Posts

Showing posts from April, 2010

Venezuela ja HH

Heidi Hautalan vetämä Euroopan parlamentin ihmisoikeusvaliokunta on näemmä keksinyt uuden kampanjakohteen: Venezuelan. Ne, jotka muistavat Jukka Mallisen syksyllä 2008 aloittaman ajojahdin minua kohtaan, muistanevat myös, että Mallinen yritti keinotekoisesti politisoida Venezuelan. Muun muassa Jukka Koskelainen kirjoitti Venezuela/Chavez-kriittisiä kommenttejaan. Mallisella on myös läheiset suhteet Hautalaan. PR-työ jatkuu, se vain siirtyy koko ajan uusille, eri foorumeille.

Miksi, millä perustein juuri Venezuela? Miksei esimerkiksi korruption, huumekaupan ja paramilitaaristen joukkojen hallitsemat suuret Latinalaisen Amerikan ongelmamaat Meksiko (joka muistetaan erityisesti Oaxacan viime päivien surullisista tapahtumista), Kolumbia, mielipidevankeja pitävä Kuuba tai joku muun vähemmän tunnettu Latinalaisen Amerikan maa? Ehkä siksi, että Hautala haluaa profiloitua Venäjän virallisen vallan kriitikkona ja ihmisoikeuksien puolustajana yhtä lailla kuin SAFKA haluaa tehdä levittää omaa rus…

Ei tietoa ilman tietä

Ei tietoa ilman tietä

Suomen Tietokirjailijat palkitsivat filosofi Eero Ojasen Tietokirjailijapalkinnolla jo viime vuoden lokakuussa. Ojanen oli tuolloin opettamassa tulevia tietokirjailijoita. Hän paikkasi tilannetta nyt osallistumalla STIK:n vuosikokoukseen 13.3. ja pitämällä esitelmän aiheesta Tie & Tieto. Tässä lyhyesti esitelmän keskeinen anti.

Ojanen lähestyi tien ja tiedon käsitteitä suomen kielen etymologian kautta, joka on hänen mielestään muutenkin hedelmällinen tapa lähestyä filosofian peruskäsitteitä. Ojasen oma menetelmä on näennäisesti tuttujen asioiden ihmettely. Hän uskoo, että jokaisesta sanasta löytyy uusia ulottuvuuksia. Tie ja tieto-sana liittyvät suomen kielessä etymologisesti toisiinsa: tie-sanan kantasana on tietää, eli se on peräisin ”tien näyttämisestä”. Monissa muissa kielissä on kielikuvia, joissa tieto nähdään tietona, mutta Ojasen tietämän mukaan samaa etymologista yhteyttä ei ole. Näin näennäisesti tuttuun löytyy uusia tulokulmia. Filosofi, jonka työ on…

Mullin mallin taide

Mullin mallin taide

Lasten- ja nuortenkirjailija Jukka Laajarinne on eräs uusälyttömän manifestin allekirjoittajista. Uusälyttömyyden harrastajat kavahtavat järkevää, järjestävät taiteidenvälisiä illanviettoja ja uskaltavat jotakin sellaista, mitä ennen eivät ajatelleet mahdolliseksi.

1. Mitä on uusälyttömyys ja ketkä ovat idean takana? Miten älyttömyyttä toteutetaan käytännössä?

Touhu sai alkunsa jostakin Hannu Hirvosen kanssa käymästäni keskustelusta. Suunnittelimme muistaakseni jonkinlaista avantgardistisen lastenkirjallisuuden manifestia. Sitten asia vääntyi julistukseksi absurdin kirjallisuuden puolesta. Uusälytöntä manifestia laatimassa oli kolmantena Arvi Perttu, ja jotenkin mukana oli myös Riikka Jäntti.

