Kirjailijan työ

Kirjailijan työ
Arkista raportointia

Wednesday, October 20, 2010

Prensa oaxacueña sobre mi lectura en ese viernes en Oaxaca de Juárez

El Imparcial escribe sobre mi en su edición publicada hoy. Ótimo! Pero hay alguños errores aqui: estoy organizando una antologia del poesia portuguesa, no antologia escrita en la lengua. También estoy trabajando con una antologia del poesia finlandesa en portugues y en español. La última será lanzada proximamente en Feria del Libro de Helsinki en la semaña que viene.

Tuesday, October 19, 2010

Kuka nauttii Rion olympialaisten hedelmistä?

Kuka nauttii Rion olympialaisten hedelmistä?

Rio de Janeiro järjestää olympialaiset kesällä 2016. Kisakaupunki on jo nyt muuttunut massiiviseksi rakennustyömaaksi, mutta parantaako olympiahenki köyhien asemaa? pohtii Rita Dahl.

Yhtä paljon kuin jotkut brasilialaiset rakastavat musiikkia, toisille rakkautena ovat pelit ja leikit. Jalkapalloon heillä on lähes intohimoinen suhde. Ei ihmekään, että Rio de Janeiron asukkaiden ilo oli suuri, kun he kuulivat isännöivänsä vuoden 2016 olympialaisia.

Jos olympialaisten viralliseen kuvaan on luottaminen, riolaisilla onkin paljon mistä olla iloisia. Kisojen virallisilla kotisivuilla Rio de Janeiro esittäytyy talouteen liittyvien superlatiivien avulla.

Virallinen Rio kerrassaan huokuu vaurauden merkkejä. Brasilian kerrotaan kehittyvän maailman viidenneksi suurimmaksi talousmahdiksi ja mainosmarkkinaksi vuoteen 2016 mennessä. Se on tuolloin myös maailman suurin ruoanviejä ja suurin öljyntuottaja. Sanoma kuuluu: Rioon ja Brasiliaan kannattaa sijoittaa lisää!

Kisojen saapuminen kaupunkiin ovat pitkälti Rio de Janeiron olympialaisten järjestelykomitean puheenjohtajan Carlos Arthur Nuzmanin ansiota, jonka arvioidaan kuuluvan maailman kymmenen vaikutusvaltaisimman urheilujohtajan joukkoon. Hänen johdollaan Rio aikoo tehdä urheiluturisteihin vaikutuksen spektaakkelilla ”ihmeellisestä kaupungista”, jossa jokaisen asiakasryhmän tarpeet ja vaatimukset on huomioitu Rion olympialaiskonseptin perusteellisessa suunnittelussa”. Jos Nuzmanin suunnitelmat toteutuvat, Rion olympialaisia ei seurata vain paikan päällä, vaan myös 16 liveareenalla ympäri maailmaa. Jokaiselle maapallon mantereelle pyritään sijoittamaan vähintään kaksi liveareenaa.

Olympiahengen aikaansaamiseksi kisojen budjetti onkin mitoitettu henkeäsalpaavaksi. Maan olympiakomitea on lupautunut kunnostamaan olemassa olevia kisapaikkoja, rakentamaan uusia ja luomaan olympiakylän kahden miljardin euron budjetilla. Niin sanottuihin sivukuluihin, kuten turvallisuuteen, tietöihin ja muihin rakennusprojekteihin ympäri kaupunkia on varattu tämän lisäksi kahdeksan miljardia euroa.

Tästä kaikesta huolimatta tavallisten riolaisten innostus saattaa kuitenkin olla ennenaikaista. Promootiovideoiden globaali juhla, joka ”tuo yhteen Brasilian nuorekkaan väestön ja globaalin urheiluperheen nauttimaan Rion korkealaatuisista majoitusmahdollisuuksista”, ei anna kaupungista koko kuvaa. Sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ja rikollisuus – eli monien kaupunkilaisten jokapäiväinen todellisuus – on lakaistu maton alle, eikä suinkaan siksi, että sitä ei olisi enää olemassa vuonna 2016.

