Absoluuttinen ruuvikierre

Absoluuttinen ruuvikierre

Ohjaaja Katariina Lahti, kapellimestari Tapio von Boehmin tiukkana kudoksena soiva kamariorkesteri ja ennen kaikkea erinomaiset solistit olivat keittäneet kasaan absoluuttinen version Brittenin monitulkintaisesta kamarioopperasta Ruuvikierre. Maalatuista peileistä kasattu talomainen kollaasi taustalavasteena ei ole ainutlaatuisen omaperäinen keksintö, mutta toimi. Ajalle tyypilliseen tapaan sille heijastettiin myös kuvana Quintin ja Jesselin lapsissa ja aikuisissakin aikaansaamat ”intohimon liekit”. Voisiko intohimon symboliksi keksiä muuten jonkin muun kuvan kuin puhkikuluneet liekit?

Dramaattinen sopraano Satu Kristiina Jaatinen kotiopettajatar Grosena nousi yli muun erinomaisen solistikaartin. Erityisesti toisella puoliajalla Jaatinen syvensi edelleen Grosea lapsia, erityisesti Milesia, suojelevana opettajattarena. Miltä Milesia piti suojella? Kielletyiltä tuntemuksilta? Hieno dramaattisvivahteinen sopraano Miina-Liisa Värelä Governessina oli tasaisen varma roolissaan. Emriikka Salonen Miss Jesselina oli naissolistien joukossa oikea tuplaäänitykki, mutta hän olisi voinut harkita myös pienempää volyymin käyttöä välillä. Lyyrinen tenori Simo Mäkinen valloitti Quintina, kuten pitikin. Sopraano Terttu Iso-Oja Florana ja poikasopraano Samuli Rysä Milesina olivat aktiivisia, ambivalentteja lapsia, joille aikuiset olivat paitsi mahdollisuus, myös uhka.

Henry Jamesin tekstiin perustuva libretto tarjoaa monenlaisia tulkinnan mahdollisuuksia, eikä sitä ole vieläkään lopullisesti ratkaistu. Korkkiruuvi on alitajunnan ooppera ja sellaisena sitä pitää katsoa. Useimmiten Peter Quintiä ja hänen entistä rakastajatartaan Miss Jesselia on pidetty lasten viettelijöinä. Teksti tarjoaa mahdollisuuden myös psykoanalyyttisempään tulkintaan: eräänlaisina vankeina pidetyt Flora ja Miles (Miles on jostakin oudosta syystä erotettu koulusta ja molempia opettamaan on saapunut Mrs. Grose) ovat aikuisuuden kynnyksellä olevia lapsia, joiden vietit ja seksuaalisuus ovat heräämässä. Ehkä salaperäinen, ”huonomaineinen” Quint ja Jessel ovatkin vain lasten halun maskuliininen ja feminiininen puoli? Yksi kysymys lisää ratkaistavaksi on Milesin koulusta erottaminen. Millainen ”huono käytös” on syynä? Jamesin libreton ja Brittenin musiikin yhteisvaikutuksen ratkominen jatkuu tulevissa tulkinnoissa.

Rita Dahl

julkaistu Kulttuurivihkoissa
Esitykset 28. ja 29.1. Sibelius-Akatemian konserttisalissa Rautatienkadulla.

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Malawi folk-tale