Manifesti löytyy blogistani osoitteesta http://laajis.wordpress.com/uusalyttomyys/. Manifestissa todetaan muun muassa liikkeen päämääristä: ”Mihin me pyrimme? Mihin älyttömyydellä pyritään, meiltä kysytään. Vastauksemme on yksiselitteinen: Ei yhtään mihinkään! Sillä älyttömyydet …

Achim von Arnimille & J.W. Goethelle (Bettina von Arnim -runot)

Achim von Arnimille

Että saisimme leipää pöytään iltaisin. En voi hyvin itsekään, mutta valkosipulimaito karkottaa sairaudet. Miten sinulla menee? Raha- ja terveyshuolia, mutta salonkini maine kiirii kaupungissa, ja siellä käyvät monet nuoret kirjailijat ja filosofit. Olethan iloinen puolestani? Minulle on kertynyt jo pieni maine laulajana mutta tukehtuisin kuoliaaksi Wiepersdorfin lehmusten alla muistellessani salonkejani Berliinissä. Älä ymmärrä minua väärin: rakastan kylämme lehmuksia, ei ole mitään kauniimpaa kuin Wiepersdorfin lehmukset kesäkuussa, mutta en tule toimeen ilman kaupunkia, jossa minulla on vain muutamia tärkeitä ihmisiä. Lapsista en tarkkaan tiedä, mutta ainakin heillä on kaupungissa ystäviä, jotka ovat heille rakkaita, kuten minulla. Konsertissa voisi käydä vaikka joka ilta, ellei niitä olisi niin paljon.


An Achim von Arnim

Dass wir etwas zu essen haben abends. Ich fühl mich nicht gut, aber die Knoblauchmilch hält meine Krankheiten klein. Wie geht es Dir? Ich habe Ge…

Sven Laakso Käymälässä Kuvanluojista

RITA DAHLIN KIRJASSA

Kuvanluojat (2009) on erikoinen juttu runoilija Santtu Puukasta. En ole edes lukenut Puukkaa, jota Dahl on haastatellut. Lyhyestä jutusta huokuu outo aseksuaalinen mustavalkoinen maailmankuva. On toisaalta viihdeteollisuuden ja pornon mainstream todellisuus ja sitten Puukan edustama punkin anarkistinen vaihtoehtotodellisuus. Vaihtoehtotodellisuuden sisältö tuntuu olevan etupäässä tietoisuus mainstreamtodellisuuden vallitsevuudesta. Vaihtoehto on vaihtoehto, itseisarvo, jossa ei syödä lihaa, metsästetä lihaa. Mitä vaihtoehtotodellisuuteen sitten kuuluu ja mitä siellä tehdään, se ei käy selväksi. Punkkia siellä kai soitetaan, jotain missä ei ole tasainen biitti, vaan sen vastakohta, epätasainen.

Minusta ei oikein saa tuon vaihtoehdon ymmärtäjää, vaikka miten hyväntahtoisesti yritän. Tulella mennään tulta vastaan, ei tyhjyydellä. Lihaa metsästävät ne, joilta lihaa puuttuu... joille puute on pakkomielle. Pakkomielteen kieltäminen ei vielä ole siitä vapautumista. Ei, ei …

Cartagenan yö

Paita liimautui selkään kiinni, suuta oli erämaankuiva ja kaipasi lävitseen kulkevaa nestevirtaa. Otsa ja kasvot pisaroivat ja kainaloiden kohdalle oli muodostunut kaksi suurta, läpitunkevan tuoksuvaa länttiä, jotka olivat muuttuneet ruskeiksi. Talot oli maalattu kirkkailla pastelliväreillä: oranssilla, vaaleanvihreällä, keltaisella, kaikilla väreillä, jotka olin unohtanut kauan sitten. Miten voit muistaa jotakin sellaista, jota ei ole edes olemassa sinulle? Maailmani muodostuu asioista, jotka voin kokea, jotka ovat olemassa minulle. Sellainen ei ole olemassa, jonka olemassaolosta en ole tietoinen. Tietoisuuteni rajat muodostavat maailmani rajat. Tiedostin esimerkiksi pienen siirtomaakaupan sipsipusseja rapistellessani ja käännellessäni, että nämä olivat juuri oikeita kokoja pussille. Toisin ei voisi ollakaan. ”Excuse me”, ääni esitti kuuluvasti, mutta koska se kuului miehelle, en kääntänyt selkääni katsomaan tarkempaa lähdettä. Mulattimyyjättären tuplamaha kertoi, että siellä oli myö…

Tulevaisuuden sensorit - alustus Suomen sosiaalifoorumissa 24.4.

