Kuka nauttii Rion olympialaisten hedelmistä?

Kuka nauttii Rion olympialaisten hedelmistä?

Rio de Janeiro järjestää olympialaiset kesällä 2016. Kisakaupunki on jo nyt muuttunut massiiviseksi rakennustyömaaksi, mutta parantaako olympiahenki köyhien asemaa? pohtii Rita Dahl.

Yhtä paljon kuin jotkut brasilialaiset rakastavat musiikkia, toisille rakkautena ovat pelit ja leikit. Jalkapalloon heillä on lähes intohimoinen suhde. Ei ihmekään, että Rio de Janeiron asukkaiden ilo oli suuri, kun he kuulivat isännöivänsä vuoden 2016 olympialaisia.

Jos olympialaisten viralliseen kuvaan on luottaminen, riolaisilla onkin paljon mistä olla iloisia. Kisojen virallisilla kotisivuilla Rio de Janeiro esittäytyy talouteen liittyvien superlatiivien avulla.

Virallinen Rio kerrassaan huokuu vaurauden merkkejä. Brasilian kerrotaan kehittyvän maailman viidenneksi suurimmaksi talousmahdiksi ja mainosmarkkinaksi vuoteen 2016 mennessä. Se on tuolloin myös maailman suurin ruoanviejä ja suurin öljyntuottaja. Sanoma kuuluu: Rioon ja Brasiliaan kannattaa sijoittaa lisää!

Kisojen saapuminen kaupunkiin ovat pitkälti Rio de Janeiron olympialaisten järjestelykomitean puheenjohtajan Carlos Arthur Nuzmanin ansiota, jonka arvioidaan kuuluvan maailman kymmenen vaikutusvaltaisimman urheilujohtajan joukkoon. Hänen johdollaan Rio aikoo tehdä urheiluturisteihin vaikutuksen spektaakkelilla ”ihmeellisestä kaupungista”, jossa jokaisen asiakasryhmän tarpeet ja vaatimukset on huomioitu Rion olympialaiskonseptin perusteellisessa suunnittelussa”. Jos Nuzmanin suunnitelmat toteutuvat, Rion olympialaisia ei seurata vain paikan päällä, vaan myös 16 liveareenalla ympäri maailmaa. Jokaiselle maapallon mantereelle pyritään sijoittamaan vähintään kaksi liveareenaa.

Olympiahengen aikaansaamiseksi kisojen budjetti onkin mitoitettu henkeäsalpaavaksi. Maan olympiakomitea on lupautunut kunnostamaan olemassa olevia kisapaikkoja, rakentamaan uusia ja luomaan olympiakylän kahden miljardin euron budjetilla. Niin sanottuihin sivukuluihin, kuten turvallisuuteen, tietöihin ja muihin rakennusprojekteihin ympäri kaupunkia on varattu tämän lisäksi kahdeksan miljardia euroa.

Tästä kaikesta huolimatta tavallisten riolaisten innostus saattaa kuitenkin olla ennenaikaista. Promootiovideoiden globaali juhla, joka ”tuo yhteen Brasilian nuorekkaan väestön ja globaalin urheiluperheen nauttimaan Rion korkealaatuisista majoitusmahdollisuuksista”, ei anna kaupungista koko kuvaa. Sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ja rikollisuus – eli monien kaupunkilaisten jokapäiväinen todellisuus – on lakaistu maton alle, eikä suinkaan siksi, että sitä ei olisi enää olemassa vuonna 2016.

Urheilujuhlan voittaja

Monet edeltävät olympiakisat kertovat karua kieltä siitä, kuinka nykyaikaisten urheilujuhlien suurimmaksi voittajaksi on noussut suurteollisuus. Aina viime talven Vancouverin talviolympialaisista tuleviin Lontoon kisoihin olympiakylät ovat nostaneet maan hinnan moninkertaiseksi, kasvattaneet rakennusteollisuutta ja kiinteistöspekulointia ja tarjonneet huomattavia kaupallisia mahdollisuuksia kisojen ylikansallisille sponsoreille.

