Posts

Showing posts from May, 2009

Ein Besuch im Zoo

Image

Tekijän kuolema

Tekijän kuolema

Luovan työn tekijöiltä halutaan viedä heidän luova kykynsä, taitonsa luoda teoksia. Tähän tähtää sekä valmistelussa oleva uusi tekijänoikeuslaki että suurten mediamogulien avustajiaan koskevat toimet.

Uusi tekijänoikeuslaki siirtäisi taloudelliset oikeudet työnantajalle elleivät työntekijä ja työnantaja muuta sovi. Laki koskisi kaikkia luovan alan työntekijöitä toimittajista kirjailijoihin, muusikoihin, elokuvaohjaajiin ja visuaalisen alan ammattilaisiin, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa.

Uuden tekijänlain tullessa voimaan muusikon, kirjailijan tai elokuvaohjaajan hengentuotokset olisivat heidät omistavan levy-yhtiön, kustantamon tai tuotantoyhtiön omaisuutta. Heillä säilyisi ainoastaan moraalinen oikeus ”teokseensa”. Luovan työn tekijöistä tulisi karjaa siinä missä muunkin suorittavan työn tekijöistä.

Muusikko, joka on levyttänyt levyllisen musiikkia levy-yhtiölle, saisi levytysstudiosta ulos astuessaan samalla heittää hyvästit tulkinnoilleen. Elokuvaohjaaja menettäis…

Fünf Monaten im Götterdämmerung

Image

Kuvanluojat uunista ulos

Kuulin juuri, että Kuvanluojat-artikkelikokoelma on tullut painosta. Kustantaja Kesuura, ISBN löytyy aiemmasta viestistä. Nyt kirjakauppaan kipin kapin kirjaa pyytämään, se ei ole automaattisesti valikoimissa. Kirjassa käsiteltäviä kuvataiteilijoita: Enckell, Särestöniemi, Palsa, Vilho Mäki, Ahti Lavonen, Olli Lyytikäinen, Lammi. Runoilijoita: mm. Timo Hännikäinen, Tuomas Timonen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Katariina Vuorinen, Aki Salmela, Juhana Vähänen. Ulkomaisia kirjailijoita: Sjón, Amos Oz, Orhan Pamuk, Maria Tapaninen jne. Arvostelukappaleita voi kysyä kustantajalta: kesuura@hotmail.com. Hän iloitsee myös tiedosta, missä ja milloin arvostelu ilmestyy.

Venäjästä ja meskaliinista

Merkityksen lähteillä

Aldous Huxley
Tajunnan ovet
Like 2009, 173 ss.

Tajunnan ovet –esseessä Huxley tarkastelee meskaliinin vaikutuksia ihmismielelle tutkijan valvonnassa. Huumeen avulla pääsee hänen kokemuksensa mukaan vapaaseen yleismieleen, voi paeta käsitteitä korostavasta arkitajunnasta, mitätöidä ajan ja paikan merkityksen, nostaa muulloin toissijaisena pidetyt ensisijaisiksi. Meskaliini saa käyttäjän miettimään asioiden merkityksiä. Koska ihmiskunnan pyrkimys päästä ajoittain eroon arkitajunnasta säilyy, Huxley ehdottaa vaarattoman kemiallisen huumeen kehittämistä. Hän vertaa meskaliinin sisäistä todellisuutta aktivoivaa, mietiskelyyn patistavaa vaikutusta taiteilijoiden luontaiseen kykyyn ilmaista sisäisiä näkyjään. Taivas ja helvetti –tekstissä tutkitaan tapoja saapua mielen Antipodeille, meskaliinin lisäksi hypnoosia. Esineiden olemus alkaa hahmottua väreissä, joiden kokeminen voimistuu.



Järjellinen Venäjä

Arto Luukkanen
Muutosten Venäjä – Venäjän historia 862-2009
Edita, 2009, 517…

Alguños versos desde Bogotá, Colombia

Un poema desde Bogotá, de Rúben Dário Florez Arcila:

Ausente está el día.
Está ausente la mano.
Las palabras de la voz son lejanas como un naufragio en el Caribe.
Y la mano que naufraga en sus palabras, no intenta decir adios,
Todo es lejano, la mano, el buque hundido, también la voz y el rostro.
Pero las palabras como un fantasma del naufragio llegan hasta mí con una presencia de lejanías y distancias.
En algun momento la palabra de lejos es una imagen para salvarnos del naufragio.