Tulevaisuuden sensorit

Jotkut ääriryhmät ovat niin voimakkaita, että ne pystyvät vaikuttamaan mantereiden tasolla siihen, miten tietyistä asioista puhutaan. Islaminuskoisten voimakas painostusryhmä on saanut aikaan sen, että islamkriittisyys on kiellettyä Euroopassa. Katolisten piispojen pedofiliakytköksistä puhuminen sai aikaan antisemitismivertauksia katolisen kirkon merkittävissä edustajissa.

Evankelisluterilaisilla ei taida olla olemassa yhtä voimakasta painostusryhmää tai ainakaan pyrkyä rajoittaa kristinuskoa koskevaa keskustelua maailmanlaajuisesti. Islamilaisten ryhmien toiminta näyttää ainutlaatuiselta koko maailman uskontojen mittakaavassa ja rinnastuu lähinnä kaikkein eristyneimpien uskonlahkojen tapaan sulkea osa maailmaa kokonaan ulkopuolelleen. Islamilaiset ryhmät saivat aikaan keväällä 2008 sellaisenkin ihmeen, että YK:n ihmisoikeusneuvostossa kiellettiin median ja ääriryhmien harjoittama ”islamin halventaminen”.

Islamilaisten ryhmien aikaansaamalle kiellolle löytyy myös…

Suomen sosiaalifoorumissa huomenna

Osallistun Suhteellinen sananvapaus -keskusteluun Suomen sosiaalifoorumissa huomenna lauantaina klo 12-13.45. Muina keskustelijoina ainakin Marjaliisa Siira. Järjestäjinä Latinalaisen Amerikan Solidaarisuus ja Tiedonantaja.

Verkon demokraattisin yhteisö?

Verkon demokraattisin yhteisö?

”Aikuisten hiekkalaatikkoa”, Facebookia, pidetään uudenlaisena verkon vapauden alueena, mutta tosiasiassa sosiaalinen media valvoo käyttäjiään tarkasti kuin poliisiviranomainen. Orwellin visiot kaikkivoivasta ja -näkevästä isoveljestä saattavat olla pian täyttä todellisuutta.

Yksi pahimmista ongelmista on sivulle postitetun materiaalin (teksteistä valokuviin) käyttöoikeuden siirtyminen Facebookille. Viime vuoden helmikuussa yhtiö sai kritiikkiä uusista käyttöehdoistaan, joiden mukaan se omistaisi käyttäjien sivuilleen laittamat materiaalit lopullisesti. Kritiikin myötä vanhat käyttöehdot palautettiin. Omistusoikeus päättyy käyttäjän lähtiessä Facebookista.

--------

Facebookissa on vihdoin herätty kuuntelemaan myös käyttäjien eikä vain tekniikkavelhojen toiveita. Siitä oli osoituksena viime huhtikuussa loppunut äänestys Facebookin käyttäjäehdoista. Tarkoituksena oli äänestää siitä, jatkaako Facebook voimassaolevin käyttäjäehdoin vai tulevatko voimaan uudet o…

Toisinluentoja - vastine Wahlstedtin kritiikkiin Kanava 3/2010:ssä

Toisinluentoja

Kirjailijan ei kai pitäisi (yleisen suosituksen mukaan) puuttua kirjastaan kirjoitettuihin kritiikkeihin, mutta ei täydellinen suomettuneisuuskaan - asioista vaikeneminen - ole oikea ratkaisu. Pekka Wahlstedtin kritiikki Suomettunut sananvapaus –kirjastani (Multikustannus 2009) Kanava-lehden numerossa 3/2010 sisältää pari väärintulkintaa, jotka oikaisen ohessa.