Viimeisten vuosikymmenten aikana myös yksityinen turvallisuusteollisuus on päässyt käsiksi olympiarenkaiden varjossa pyörivään bisnekseen. Vaikka Rio de Janeiron olympialaisten turvallisuusbudjetti, puoli miljardia euroa, on pienempi kuin Vancouverin olympialaisten miljardin dollarin potti, ei ole epäilystäkään siitä, että samanlaista summaa olisi varattu köyhien aseman ja sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden edistämiseen. Presidentti Lulan hallituksen sosiaalisista ohjelmista huolimatta terveydenhuolto, julkisliikenne, koulutus, hygienia ja jätehuolto ovat suuria ongelmia kaupungissa. Roskat lojuvat kaduilla, eikä kukaan tunnu korjaavan niitä pois.

Kansainvälisten urheilujuhlien vuoksi turvatoimet tulevatkin kiristymään erityisesti Rion köyhimmillä alueilla, faveloissa, joissa asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä. Näissä slummeissa, joista suurimmassa osassa vaikuttavat huumejengit, on käyty pitkään epävirallista kaupunkisotaa poliisin kanssa. Jengien ja poliisin erityisjoukkojen välisissä yhteenotoissa on kuollut tuhansia ihmisiä, joista osa on viattomia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on raportoinut poliisin myös tehneen summittaisia teloituksia operaatioidensa aikana.

Massiivisia rakennusprojekteja

Rio de Janeiron kaupunki valmistautuu jo nyt kuumeisesti olympialaisiin. Meneillään on viisitoista massiivista päärakennusprojektia, joiden tarkoituksena on helpottaa ja edistää olympiakaupunkiin saapuvien kisaturistien ja paikallisten ihmisten kulkua kisapaikalle.

Projektit käsittävät muun muassa uusia pikateitä ja laajennuksia olemassa olevaan tieverkkoon. Kahdeksalla miljardilla eurolla, jonka kaupunki on budjetoinut rakennustöihin saa muun muassa uuden Transolympia-pikatien olympialaisten tapahtumapaikan, Barra da Tijucajan ja Deodoron kaupunginosan välillä, uuden metrolinjan ja kaupungin junajärjestelmän uusimisen matkustajakapasiteetiltaan kaksinkertaiseksi. Projekteihin luetaan mukaan myös miljoonien eurojen maansiirtotyöt, joilla hävittää historiallisessa keskustassa sijaitseva kohouma Zona Portuárian kaupunginosan ja São Benton luostarin välillä.

Massiviset rakennustyömaat ovat jyrkässä ristiriidassa kaupungin köyhimpien asukkaiden olosuhteiden kanssa. Huhtikuussa 2010 Rioon iski kaupungin historian pahimmat rankkasateet. Luonnonkatastrofi osoitti, kuinka hauraita ja haavoittuvaisia kaupungin vuorenrinteiden slummit todellisuudessa ovat.

Tulviin, mutavyöryihin ja talojen sortumiseen kuoli yli 150 ihmistä ja monet muut menettivät kotinsa. Pahiten sateista kärsivät kukkuloiden korkeimmilla kohdilla sijaitsevat talot, joista osa haihtui sateiden mukana kuin tuhka tuuleen. Huolimatta kasvaneesta paineesta kehittää kaupungin perusinfrastruktuuria monista faveloista puuttuu tärkeitä peruspalveluita ja -infrastruktuuria. Tämä ei estänyt monia vaaleilla valittuja virkamiehiä syyttämään katastrofista köyhiä ja olemaan huolestuneempia omasta kuin kaupungin imagosta.

Keskiluokalle suunnattu juhla

Universidade Federal Fluminensen arkkitehtuurin ja urbanismin osaston vieraileva professori Christopher Gaffney on päätynyt tutkimuksissaan pitkälti samoihin lopputuloksiin olympialaisten rahankäytön logiikasta. Gaffney on tutkinut erityisesti vuoden 2014 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuiden ja vuoden 2016 kesäolympialaisten sosiaalisia ja urbaaneja vaikutuksia.

Hän kritisoi olympialaisten järjestelyitä muun muassa siitä, että ne on suunniteltu suuryritysten ehdoilla ja suunnattu ylemmälle keskiluokalle. Valmistelussa ei ole ollut mukana laajan demokratian toteutumisen kannalta tuiki tärkeä kansalaisyhteiskunta.