Urheilujuhlan voittaja

Monet edeltävät olympiakisat kertovat karua kieltä siitä, kuinka nykyaikaisten urheilujuhlien suurimmaksi voittajaksi on noussut suurteollisuus. Aina viime talven Vancouverin talviolympialaisista tuleviin Lontoon kisoihin olympiakylät ovat nostaneet maan hinnan moninkertaiseksi, kasvattaneet rakennusteollisuutta ja kiinteistöspekulointia ja tarjonneet huomattavia kaupallisia mahdollisuuksia kisojen ylikansallisille sponsoreille.

Viimeisten vuosikymmenten aikana myös yksityinen turvallisuusteollisuus on päässyt käsiksi olympiarenkaiden varjossa pyörivään bisnekseen. Vaikka Rio de Janeiron olympialaisten turvallisuusbudjetti, puoli miljardia euroa, on pienempi kuin Vancouverin olympialaisten miljardin dollarin potti, ei ole epäilystäkään siitä, että samanlaista summaa olisi varattu köyhien aseman ja sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden edistämiseen. Presidentti Lulan hallituksen sosiaalisista ohjelmista huolimatta terveydenhuolto, julkisliikenne, koulutus, hygienia ja jätehuolto ovat suuria ongelmia kaupungissa. Roskat lojuvat kaduilla, eikä kukaan tunnu korjaavan niitä pois.

Kansainvälisten urheilujuhlien vuoksi turvatoimet tulevatkin kiristymään erityisesti Rion köyhimmillä alueilla, faveloissa, joissa asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä. Näissä slummeissa, joista suurimmassa osassa vaikuttavat huumejengit, on käyty pitkään epävirallista kaupunkisotaa poliisin kanssa. Jengien ja poliisin erityisjoukkojen välisissä yhteenotoissa on kuollut tuhansia ihmisiä, joista osa on viattomia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on raportoinut poliisin myös tehneen summittaisia teloituksia operaatioidensa aikana.

Massiivisia rakennusprojekteja

Rio de Janeiron kaupunki valmistautuu jo nyt kuumeisesti olympialaisiin. Meneillään on viisitoista massiivista päärakennusprojektia, joiden tarkoituksena on helpottaa ja edistää olympiakaupunkiin saapuvien kisaturistien ja paikallisten ihmisten kulkua kisapaikalle.

Projektit käsittävät muun muassa uusia pikateitä ja laajennuksia olemassa olevaan tieverkkoon. Kahdeksalla miljardilla eurolla, jonka kaupunki on budjetoinut rakennustöihin saa muun muassa uuden Transolympia-pikatien olympialaisten tapahtumapaikan, Barra da Tijucajan ja Deodoron kaupunginosan välillä, uuden metrolinjan ja kaupungin junajärjestelmän uusimisen matkustajakapasiteetiltaan kaksinkertaiseksi. Projekteihin luetaan mukaan myös miljoonien eurojen maansiirtotyöt, joilla hävittää historiallisessa keskustassa sijaitseva kohouma Zona Portuárian kaupunginosan ja São Benton luostarin välillä.

Massiviset rakennustyömaat ovat jyrkässä ristiriidassa kaupungin köyhimpien asukkaiden olosuhteiden kanssa. Huhtikuussa 2010 Rioon iski kaupungin historian pahimmat rankkasateet. Luonnonkatastrofi osoitti, kuinka hauraita ja haavoittuvaisia kaupungin vuorenrinteiden slummit todellisuudessa ovat.

Tulviin, mutavyöryihin ja talojen sortumiseen kuoli yli 150 ihmistä ja monet muut menettivät kotinsa. Pahiten sateista kärsivät kukkuloiden korkeimmilla kohdilla sijaitsevat talot, joista osa haihtui sateiden mukana kuin tuhka tuuleen. Huolimatta kasvaneesta paineesta kehittää kaupungin perusinfrastruktuuria monista faveloista puuttuu tärkeitä peruspalveluita ja -infrastruktuuria. Tämä ei estänyt monia vaaleilla valittuja virkamiehiä syyttämään katastrofista köyhiä ja olemaan huolestuneempia omasta kuin kaupungin imagosta.

