Posts

Showing posts from March, 2009

Kuvanluojat ilmestyy keväällä

Tulossa Kesuuralta vielä tänä keväänä, hinta parikymmentä euroa. Kirjaa saa tilaamalla tekijältä (postikulut lisätään) tai hyvinvarustetuista kirjakaupoista:

Kuvanluojat esittelee runoilijoita, kirjailijoita tai nuorena kuolleita suomalaisia kuvataiteilijalegendoita, jotka ovat uudistaneet perinteistä kuvamaailmaa kuvillaan. Magnus Enckell muutti sukupuolen esittämisen tapoja ja irtaantui kansallisromanttisesta kuvastosta. Nuorimmat kuvataiteilijalegendat, kuten Olli Lyytikäinen ja Ilkka Lammi ovat luoneet täysin omalakisen kuvamaailmansa nojautuen tulevaisuuteen tai menneisyyteen. Nuoret suomalaiset runoilijat ammentavat voimaa sukupuolesta, kielestä tai pelkästä maisemasta. Lisäksi Kuvanluojissa esitellään kansainvälisiä kirjailijoita, jotka uskovat esimerkiksi kirjallisuuden tulevaisuutta ennustavaan, sivistävään, muutosta aiheuttavaan tai kieltä ja kirjallisuutta säilyttävään voimaan.

Rita Dahl (s. 1971) on kirjailija ja vapaa toimittaja, VTM, FM, joka harrastaa vapaa-aikanaan …

Mikä on maskuliinen, entä feminiinen?

Venla Rossi puhuu Hiidenkivi 2/2009:ssä julkaistussa Maskuliinista lyriikkaa -artikkelissaan tyttö- ja poikarunoudesta kuin ne olisivat yhtenäisiä kokonaisuuksia ja varsin muuttumattomia entiteettejä, vaikka näin ei toki ole. En ole ainakaan itse löytänyt Rossin mainitsemia syömishäiriöitä ja viiltelyä Saila Susiluodon runoista, jotka ovat pikemminkin käsitelleet identiteetinmuodostusta ja minäksi kehittymistä edeltävien sukupolvien jatkumossa. Rossi unohtaa mainita myös keskeisiä "tyttö/naisrunouden" kirjoittajia, kuten Johanna Venhon ja Katariina Vuorisen. Rossin typologia naisista kirjoittaviin naisrunoilijoihin, miehistä kirjoittaviin miehiin ja suureen joukkoon runoilijoita, joiden teksteillä ei ole välttämättä tekemistä sukupuolen kanssa, on aivan liian typistävä. Yksioikoiseen typologiaan on vaikea mahduttaa esimerkiksi biologisen sukupuolen ja seksuaalisuuden monella tavalla problematisoiva Saila Susiluodon uusin runokokoelma Missä leikki loppuu (Otava 2007).

Rossin …

Meitä sensuroidaan

Hei, meitä sensuroidaan


1900-luvulla Suomessa sensuroidaan erityisesti kirjoja, joita pidettiin siveettöminä, poliittisesti tai uskonnollisesti arkaluonteisina. Tulevaisuuden sensuuri on luonteeltaan digitaalista.

Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm teki väitöskirjansa ns. vaaran vuosien 1944-46 kirjasensuurista ja on käsitellyt kyseisiä vuosia muissakin kirjoissaan.

”Olin syksyllä puhumassa vaaran vuosien sensuurista Pietarin kansalliskirjastossa. Aihe näytti olevan venäläisille täysin outo. He eivät ymmärrettävistä syistä ole kiinnostuneita. Itse tulkitsen että vaaran vuosina luotiin nykyisen itsesensuurin perusta ja osa käytänteistä.”

Vuonna 1944 käynnistyi itsesensuurin kausi, joka kesti pari vuosikymmentä. Valvontakomission vaatimuksesta kiellettiin kymmeniä saksalaismielisiä elokuvia ja yli 300 kirjanimikettä poistettiin kirjakaupoista ja kirjastoista. Kirjastoista poistettiin kaikkiaan 1 600 nimikettä, yli 30 000 teoskappaletta. Hitlerin Taisteluni on y…

Individualisti vai ryhmän jäsen?