- Kansainvälinen olympiakomitea on kuullut nyt hallitusta ja yksityistä sektoria, mutta kansalaisyhteiskunnan toimijoita ei ole sisällytetty tähän projektiin, Gaffrey sanoo

- Suunnittelun pitäisi kuitenkin olla läpinäkyvää, osallistavaa ja avointa. Suunnitteluvaiheessa pitäisi kuulla mahdollisimman laajasti yhteiskunnan eri toimijoita kansalaisjärjestöistä paikallisyhteisöihin. Näin vältetään huonoa suunnittelua, liikakulutusta ja julkisen rahan väärinkäytöksiä, hän lisää.

Suuri osa kisojen puitteissa rakennetuista asuinaluista on ylemmälle keskiluokalle suunnattua, eikä suunnittelussa olla otettua huomioon ympäröivää työväenluokan asutusta. Olympialaisten valmisteluihin on liittynyt myös kokonaisten alueiden asukkaiden pakkosiirtoja. Gaffney huomauttaa, että ihmisten häätäminen Barra da Tijucan Vila Autódromon yhteisöön ei ole kansallisten tai kansainvälisten lakien mukaisia.

- Mikäli olympialaiset ovat kilpailu maailman kansojen välillä, julkisia investointeja täytyy käyttää sosiaalisen inkluusion edistämiseen kaikkien yhteisöjen välillä, uskoo Gaffney.

Vaihtoehtoisen rakennuspolitiikan pääpiirteitä on Gaffneyn mukaan helppo luonnostella. Olympialaisrakennelmat pitäisi sijoittaa urbaaniin kokonaisuuteen, jonka päämääränä on sosiaalisen epätasa-arvon vähentäminen ja kiinteistöspekuloinnin estäminen. Gaffneyn mielestä kuljetukseen liittyvien investointien päämääränä pitäisi olla Latinalaisen Amerikan korkeimpien joukkoliikennelippujen hintojen alentaminen ja väkivallan sekä ihmisruuhkien vähentäminen. Näin kesäolympialaiset kunnioittaisivat samalla paikallisyhteisöjen, yhteiskunnan oikeuksia ja noudattaisivat kunnallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä lakeja.


Rita Dahl on VTM, FM, kirjailija ja vapaa toimittaja, jonka Brasilia-matkakirja/opas ilmestyy Savukeitaan matkaopas-sarjassa vuonna 2011.


Kainalo:


Olympialaisten lisäksi Brasiliaan tulevat myös jalkapallon maailmanmestaruuskisat. Myös näistä kisoista on luvattu kansainvälisesti vaikuttava spektaakkeli – ja niiden tuottamiseen käytetään rahaa samalla mittakaavalla. Hallitus on sanonut jokaisen kisoihin sijoitetun realin tuottavan kolme takaisin, mutta Gaffneyn mukaan tämä on optimistista

- Se, että yksityiset investoinnit puuttuvat kokonaan, on hyvä indikaattori siitä, että megatapahtumat eivät ole hyviä investointikohteita, hän toteaa.

Jalkapallon 12:sta stadionista kolmea – Manaus, Belo Horizonte, Cuiabá – rakennetaan jo, ja ne ovat ylittäneet budjetin jo 40 prosentilla. Lisäksi 12:n stadionin julkistamisen jälkeen toukokuussa 2009 kustannukset ovat nousseet 20 prosentilla. Gaffneyn arvioiden mukaan tilanne on vieläkin huonompi, eli stadionien kustannukset olisivat nousseet tähän mennessä jo noin 40-50 prosentilla. Kisojen budjettien paisuminen seuraa aiempaa trendiä: Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisoja varten rakennetut stadionit maksoivat kaksi kertaa suunniteltua enemmän.

Kaiken tämän keskellä kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA vaatii neljän Brasiliaan suunnitteilla olevan stadionprojektin viivästyttämistä ja uudelleensuunnittelua, jotta mainostajat voivat saada nimensä 30 senttimetriä aiottua korkeammalle.

- FIFA on korruptoitunut järjestö, joka käyttää paikallista, kansallista ja globaalia taloutta hyväkseen rikastuakseen. Kansalliset jalkapallojärjestöt ja selkärangattomat paikallis-, ja valtakunnantason poliitikot yhdessä pilaavat sen, mikä voisi muuten olla valtava tilaisuus kaupungeille vahvistaa infrastruktuuriaan ja tarjota sosiaalisia ja taloudellisia etuuksia koko väestölle, Gaffney sanoo.

julkaistu Ydin 3/2010:ssä

Lisätietoja:

Geostadia
Rio World Cup
Rio 2016

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Surullisen hahmon ritari