Keskiluokalle suunnattu juhla

Universidade Federal Fluminensen arkkitehtuurin ja urbanismin osaston vieraileva professori Christopher Gaffney on päätynyt tutkimuksissaan pitkälti samoihin lopputuloksiin olympialaisten rahankäytön logiikasta. Gaffney on tutkinut erityisesti vuoden 2014 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuiden ja vuoden 2016 kesäolympialaisten sosiaalisia ja urbaaneja vaikutuksia.

Hän kritisoi olympialaisten järjestelyitä muun muassa siitä, että ne on suunniteltu suuryritysten ehdoilla ja suunnattu ylemmälle keskiluokalle. Valmistelussa ei ole ollut mukana laajan demokratian toteutumisen kannalta tuiki tärkeä kansalaisyhteiskunta.

- Kansainvälinen olympiakomitea on kuullut nyt hallitusta ja yksityistä sektoria, mutta kansalaisyhteiskunnan toimijoita ei ole sisällytetty tähän projektiin, Gaffrey sanoo

- Suunnittelun pitäisi kuitenkin olla läpinäkyvää, osallistavaa ja avointa. Suunnitteluvaiheessa pitäisi kuulla mahdollisimman laajasti yhteiskunnan eri toimijoita kansalaisjärjestöistä paikallisyhteisöihin. Näin vältetään huonoa suunnittelua, liikakulutusta ja julkisen rahan väärinkäytöksiä, hän lisää.

Suuri osa kisojen puitteissa rakennetuista asuinaluista on ylemmälle keskiluokalle suunnattua, eikä suunnittelussa olla otettua huomioon ympäröivää työväenluokan asutusta. Olympialaisten valmisteluihin on liittynyt myös kokonaisten alueiden asukkaiden pakkosiirtoja. Gaffney huomauttaa, että ihmisten häätäminen Barra da Tijucan Vila Autódromon yhteisöön ei ole kansallisten tai kansainvälisten lakien mukaisia.

- Mikäli olympialaiset ovat kilpailu maailman kansojen välillä, julkisia investointeja täytyy käyttää sosiaalisen inkluusion edistämiseen kaikkien yhteisöjen välillä, uskoo Gaffney.

Vaihtoehtoisen rakennuspolitiikan pääpiirteitä on Gaffneyn mukaan helppo luonnostella. Olympialaisrakennelmat pitäisi sijoittaa urbaaniin kokonaisuuteen, jonka päämääränä on sosiaalisen epätasa-arvon vähentäminen ja kiinteistöspekuloinnin estäminen. Gaffneyn mielestä kuljetukseen liittyvien investointien päämääränä pitäisi olla Latinalaisen Amerikan korkeimpien joukkoliikennelippujen hintojen alentaminen ja väkivallan sekä ihmisruuhkien vähentäminen. Näin kesäolympialaiset kunnioittaisivat samalla paikallisyhteisöjen, yhteiskunnan oikeuksia ja noudattaisivat kunnallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä lakeja.


Rita Dahl on VTM, FM, kirjailija ja vapaa toimittaja, jonka Brasilia-matkakirja/opas ilmestyy Savukeitaan matkaopas-sarjassa vuonna 2011.


Kainalo:


Olympialaisten lisäksi Brasiliaan tulevat myös jalkapallon maailmanmestaruuskisat. Myös näistä kisoista on luvattu kansainvälisesti vaikuttava spektaakkeli – ja niiden tuottamiseen käytetään rahaa samalla mittakaavalla. Hallitus on sanonut jokaisen kisoihin sijoitetun realin tuottavan kolme takaisin, mutta Gaffneyn mukaan tämä on optimistista

- Se, että yksityiset investoinnit puuttuvat kokonaan, on hyvä indikaattori siitä, että megatapahtumat eivät ole hyviä investointikohteita, hän toteaa.

Jalkapallon 12:sta stadionista kolmea – Manaus, Belo Horizonte, Cuiabá – rakennetaan jo, ja ne ovat ylittäneet budjetin jo 40 prosentilla. Lisäksi 12:n stadionin julkistamisen jälkeen toukokuussa 2009 kustannukset ovat nousseet 20 prosentilla. Gaffneyn arvioiden mukaan tilanne on vieläkin huonompi, eli stadionien kustannukset olisivat nousseet tähän mennessä jo noin 40-50 prosentilla. Kisojen budjettien paisuminen seuraa aiempaa trendiä: Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisoja varten rakennetut stadionit maksoivat kaksi kertaa suunniteltua enemmän.