Image
Elo Viiding on aina ollut runoilijana individualisti. Ehkä sukuperinnekin velvoittaa?

”En halua neuvotella toisten kanssa jostakin niin tärkeästä asiasta kuin oma tuotantoni. Lisäksi en kestäisi liian tiivistä yhdessäoloa muiden kirjailijoiden kanssa: tarvitsen myös yksinäisyyttä ja mahdollisuutta punnita omia ajatuksiani. Toisaalta olen aina välttänyt kirjallisia guruja, enkä ole löytänyt itselleni sopivaa ryhmää. Ystäväni ovat aina olleet enemmän muusikoita ja muiden alojen edustajia.”

Viidingin itsenäisyyteen on syynä myös hänen halunsa säilyttää vapaus kirjoittaa juuri niin monella eri tyylillä kuin hän haluaa. Suorapuheisten ja rehellisten runojen vastapainoksi hän on sijoittanut uusimpaan kokoelmaansa lyyrisiä tekstejä ja vähentänyt tuomitsevia tekstejä.

Nuorten virolaiskirjailijoiden ryhmillä ei ole enää samanlaisia sosiaalisia ja poliittisia tavoitteita kuin vuosisadan vaihteen kirjailijaryhmillä. Tallinnalaiset TNT, Õigem Valem ja tarttolaiset Erakkond sekä NAK ovat ryhmistä …

The Calquen viimeinen, viides painettu numero

Ilokseni voin kertoa, että olen muun muassa sellaisten nimien kuin Paul Celanin joukossa The Calque -käännöskirjallisuuteen erikoistuneessa lehdessä. The Calque numero viisi on historiallinen siinäkin mielessä, että lehti lakkaa ilmestymästä lehtimuotoisena tämän jälkeen siirtyen kokonaan Internettiin. Linkistä voit myös tilata The Calquen Paypalin avulla.

Oman elämänsä herra

Oman elämänsä herra

Jukka-Pekka Kervinen tekee visuaalista runoutta, julkaisee runokirjoja POD-kustantamo Lulun kautta ja säveltää Kiteen Puhoksella.

Puolitoista vuotta sitten Kervinen vaimoineen kyllästyi jatkuviin yt-neuvotteluihin atk-alalla. Perhe pakkasi tavaransa ja muutti Espoosta Kiteen Puhokselle, josta he lähtivät etsimään vaihtoehtoa kiireelle, stressille, kuluttamiselle ja melulle. Asunto löytyi yli vuoden etsimisen jälkeen kymmenesosalla pääkaupunkiseudun hinnoista.

”Pakenimme yhä ahdistavammaksi käyvää ilmapiiriä ja loputtomia tehokkuusvaatimuksia. Halusimme löytää rauhallisemman ympäristön luonnon läheltä, oppia elämään toisenlaista, inhimillisempää elämää. Nyt 18 kuukauden jälkeen voin todeta, että me löysimme etsimämme.”

Nyt Kervinen julkaisee Print on Demand –tekniikalla mielenkiintoisia, kokeilevia runoteoksia Ankkuri-kustantamonsa kautta, tekee omaa visuaalista runouttaan yksin ja yhteistyössä monien kansainvälisten runoilijoiden kanssa ja säveltää. Esimerkiksi amerikk…

Quasimodot kaikkialla

Hallittuja harha-askelia absurdissa maailmassa

Kaisa Ijäs
Siskot, veljet
Teos, 2009

Aloitusruno tiivistää nuoren runoilijan ohjelman, kysyen: ”Mitä jos yksinäisyys alkaa kielestä, pimeys valosta.” Vastakohdat synnyttävät toisensa, kieli ei ole sosiaalisuutta vaan keino paeta, kuvitella, käpertyä omaan kielimaailmaansa. Sen Ijäs kokoelmassaan totisesti tekee: hän kehittää oman kielen. Kieli on myös pelastusrengas rutiinikoneiston keskellä, johon meidät on heitetty; se on yhtä suurta minuksitulemista, omaan kieleen syntymistä. Tiukat vastakkainasettelut esimerkiksi feminiinisyyden ja maskuliinisuuden välillä eivät myöskään miellytä alituisesti paikkaansa etsivää runominää. Rakkaus, kuolema ja runous ovat runoilijan suuria aiheita, joista hän puristaa rikkaalla kielellään uusia puolia irti.

