Jaan Kross.

”Vaikka olen saanut monia palkintoja ja kunniamerkkejä kääntäjänä, kunniajäsenyys tuntuu silti ”henkiseltä kunniamerkiltä”. Se luo myös yhteenkuuluvuuden tunteen suomalaisten kirjailijoiden perheen kanssa”, Saluri pohtii.

Hän oli ensimmäisen kerran Suomessa 1978 Brežnevin aikana harvinaisella Viron kirjailijaliiton ryhmän mukana tutustumassa suomalaiseen kirjallisuuteen. Ryhmä vieraili kustantamoissa ja Saluri sai viemisinä muun muassa suomalaista lastenkirjallisuutta ja Erno Paasilinnaa. Saluri keskusteli jonkun otavalaisen kanssa halustaan kääntää suomalaista kirjallisuutta, mutta kielitaitonsa puutetta, johon tämä: ”Mikset opiskelisi?” Pian Saluri alkoi suomen kielen opiskelun kielioppikirjaa lukemalla ja poimimalla Suomen televisiosta uusia ilmaisuja muistivihkoonsa. 1985 ilm…

Uma entrevista com Adriano Lobão Aragão

Feita para DesEnrEdos 10-11/2009 e republicada no blog de Adriano.

Runous pakenemisen aikakaudella

Runous pakenemisen aikakaudella

Väitän, että sosiaalisesti tiedostavassa tai aikaansa muuten seuraavassa runoudessa ja sen muuttuvissa poetiikoissa näkyvät 2010-luvun kuumat ongelmat: maahanmuutto, yritys liikkua periferioista kohti keskustoja, kulttuureista ja kielistä toiseen. Tiedostava runous ei vain välttämättä itse tiedosta käsittelevänsä näitä teemoja. Miten niin? Miten runouden tehtävä on muuttunut? Yritän perustella hieman väitettäni.

Luodaan pikakatsaus 2000-luvun alkuun ja siellä vallitseviin polttaviin kysymyksiin. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on 2010-luvun keskeinen kysymys ilmastonmuutoksen, politisoituneiden sotien ja suurten muuttovirtojen liikuttelemalla maapallolla. Suuret muuttoaallot aiheutuvat ennen kaikkea juuri sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puutteesta. Globalisoituvan maailman olennainen jakolinja on pohjoinen-etelä - muuttovirta käy lähes poikkeuksetta etelästä pohjoiseen. Afrikkalaiset pyrkivät Eurooppaan, meksikolaiset Yhdysvaltoihin, aasialaiset Eurooppaan.…

Kriittistä feminismiä alkuperäiskansoille

Kriittistä feminismiä alkuperäiskansoille

Meksikolaisen antropologiseen tutkimukseen erikoistuneen CIESAS-yliopiston antropologian professori Aída Hernández Castillo on erikoistunut naisten aseman edistämiseen aktivistina ja tutkijana alkuperäiskansojen keskuudessa Chiapasissa.

1986–1989 hän asui 22-vuotiaana antropologian opiskelijana pakolaisleirissä tutkien guatemalalaispakolaisia monitieteisessä tutkimusryhmässä, jossa oli antropologien lisäksi kasvatustieteilijöitä. He käyttivät apunaan Paulo Freiren tietoisuussanoja kriittisen tietoisuuden luomiseksi

”Pidin feminismiä vielä tuolloin porvarillisena ideologiana, mutta kun paras ystävättäreni raiskattiin, minusta tuli yhdessä yössä feministi.”

Hernández Castillo ystävineen laittoi radioon kuulutuksen, jolla etsittiin väkivaltaa kohdanneita naisia odottaen, että paikalle ilmaantuisi korkeintaan viitisen kiinnostunutta henkilöä. Yhteydenottoja tuli 70–80 kappaletta ja kokoontumispaikkaa piti vaihtaa.

Alkuperäiskansojen edustajia ja mesti…