Kaiken tämän keskellä kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA vaatii neljän Brasiliaan suunnitteilla olevan stadionprojektin viivästyttämistä ja uudelleensuunnittelua, jotta mainostajat voivat saada nimensä 30 senttimetriä aiottua korkeammalle.

- FIFA on korruptoitunut järjestö, joka käyttää paikallista, kansallista ja globaalia taloutta hyväkseen rikastuakseen. Kansalliset jalkapallojärjestöt ja selkärangattomat paikallis-, ja valtakunnantason poliitikot yhdessä pilaavat sen, mikä voisi muuten olla valtava tilaisuus kaupungeille vahvistaa infrastruktuuriaan ja tarjota sosiaalisia ja taloudellisia etuuksia koko väestölle, Gaffney sanoo.

julkaistu Ydin 3/2010:ssä

Lisätietoja:

Geostadia
Rio World Cup
Rio 2016

Lectura en la Biblioteca Henestrosa, Oaxaca de Juárez, 22.10. a las 20 horas

La Biblioteca Henestrosa será sede de la lectura que ofrecerá la poetisa finlandesa Rita Dahl este viernes 22 de octubre a las 20;00 horas.

En la mesa participa Guadalupe Ángela y José Molina quienes moderaran la lectura pública que se realizará en dicho recinto cultural.

Rita Dahl nació en Finlandia, es licenciada por la Universidad de Helsinki tanto en Ciencias políticas como en Literatura comparada, escritora y periodista independiente.

Publicó cuatro colecciones de poemas, además de tres libros de referencias: uno de viaje sobre Portugal (Avain 2007), una colección de artículos de artistas visuales, fallecidos a edad temprana y poetas jóvenes finlandeses (Kesuura 2009) y un libro sobre el tema de la libertad de la palabra finlandizada (Multikustannus 2009).

Asimismo ha editado la antología de escritoras de Asia central The Insatiable Furnace – Women Writers and censorship, volumen que fue publicado como parte del encuentro de mujeres escritoras de Asia central, organizado por el P.E.N. Finlandia, evento en el cual Dahl tuvo a cargo la coordinación. Así también Dahl se desempeñó como vicepresidenta del P.E.N. en Finlandia del 2006 al 2009.

Actualmente se encuentra editando una antología de poesía joven finlandesa que será publicada en Brasil próximamente.

Thursday, October 14, 2010

Christian Futscher: Runoja

Christian Futscher (s. 1960) on itävaltalainen runoilija, joka opiskeli germaanista ja romaanista filologiaa Salzburgin yliopistossa ja on työskennellyt eri ammateissa. Hänet tunnetaan myös Christian Futsch –pseudonyymistään. Wienissä asuva Futscher on julkaissut 13 proosa-, runo- ja kuunnelmateosta ja saanut useita kirjallisuuspalkintoja, muun muassa Dresdner Lyrikpreisin vuonna 2008. Futscherin teoksia ovat muun muassa was mir die adler erzählt (1995), Schau, der kleine Vogel! (1997), Ein gelungener Abend. Grotesken (1997), Soledad oder Im Süden unten (2000), Die Möpse bellen aus der warmen Hütte (2000), Männer wie uns (2002).

Futscherin runot ovat usein satiirisia ja groteskeja ja sisältävät paljon väkivaltaa, seksiä, alkoholia, verta ja itsetuhoisia ajatuksia. Niitä voisi kutsua eräänlaiseksi splatter-runoudeksi. Epätoivo on kenties vallitsevin mielentila Futscherin runoissa, ja sen kantajat ovat useimmiten rakkautta tai vain seksiä tavoittelevia miehiä. Seksin lisäksi tappamiseen liittyvät ajatukset pyörivät pakkomielteisesti runojen minän mielessä ja lopulta teoissa. Tyyli on äärimmäisen minimalistista ja yksinkertaista ja kuvastaa kenties kuvauksen kohteena olevan pieneksi muuttunutta, samoja ratoja juoksevaa mieltä. Runot koostuvat enimmäkseen päälauseista.