Kieli syntyy kokemuksesta; kielialkemistin huoneesta suunta vie kohti utopiaa eli rakkauden kokemusta. Se, kuten ajattelu ja kielen kehittäminen, on itsestä luopumista: eräänlaista välttämätöntä absurdism…

Aktivisti säkissä

Image
Aktivisti säkissä

Kenialaisesta Philo Ikonyasta kasvoi aktivisti, kirjailija ja poliitikko äitinsä rakastavassa huomassa.

Philo Ikonya on vangittu kahdesti muutaman viime vuoden aikana, viimeksi helmikuussa 2009, kun hän oli osoittamassa rauhanomaisesti mieltään hyperinflaatiota ja maissin nousevaa hintaa vastaan. Philon kanssa pidätettiin Internet-kirjoittaja ja Kenian PENin jäsen Fwamba N C Fwamba. Sama vanhempi poliisimies, joka muistetaan aktivisti Ann Njogun seksuaalisesta ahdistelusta, hyökkäsi myös Philon ja Fwamban kimppuun Kenian parlamentin edessä. Poliisi repi Philon vaatteet ja uhkasi tappaa heidät molemmat.

”Nairobin keskuspoliisiasemalla meitä kidutettiin fyysisesti ja henkisesti. Vietimme asemalla viisi tuntia ennen kuin meidät vietiin toiselle poliisiasemalle. Kukaan ei tiennyt, mihin meidät oli viety. Tämä on Kenian poliisin normaali tapa kohdella ihmisoikeusaktivisteja.”

Matkalla molemmat oli uhattu viedä metsään, jossa heistä olisi hankkiuduttu eroon. Urheilta aktivist…

Hetki kehitysyhteistyölle

Image
Hetki kehitysyhteistyölle

"Kehitysyhteistyön juuret löytyvät kristillisestä etiikasta. Kehitysyhteistyö on oikeudenmukaista rikkauksien tasausta, jossa rikkaammat antavat köyhimmille", painotti Helsingin tuomiokirkon pappi Arto Antturi Kaksi minuuttia kehitysavulle –tilaisuudessa.

Helsingin tuomikirkkoon kokoontui sunnuntaina 15. maaliskuuta useita päättäjiä, järjestöjen ja liike-elämän edustajia vaihtamaan näkemyksiään kehitysyhteistyöstä.

”Jo Paavali keräsi lähetysmatkoillaan rahaa köyhempien tukemiseksi. Tarvitsemme edelleen niitä, joiden kotimaa on rakkaus. Kristillisen seurakunnan paikka on siellä, missä on nälkää ja puutetta. Valtion kehitysyhteistyömäärärahojen oikeudenmukaisuuskysymys kuuluu: onko 0,7 prosenttia BKT:stä tarpeeksi?”, Arto Antturi haastaa.

Tilaisuuden yksi pääkeskustelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen toi terveiset valtiovierailultaan Länsi-Afrikan Senegalista, Liberiasta, Nigeriasta ja Beninistä.

”Afrikka pitää nostaa entistä enemmän esille kehitys…

Portugalilainen koululuokka etsii toista luokkaa

Portugalilainen koululuokka etsii toista suomalaista koululuokkaa kokemusten vaihtamiseen ja oman kotiseudun tuntemiseen yhden lukukauden ajaksi. Oppilaat ovat 14-15-vuotiaita. Projektin blogiin pääsee tästä. Kiinnostuneet voivat olla suoraan yhteydessä runoilija, opettaja Jacinto Pascoaliin, joka projektia vetää: jacinto.pascoal@sapo.pt.

Una ciudad con alma - Bogotá

Este poema sobre Bogotá va ser redigido todavía.