Stora, Enso, Amazonas ja paikallisyhteisöt

Lyhyesti Stora Enson kytköksistä brasilialaisiin sellu- ja paperitehtaisiin:

Yhtiö osti vuonna 1997 brasilialaisen metsäyhtiö Veracruz Florestalin, jonka toinen omistaja on ollut vuodesta 2000 50 %:n osuudella norjalainen Aracruz. Aracruz kuuluu konsortiolle, jossa ovat Voith, Andritz, ABB ja Moura Schnark. Yritys sai nimekseen Veracel. Se on paperintuotantoyhtiö, joka omistaa 164 600 hehtaaria maata kymmenen kunnan alueella Etelä-Bahiassa. Näistä eukalyptusviljelmiä on 78 100 hehtaaria eli 47,5 %. 48 % Veracelin omistamista alueista on omistettu huonontuneen Atlantin sademetsän elpymiseen ja suojeluun, johon Brasilian laki maassa toimivat monikansalliset selluyhtiöt velvoittaa. Yhtiö tuottaa yhteensä 900 tonnia selluloosaa vuodessa. Puolet tästä käyttää Aracruz ja Stora Enso toisen puolikkaan.


Tuhoutuva Amazonas

Sellu- ja paperiyhtiöt ovat edesauttaneet maahankinnoillaan Amazonasin sademetsän tuhoutumista huomattavalla vauhdilla. Bahiaan 1970 - 1985 välisenä aikana tulleet sellu- ja pa…

Vääristä mielipiteistä

Väärät mielipiteet voivat viedä vankilaan tai kuolemaan


Toimittaja Roxana Saberi vangittiin tammikuussa Iranissa viinipullon ostamisesta. Alkoholin ostaminen on Iranissa laissa kiellettyä, kriittinen toimittajuus ei ainakaan vielä.

Saberin lisäksi seitsemän muuta iranilais-amerikkalaista toimittajaa on vangittu viime vuosina syytettynä islamilaisen hallinnon kumousyrityksistä eli ”pehmeän vallankumouksen” yrityksestä. Tämä on yleisin ulkomaalaisiin toimittajiin kohdistettu syytös.

Oikeus käsitteli Saberin tapausta huhtikuun puolessavälissä päivän kestäneessä salaisessa istunnossa suljettujen ovien takana. Saber tuomittiin vankeuteen kahdeksaksi vuodeksi syytettynä vakoilusta.

Vuoden 2003 Nobelin rauhanpalkinnon saaja Shirin Ebadi ryhtyi Saberin puolustusasianajaksi tavoitteenaan mitätöidä laiton tuomio. Vankilassa Saberi ryhtyi nälkälakkoon.

Roxana Saberi on asunut Iranissa viimeiset kuusi vuotta ja tehnyt töitä muun muassa BBC:lle. Lisäksi hän on suunnitellut iranilaista yhteiskuntaa k…

Ruhtinaan uudet vaatteet

Sananvapaus on periaate, johon vetoaminen on entistä muodikkaampaa. Sellaisistakin ajankohtaisista kysymyksistä, kuten Lex Nokiasta, joilla ei tarkasti ottaen ole mitään tekemistä niinkään sananvapauden kanssa, yritetään tehdä sananvapauskysymyksiä. Lex Nokiassa, kuten muissa verkkoliikenteen valvomista koskevissa ehdotuksissa on kuitenkin kyse pikemminkin yksityisyyden suojan kaventumisesta. Yritykset pyrkivät omistamaan kallisarvoiset työntekijänsä, tärkeän tuotannontekijänsä, aivoineen päivineen. Sana on edelleen vapaa – kunhan sitä käytetään vapaa-ajalla, ei kallisarvoisena työaikana.

