Brasiliaan muuttajia

Brasiliassa salliva maahanmuuttopolitiikka


Brasilia kuuluu maihin, joissa kansalaisuuden voi saada syntymäpaikan perusteella. Ulkomaan kansalaisen Brasiliassa syntyneellä lapsella on oikeus maan kansalaisuuteen. Tämä koskee myös Mikko Horttanaisen Leevi-poikaa, joka elää perheensä kanssa São José dos Camposissa.

Finprolla markkina-analyytikkona työskentelevä Horttanainen löysi muutama kesä sitten neljännen luokan maantiedon vihkostaan Brasilian maakatsauksen. Ala-asteikäinen pikkupoika tiesi tulevan kohtalonsa.

”Aloitin portugalin opinnot vuonna 2000, jotta olisin hyvin valmistautunut kuoroni konserttikiertueelle Brasiliassa vuonna 2002.”

Kiertueen jälkeen Horttanaisen kuva Brasiliasta jäi kaksijakoiseksi: toisaalta ilmasto tuntui sopivan huomattavasti Suomea paremmin, mutta hän ei ollut koskaan nähnyt yhtä paljon köyhyyttä. Seuraavana vuonna Horttanainen aloitti vaihto-opinnot São Paulon kauppakorkeakoulussa ja jäi yliopistoon lopulta graduntekijäksi.

Pekka Horttanainen työskentelee nykyisin Finprolla ja on naimisissa brasilialaisen naisen kanssa. Hän harkitsee Brasilian kansalaisuuden hakemista, mutta jos työt loppuisivat, edessä voisi olla muutto Suomeen perheen kera.

”Ilman portugalin kielen taitoa eläminen täällä olisi mahdotonta. Eurooppalaisia maahanmuuttajia pidetään automaattisesti rikkaina. Niinpä useimmat maahantulijat joutuvat asumaan vartioidussa kerrostalossa tai omakotitalo-condominioissa.”

Turvapaikanhakijoilla oikeus työntekoon

Suomen suurlähetystössä Brasiliassa työskentelevä lähetystösihteeri Pekka Hirvonen toteaa, että Brasilian maahanmuuttopolitiikka on yleisesti ottaen varsin sallivaa. Viime vuonna hallitus laillisti n. 50.000 laittomasti maassa ollutta ulkomaalaista. On kuitenkin huomattava, että väkilukuun suhteutettuna maahanmuutto ei Brasiliassa ole tällä hetkellä mitenkään kovin voimakasta.

Laillisesti maassa oleskelee n. 1,2 miljoonaa ulkomaalaista, mikä on vain noin 0,6 % väestöstä. Maassa on eniten portugalilaisia, italialaisia, japanilaisia, espanjalaisia, saksalaisia ja armenialaisia. Suomalaisia maassa on suurlähetystön arvion mukaan noin 600.

”Brasilia vastaanotti runsaasti siirtolaisia aina 1970-luvulle saakka, jolloin siirtolaisvirta hiljeni. Viimeaikaiset siirtolaiset ovat tulleet lähinnä köyhemmistä Latinalaisen Amerikan maista (Bolivia, Peru, Paraguay) sekä Afrikan portugalinkielisistä maista.”

Suomalaisista valtaosa on suomalaisten yritysten tai niihin kytköksissä olevien brasilialaisten yritysten palveluksessa. Suurin suomalaiskeskittymä on São Paulon osavaltiossa, jossa valtaosa suomalaisista yrityksistä toimii.

Turvapaikanhakijat saavat heti hakeutua töihin. Työnsaannin esteenä on tavallisesti kielitaidon puute, sillä ilman portugalin taitoa töitä ei käytännössä ole saatavilla. Kielikursseja on, mutta ne maksavat.

Ulkomaalaiset voivat hakea Brasilian kansalaisuutta mikäli ovat asuneet maassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta ja asuvat edelleen vakituisesti, osaavat puhua ja kirjoittaa portugalia ja heillä on perhe tai sukulaisia turvanaan.


Taustaa:


Penedo – suomalaisyhteisö Brasiliassa

Suomalaiset perustivat pastori Toivo Uusikallion johdolla vuonna 1929 oman siirtokunnan noin 156 kilometrin päähän Riosta. Tarkoitus oli noudattaa vegetarismiin ja siveellisyyteen perustuvaa elämäntapaa.

2000-luvulla Penedo on muuttunut suureksi kauppakeskukseksi, jossa myydään suomalaisella leimalla varustettuna vaatteita, kynttilöitä, matkamuistoja, jäätelöä, hilloa, hampurilaisia ja bratwurstia. Yrityksillä on suomalaiset nimet: ravintola Koskenkorva, Café Finlandês, Korvapuusti-kahvila.

Penedon-vierailijat ovat enimmäkseen brasilialaisia. Penedon retkeilijät järjestää Suomesta retkiä suomalaisyhdyskuntaan.

julkaistu Monitori 1/2010:ssä

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

Malawi folk-tale