En ymmärrä Wahlstedtin kritiikin kaikkia syllogismeja, vertauksia ja yksinkertaistuksia. Miten tarkasti lienee Wahlstedt lukenut kirjan johdannon todetessaan, että poliittisiin ja taloudellisiin epäkohtiin on seksiä ja väkivaltaa vaikeampi puuttua. Johdannossa nimittäin sanotaan selvällä suomen kielellä esimerkiksi talouden sensorivallasta: ”Media ei voi helposti kritisoida monikansallisia yrityksiä, joista riippuu yhden tai useamman kansakunnan ja miljoonien ihmisten tulevaisuus. Media saa ulkoistamiset ja tuotannon siirrot näyttämään luonnollisilta tapahtumilta, jotka hyödyttävät jokaista osapuolta.”

Ei kai Wahlst…

Kippurasormet taigan yllä

O. antoi ylen sydämensä kyllyydestä. Hän antoi ylen porsaat, lihavat kippurasormet, junassa kovalla laverilla kolistellut kolme yötä, nukkumattomuuden, matkatoverit, jotka keskittyivät alkoholipitoisten juomien nauttimiseen ravintolavaunussa, saapumisahdistuksen ja vinosilmäiset, joiden keskellä hän oli kotonaan. Silti aina Toinen.

O. kahmi pahimmat oksennukset lavuaarista pönttöön, ettei näyttäisi siltä ettei hänellä ei olisi tapoja, rykäisi kurkkuaan, pyyhki oksennuksesta tahmaisia huuliaan, avasi vessan oven ja palasi takaisin ravintolaan kuin hän ei olisi koskaan pöydästään poistunutkaan.

E. nuokkui baaritiskillä hohottaen kuin pahainen juoppohullu ja muut pyyhkivät kuumeisesti baaritiskiä. E. oli tehnyt tarpeensa suoraan tiskille. E:n pyyhkiessä tahmeita hiuksiaan muut sadattelivat likaista työtään. V. nousi lattialta, jossa O. oli vähän aikaa sitten hänen kanssaan paininut ja lähti baaritiskin puhdistuskomppaniaan. Hän oli päässyt kippurasormista eroon uhkaamalla oksennuksella.

He…

Im Kalliope

"Kenneth Koch im Café, die Tswetajewa an dem Meer" erscheint im Kalliope 1/2010 im April.

Sven Laakso Suomettuneesta sananvapaudesta

Sven Laakso Käymälä-blogissaan Suomettuneesta sananvapaudesta:

Rita Dahlin sananvapauskirja on ristiriitaisia tunteita herättävä, mikä viittaa siihen, että kirjan tutkiskelun lisäksi on aihetta myös itsetutkiskeluun. Dahlin positio on selkeä: sananvapaus on itseisarvo. Jollain tasolla kirjassa käydään läpi kaikki sananvapauden ongelmat, jotka ainakin itselleni tulisivat mieleen. Mitään olennaista ei näytä puuttuvan.

Jo johdannon tasolla periaatteessa tulee selväksi länsimaiden huutava sananvapausongelma: kapitalistisen talouden tuottama sensuuri. Sanoa saa kaikkea mikä myy, muilla sanoilla ei ole merkitystä. Toisaalta kapitalistisia toiminnan ja sen negatiivisten vaikutusten periaatteellinen arvosteleminen valtamediassa on sanattomalla sopimuksella kielletty. Länsimaiset sananvapausongelmat ovat siis yhteiskunnan institutioita ja taloudellisia rakenteita ylläpitäviä ja vahvistavia tabuja. Sana on teoriassa vapaa, mutta jos sille haluaa kuulijoita ja kunnollisen median, sanojen on oltava…