Aamulla ennen tekoa

Tuuli puhaltaa puissa
Lehdet tanssivat villisti
Kissa raapii sohvaa
Taivas on jo sininen

Autot ajavat nopeammin
Joki virtaa vieressä
Lapset menevät kouluun
Poliisi tekee kierroksiaan

Roskat pyörivät ympäriinsä
Polkupyörät kaatuvat
Mies tanssii omassa rivissään
Hänen veitsensä välähtää ensimmäisten auringonsäteiden
valossa



Sumussa

Outoa kulkea
sumussa metsässä
Puut näyttävät
Sumussa niin erilaisilta
Mikä
tuolla on?
Siellä roikkuu mies oksasta
silmukka kaulan ympärillä
sumussa
Hyvää päivää. Mikä kunnia.
Jätän miehen roikkumaan
hän näyttää kauniilta
roikkuessaan
sumussa
metsässä
oksasta
annan hänen roikkua
jotta muut näkevät hänet myös




Ystävättäreni on hullu

Ystävättäreni on hullu
hän laulaa suihkussa
kun hän laulaa suihkussa
minun täytyy lyödä häntä
kun hän laulaa nuotin vierestä
se on jo helvetillistä
nyt ystävättäreni on hiljaa
ystävättäreni ei
laula enää ikinä suihkussa
enkä minä lyö häntä
enää koskaan ---
tämä runo kertoo
korkeammasta musikaalisuudesta
johon kaikki eivät
yllä
minulla on paljon ystävättäriä
siksi se ei ole yhdestä kiinni



Vuodenajat

1 Kesällä voi tappaa kevyesti
Syksyllä myös
Oikeastaan talvellakin
Ja keväällä samoin
rakastan kaikkia vuodenaikoja
jokaisessa on puolensa

2 Talvella voi tehdä ruumiista
hauskoja lumiukkoja ja lumiakkoja
syksyllä voi piilottaa ruumiita
mukavien lehtikasojen alle
keväällä voi tehdä ruumiista
hauskoja linnunpelättejä
kesällä voi antaa ruumiiden
pöhöttyä vedessä
rakastan kaikkia vuodenaikoja
jokaisessa on puolensa

3 Syksyllä tapan Werner Herbstin
talvella tapan Johnny Winterin
kesällä tapan Elke Sommerin
keväällä tapan Hermann Lenzin
rakastan kaikkia vuodenaikoja
jokaisessa on puolensa



Tyttö, jalkapalloilija ja runoilija

Tyttö makasi yksin sängyssä
vanhemmat olivat tanssiaisissa
tyttö ajatteli poikaa
tyttö rakasti tätä poikaa
joka pelasi jalkapalloa kovin mielellään

Poika makasi yksin metsässä
vanhemmat eivät tienneet mitään siitä
poika ei ajatellut enää mitään
poika makasi verissään
jalat oli hakattu irti

Runoilija makasi sängyssä
vanhemmat olivat jossakin
runoilija ajatteli tyttöä
runoilija rakasti tätä tyttöä
joka katsoi jalkapalloa kovin mielellään



Keittiötaidon Korkea veisu

Koska hän ei halunnut antaa minulle kielisuudelmaa
leikkasin
kielen suusta
kun hän ei ollut enää tajuissaan
paistoin sen itselleni pannulla
maustoin pippurilla ja suolalla
sitruunalla ja rosmariinilla
koristeeksi lisäsin korvan
ja kun oli aika oksentaa
laitoin kukkia laatalle
leikkasin
suun irti kasvoista
ja sillä suulla kerroin
tämän tarinan
toivon
että hän olisi pitänyt siitä



Sofia ja minä sohvalla

Sofia ja minä
sekä miljoonat muut
makasimme sohvalla
katsoimme telkusta
turpeaa nyyhkyleffaa
jonka sekavat
juonenkäänteet
päättyivät kyynelmereen
ja onnelliseen loppuun
ja Sofian parkuessa samoin
nuolin pois häneltä kyyneleensä
jotka eivät tuntuneet suolaisilta
eivät varsinkaan makeilta
vaan katkerilta ---
Sen jälkeen Sofia ja minä emme
enää koskaan maanneet vierekkäin
sohvalla