Tähän omistushaluun liittyy Sanoma Newsin yritys kaapata tekijöiltä heidän ainoa kauppatavaransa eli täydet tekijänoikeudet rajattomaksi ajaksi, täysin muuntelu- ja muutteluoikeuksin. Tekijä saattaa menettää jopa oikeuden kehittämiinsä henkilöhahmoihin. Kaikki menee yhdellä korvauksella, eikä mitään takuita lehtijutun tai muun hengentuotoksen julkaisemisesta ole olemassa. Tekijällä ei ole kuitenkaan o…

Kivenheittopeli tulossa!

Tulossa, kannattaa pyytää kauppoihin:

Alberto Pimenta
Kivenheittopeli
Palladium Kirjat
Suom. Rita Dahl95 ss.

Portugalilainen runoilija Alberto Pimenta kivittää tuomareita, poliiseita, pappeja ja muita virkavallan edustajia 1970-luvun runoissaan. Kivenheittopelin pelaaja kannattaa vapautta ja leikkisyyttä ja vastustaa normeja ja järjestystä, olkoot se kielen tai politiikan luomaa. Maanpaossa Saksassa asunut runoilija tietää, miltä tuntuu olla vallan jahtaama. Hänen anarkistiset runonsa pakoilevat normatiivisuutta parodian, satiirin ja pilanteon keinoin muodossaan ja sisällössään. Kun nauru on tarpeeksi kovaa, auktoriteetitkin kaikkoavat. Tosin kenttä voi jäädä tyhjäksi, mutta tyhjä kenttä on aina uuden alku.

Kritiikin lisäksi toimintaa

Image
Kuva: Toivo Koivisto

Kritiikin lisäksi toimintaa

Marginaali kehittää identiteettiään ja työntyy valtamediaan

Valtamedian vastapaino voi muodostua vaihtoehtomedian yhteistyön kautta. Pelkkä yhteiskunnallinen kritiikki ei kuitenkaan riitä, tarvitaan myös poliittista toimintaa ja liikehdintää, joka onnistuessaan tuo radikaaleja ajatuksia esiin myös valtamediassa.

— Pelkkä marginaali-identiteetin kehittäminen ei riitä, vaan on astuttava huutamaan äänekkäästi lähemmäs mediakentän keskustaa, kehotti fifi.voima.fi -verkkolehden päätoimittaja Hanna Nikkanen.

Tiedonantajan, Kulttuurivihkojen ja DSL:n järjestämä mediakriittinen keskustelu Suomen sosiaalifoorumissa lauantaina kokosi salintäydeltä kiinnostuneita. Samana päivänä media-asioihin keskityttiin kolmessa seminaarissa, mikä kertoo ajan hengestä sekä keskustelun tarpeellisuudesta.

Sananvapaudella on rajoja

Vapaa toimittaja ja kirjailija Rita Dahl asemoi itsensä mielellään yhteiskunnalliseen marginaaliin. Marginaalisuus tarjoaa hänelle mahdollisu…

Eurovaalit heittelevät

Image
Metalliteollisuuden purukalusto

Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola on käärmeissään Satu Hassin pengottua hänen yhteyksiään teollisuuden lobbareihin. Mistä Korholan ilmastokannat kumpuavat? Ja mistä tuli salaperäinen kampanjarahoitus viime eurovaaleissa?

Eurovaalit lähestyvät. Sen tietää siitä, kun ehdokkaat alkavat jo hyvissä ajoin syynätä tarkkaan muiden puolueiden ehdokkaiden toimia saadakseen vastapuolen ehdokkaat kiinni mistä tahansa. Kokoomuksen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola on joutunut ainakin vihreiden euroedustaja Satu Hassin hampaisiin.

Politiikassa tunnetusti tuulet heittelevät, mutta energiana on valitettavasti harvemmin tuulivoima. Tämän tietää Korhola, joka on sujuvasti vaihtanut muun muassa puoluetta. Korhola valittiin ensimmäisen kerran europarlamenttiin vuonna 1999 sitoutumattomana kristillisdemokraattien listalta. Neljä vuotta myöhemmin hän siirtyi kokoomukseen.