Kahden kollaasirunon analyysi

Elämää Lagoksessa –runokokoelmassani (ntamo 2008) on sarja elokuvien dialogien perusteella koostettuja runoja, joista kahta tässä analysoin lyhyesti. ”Short Cuts” –runo on kollaasiruno, joka pohjautuu Robert Altmanin Short Cuts –elokuvan dialogiin. Elokuva perustuu yhdeksään lyhyttarinaan ja Raymond Carverin runoon. Monessa tarinassa sivutaan jollakin tavalla kuolemaa ja uskottomuutta. Enimmäkseen tarinat käsittelevät erilaisia ihmissuhteita ja ihmisten kohtaamisen vaikeutta. Elokuvan jälkeensä jättämä yleistunnelma on varsin toivoton. Ihmiset elävät yhdessä, mutta eivät tunnu ymmärtävän toisiaan.

Ei ole sattumaa, että runojen lähteenä ovat toimineet elokuvat, jotka edustavat maailmanlaajuista kaupallista viihdeteollisuutta pahimmillaan. Runojen teemoilla, ihmissuhteiden ja ihmisten kohtaamisen vaikeudella ja muuttumisella välineellisiksi sekä yleisellä vieraantuneisuudella on paljolti tekemistä viihdeteollisuuden kanssa, joka on merkittävä kollektiivisen tajunnan muokkaaja. Elokuviss…

Elo Viiding haastattelee - RD vastaa

Rita,

1. olet kirjailija, kriitikko ja Suomen PENin entinen varapuheenjohtaja ja naiskomitean vetäjä
sekä ihmisoikeusaktivisti. Kerro vähän omasta toiminnasta, myös PEN-toiminnasta.
Miksi tarvitaan sellaista sananvapausjärjestöä kuten PEN?


PEN on kirjailijoiden ja toimittajien sananvapausjärjestö, jonka tavoitteena on auttaa hädässä olevia, ahdisteltuja ja vangittuja kirjailijoita. Auttaminen on monenlaista ja -tahoista: vetoomuksia presidenteille, ulkoministereille ja korkeille poliittisille tahoille, mutta myös konkreettista toimintaa ja kampanjoita erityisesti maissa, joissa ilmaisunvapaus on vaakalaudalla.

Käynnistin Suomen PENissä työn Keski-Aasian naiskirjailijoiden hyväksi. Koordinoin työtä, johon liittyi yhden kansainvälisen kirjailijakokouksen järjestäminen ja kaksi antologiaa, joista toisen toimitin. Sen nimi oli Kyltymätön uuni (Like 2008) ja se sisälsi tekstejä keskiaasialaisilta ja kansainvälisiltä naiskirjailijoilta. Järjestin rahoituksen tähän työhön ja moneen muuhun asiaa…

Rasismista vapaata palloilua

Rasismista vapaata palloilua

Turkulaisessa FC Komarissa pelataan taatusti rasismivapaata jalkapalloa hyvässä yhteishengessä.

Tummahiuksiset miehet juoksevat yksi kerrallaan kohti maalia, jonka edessä mustaan paitaan ja pipoon pukeutunut valmentaja Karim Ismael jakaa palloja, jotka jymisevät Nunnavuoren koulun liikuntasalin seiniä vasten.

Harjoitukset pidetään usein Lausteen koululla. Lausteen ja Varissuon lähiöt ovat Turun maahanmuuttajavoittoisimpia 30 ja 34 prosentilla.

Ulkona on harmaa talvipäivä, mutta sisällä harjoituksissa on lämmin ja välitön tunnelma. Valmentaja huutaa kehotuksiaan, rikkeistä seuraa rangaistuksena punnerruksia.

FC Komar on turkulainen jalkapallojoukkue, joka pelaa rasismivapaata jalkapalloa. Joukkueen pelaajista valtaosa on Suomeen pysyvästi asettuneita maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä. Idea monikulttuurisen jalkapallojoukkueen perustamiseen tuli hieman yllättävältäkin taholta.

”Samassa kerrostalossa asui arabipoika, joka oli taitava pelaamaan jalkapalloa. K…