Vanha ja nuori, kaunis ja hyvä

Katson
käsiäni
ja ajattelen:
vanhat kädet

Kuulen
ääneni
ja ajattelen:
nuori ääni

Tartun
kirveeseeni
ja ajattelen:
kaunis kirves

Latkin
vertani
ja ajattelen:
hyvää verta


käännökset Rita Dahl
julkaistu Lumooja 2/2010:ssä

Thursday, October 07, 2010

Ekoturismi voisi nostaa alkuperäiskansoja köyhyydestä Meksikossa

Ekoturismin avulla irti köyhyydestä?

Oaxacan osavaltion hallitus on kehittänyt erityisen ekoturismiohjelman, jolla pyritään ohjaamaan tukea suoraan sitä tarvitseville alkuperäiskansoille. Ohjelman esteenä ovat korruptoituneet virkamiehet tai infrastruktuurin puute.

Yves Chavan, 43, Oaxacan ainoan ekoturismiin keskittyneen matkatoimisto Tierraventuran omistaja, opas ja jokapaikanhöylä on sitä mieltä, että ohjelmaa ei ole suunniteltu hyödyttämään usein äärimmäisessä köyhyydessä eläviä alkuperäiskansoja.

”Ekoturismi olisi ainoa keino nostaa paikalliset yhteisöt köyhyydestä. Valitettavasti osavaltion hallitus ei kuitenkaan välitä alkuperäiskansoista. He tukevat ekoturismiprojekteja alkuperäiskansojen asuinalueilla. Projektit käynnistetään ja rakentaminen aloitetaan, mutta ne eivät etene kunnolla, koska seuranta puuttuu. Minun käy sääliksi näitä kauniita ja viattomia ihmisiä, joita käytetään hyväksi. Päätimme perustaa ekoturismiin erikoistuneen matkatoimiston, vaikka paikalliset matkatoimistot varoittivat meitä yhteisöistä, koska ihmiset olivat heidän mukaansa outoja ja vihamielisiä.”

Yves´n ja Claudian kokemus oli kuitenkin aivan toisenlainen. Tierraventuran alkuinvestointi oli pakettiauto, jolla he edelleen kuljettavat turisteja. Toiminta käynnistyi maaliskuussa 1999. Osavaltion hallitus oli rakentamassa pientä infrastruktuuria Sierra Mixtecaan Santiago Apualaan ja Santana del Valleen, jotka sijaitsivat noin 30 kilometrin päässä Oaxaca de Juárezista.

”Oaxacan matkailusihteerin poika kehitti idean ekoturismista alueella. Virkamiehet vastustivat ajatusta: heidän mielestään alkuperäiskansojen edustajat eivät osaa työskennellä turismin parissa. Virkamiehet sen sijaan ajattelevat vain omaa etuaan.”
Ekoturismin onnistumisen esteenä on puutteellinen infrastruktuuri, kuten huonossa kunnossa olevat tiet, jotka tekevät ekoturismin toteuttamisen käytännössä mahdottomaksi. Myös korruptoituneet opportunistit näkevät ekoturismin mahdollisuutena hyötyä alkuperäiskansojen kustannuksella.

”Tiedän monia paratiisimaisia paikkoja, joissa on paljon köyhyyttä, mutta niihin ei pääse autolla. Osavaltiot antavat rahaa ekoturismiprojekteihin, mutta niistä puuttuu seuranta. Niinpä ex-matkailujohtaja tai -poliitikko voivat vierailla kylissä, hankkivat projektiin vaadittavat kymmenen henkilöä, anovat osavaltiolta miljoona pesoa, aloittavat mökkien rakentamisen ja häipyvät sen sileän tien. Tai sitten mökeille ei koskaan tule käyttöä. Tällaisten kokemusten vuoksi ekoturismilla on huono kaiku kyläläisten korvissa. Ulkopuolinen, joka vie projektin rahat, menettää samalla kunnioituksen.”