Kristillismoralisti Korhola on aikoinaan ilmaissut huolensa politiikan ja totuuden välisestä s…

Kavala köyhyys

Kavala köyhyys

Rikas runo – sanoja köyhyydestä
Toim. Juha Mikkonen ja Aija Typpö
Avain 2009

Köyhyysaiheisen kirjoituskilpailun runot kertovat karua kieltään: köyhyys ei motivoi nousemaan vuoteesta ja kun omaisuuttakaan ei ole, miksipä sitä jaksaisi välittää ympäröivän maailman menosta. Köyhyys ja jatkuva työttömyys ovat tehokkaimpia tapoja passivoida ihminen. Se vie joidenkin mielet myös Luojan luo. Tosin luojakaan ei paljon joissain tilanteissa lohduta: ”Katsokaa taivaan lintuja, sanoi Jeesus / Katsottu on, eikä meiltä mitään puutu!” Heikommat turvautuvat alkoholiin ja päihteisiin luodakseen oman lumetodellisuuden, jossa asiat ovat ainakin hetken aikaa toisin. Yhteishyvän ja solidaarisuuden merkitys alkavat kirkastua köyhyyden kokeneille. Omenatkin kelpaavat jaettaviksi, kun hätä on todellinen. Köyhyyden iskettyä uhriinsa jopa ihmisarvo on vaarassa.

Köyhän byrokratia koostuu lomakkeiden täyttelystä, eipä juuri muusta. Jotkut harvat alkavat aktivoida aivojaan, lukea ja opiskella. Köyhä k…

Meren armoilla?

Meren armoilla?

Ooppera Skaala
A Madrigal Opera – Cameo. Sinfoninen runo.
Säveltäjä Philip Glass. Tekstit Lauri Otonkoski
Laulajat os. www.oopperaskaala.fi

Alttoviulu soittaa monotonista teemaa, jossa sahataan samaa kuviota edestakaisin. Merimies ja nainen kohtaavat ja kietoutuvat toisiinsa. Heidän taakseen on projisoitu vesi ja maapallo, maailman synnyn keskeiset tekijät. Yhdenmukaisiin mustiin vaatteisiin miehet ja naiset ilmestyvät näyttämölle. Heidän kasvonsa ovat kalmankalpeat ja silmienalustat ovat pahanenteisen tummat. Heidän suustaan purkautuu yhtenäinen mantra, joka kuulostaa erehdyttävästi YYA:lta. Yy-aa:sta edetään kohti pelkkää yy:tä. Sama minimalismi toistuu laulajien monotonisina, toistuvina intervalleina.

Lavan läpi oikealta vasemmalle vauhdilla marssivien miesten ja naisten takana heijastuvat anonyymien kaupunkien silhuetit oikein ja väärin päin. Syntyy uhkaava vaikutelma, aivan kuin oltaisiin maailmanlopun läheisyydessä. Toiminta ja musiikki luovat synkän allegorian kentie…

Iran pois hunnun alta?

Iran pois hunnun alta

Liisa Liimatainen
Iran – huntu ja haaste
Like & Rauhanpuolustajat 2009, 302 ss.

Yleisradion kirjeenvaihtajana Iranissa työskennellyt Liimatainen on haastatellut kirjaansa varten aivan tavallisia iranilaisia, mutta myös uudistusmielisiä toimittajia, opettajia ja vallankumousarmeijan upseereita. Haastattelut peilautuvat kirjan alkupuolen historia- ja instituutiokatsaukseen ja osoittavat joskus ehkä turhankin selkeästi, että kansa on enimmäkseen valtion levittämän propagandan aiheuttamien harhojen vallassa. Monet uskovat siihen, että Iran haluaa aloittaa ydinenergian tuotannon, koska maa pyrkii energiomavaraisuuteen, ei voimapolitiikkaan. Monet älymystön edustajat tuomitsevat nykyisen presidentin Mahmoud Ahmadinejadin, joka on saattanut maan talouden sekasortoon ja pilaa Iranin kansainvälisen imagon puhumalla jatkuvasti holokaustista. Sekä tavallinen kansa että älymystö uskovat häntä edeltäneen uudistusmielisemmän Mohammad Khatamin olleen Iranin tähänastinen toivo. …