Toisaalta myös kyläläisiä pitäisi kasvattaa. Heidät pitäisi saada ymmärtämään perusasioita kuten, ettei uhanalaista jaguaaria saa tappaa tai kansallispuiston puita hakata.

Oaxacan osavaltion ensimmäinen ekoturismiprojekti aloitettiin
Benito Juárezissa sijaitsevassa kahdeksan sapoteekkikylää yhdistävässä Pueblo Mancomunicadasissa. Tämä on Chavanin mielestä ainoa hyvin toimiva ekoturismiprojekti Oaxaca de Juárezin läheisyydessä. Oppaat, mökit ja ruokailut ovat kaikki paikallisyhteisöstä. Näin tulot menevät sinne, minne niiden pitääkin.

Sapoteekit nauravat auktoriteeteille

Sapoteekki Rufino Ruíz Martinez, 68, on toiminut viimeisen viiden vuoden ajan ekoturistien oppaana Llano Grandessa. Rufino on kylän vanhimpia ja kyläneuvoston jäsen, joka aloitti vapaaehtoisen yhteisöpalveluksen jo 18-vuotiaana vastaamalla muun muassa kyläläisten postilähetyksistä ja muista toimistotöistä.

Nyt koko yhteisön suurena huolenaiheena on sapoteekkikielen kuolema. Ekoturismiprojektiin kuuluu sapoteekin kielen opettaminen kouluissa. Opetus on alkanut vasta viime vuosina. Pueblo Mancomunicadasin kylissä vierailevat myös ulkopuoliset opettajat tallentamassa sapoteekkien kieltä sana sanalta.

”Vanhempani eivät opettaneet minulle sapoteekkia, koska he ajattelivat sen olevan vähempiarvoinen kieli kuin espanja. Opin kielen vasta 40-vuotiaana eräältä vanhemmalta yhteisön jäseneltä. Minun lapseni eivät halunneet oppia sapoteekkia, koska sen puhujia kiusattiin koulussa. Yritän opettaa nyt lapsenlapsilleni kieltä”, viisaan oloinen Rufino toteaa.

Sapoteekkien kulttuuriin ei kuulu hierarkkisuus. Heidän yhteisenä huvinaan on auktoriteeteille naureskeleminen. He eivät hyväksy väkivaltaa ja nauravat säännöille: hyviä syitä naureskella erilaisille keskushallinnoille, joiden täytyy usein turvautua väkivaltaan valta-asemansa säilyttääkseen. Alkuperäiskansojen keskuudessa kaikki perustuu kunnioitukseen. Pihalle jätettyä arvotavaraa ei saa ottaa. Sanaansa ei saa rikkoa.

Nämä periaatteet opetetaan lapsille kotona ja koulussa, mutta monet yhteisön ulkopuoliset ahneet aikuiset tuntuvat unohtaneet ne. Sanansa rikkonut valkoinen mies, joka tulee kylään ulkopuolelta, käyttää hyväkseen kyläläisten luottamusta ja ryövää ekoturismiprojektiin tarkoitetut rahat menettää kasvonsa, eikä ole tervetullut kylään tämän jälkeen.

Boksi

Oaxacan suurin alkuperäiskansa sapoteekit

Sapoteekit ovat Oaxacan kuudestatoista alkuperäiskansasta suurin lähes 350000 jäsenellään. Meksikon hallitus tunnustaa koko Meksikossa 63 alkuperäiskieltä kansallisina kielinä.

Meksikon perustuslaki vuodelta 1917 määrittelee maan monikulttuuriseksi ja pitää alkuperäiskansojen oikeutena säilyttää ja rikastuttaa kieliään. Perustuslain mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus kaksikieliseen ja kulttuurienväliseen opetukseen.

Käytännössä näin ei ole ollut. Alkuperäiskielien opetus oli kiellettyä koulussa vuodesta 1958 aina viime vuosikymmenille asti. Vasta viime vuosina espanjan rinnalle on tullut mahdollisuus opiskella alkuperäiskieliä espanjan lisäksi.

Rita Dahl on kirjailija ja vapaa toimittaja, joka kirjoittaa parhaillaan Etelä-Meksiko-matkaopasta/kirjaa.

julkaistu Global Finlandissa 7.10.2010