Una ciudad con alma


No sei como te llamas, pero tienes
una cara muy suja y quero lavarlo
en agua corrente para verte mejor. Me dijeren que
es sujo, pero no tengo confianza: quero verte
con mis ojos proprios para poder dar mi ultimo
sentencia y conhecer tu nombre con palabras mías.
No quero usar palabras viejos, como la rosa, un ladrón,
se no tenga razón; quero obter un testimonio de mi
mesma, no confiar en los testimonios de los otros.

Es mi destino, una ciudad con alma, parques
al todo el lado entre los edificios
mediamente construídas. En la vida humana algo
empieza siempre, pero no necessárimente acaba.
Colinas altos son tu cielo verde que circula mi cuerpo
caminando por los calles estrechos con la gente morena,
en la busca por las palabras proprias por tu esencia, que no
es esencia, pero agua corrente en las calderas de carro en esta
ciudad con cuerpo fuerza, Bogotá.

Quisiera comezar un relación con ti y procuro
una manera hacerlo. Entro en la café en c…

Täyttä kirjailijanelämää

Image
Kuvaaja: Veikko Koivusalo

Täyttä kirjailijanelämää

Marja-Leena Mikkola, 70, on osallistunut ja elänyt täyttä ja monipuolista kirjailijanelämää yli viiden vuosikymmenen ajan.

Mikkola on kirjoittanut novelleja, romaaneja, lastenromaaneja, lauluja, elokuvakäsikirjoituksia ja kääntänyt kirjallisuutta venäjästä, italiasta ja englannista. Hän on elänyt todella monipuolisen ja ahkeran kirjailijanelämän, josta moni nuorempi voi vain haaveilla.

Mikkola saapuu Ruotsalaisen teatterin Café Kafkaan tasan kymmeneltä, kuten olemme sopineet. ”Vill du också ha ett glas vatten?” Mikkola kysyy minulta kohteliaasti. Café Kafkassa kun ollaan, puhutaan ruotsia, se kuuluu asiaan Mikkolan mielestä. Vaatimatonta luonnetta kuvaavat antimet, joihin hän tyytyy: cappuccino ja pieni lohileivos.

Helsingin kirjailija- ja taiteilijapiireissä vuosikymmeniä liikkunut Mikkola tuntee kaupungin kuin omat taskunsa, mutta osa hänestä on aina muualla.

- Toinen puoli minussa kaipaa aina takaisin maaseudulle, toinen puoli on hyvin…

Luonnon pyhä kappeli

Luonnon pyhä kappeli


Espoon seurakuntayhtymän omistama, Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelema Otaniemen kappeli ja sitä ympäröivä metsämaisema on saanut Benettonin kulttuuri- ja tutkimussäätiön Carlo Scarpa –palkinnon.

”Otaniemen kappelissa näkyvät ihmiskäden jäljet hienostuneimmillaan. Kappelissa luonto muuttuu pyhäksi. Kappeli on esimerkki minimalismista, josta on poistettu kaikki tarpeeton”, runoili palkintoraadin puheenjohtaja Domenico Luciani Teknillisessä Korkeakoulussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa 3.3.

Luonto, arkkitehtuuri ja yhteisö ovat Benetton-säätiön jakaman palkinnon kolme tärkeintä palkintokriteeriä. Palkinnon avulla pyritään tuomaan suuren yleisön tietoisuuteen paikkoja, joita ei välttämättä tunneta, mutta joilla on merkittäviä maisema-arkkitehtonisia arvoja.

Palkinnon ovat aiemmin saaneet esimerkiksi Wadi-en-Natrunin koptilaisluostari Egyptissä, Val Baronan vuoristoyhteisö Sveitsissä ja Ateenassa Akropoliin lähellä olevat portaat. Benetton-säätiö on jakanut palk…

Esittelyni Kirjailija-lehdessä

1) Onneksi olkoon, olet liiton jäsen. Oliko se niin "vaikeaa"?


Verrattuna elämän muihin aikuistumisriitteihin SKL:n jäseneksi pääseminen oli varsin vaikeaa, mutta niin pitää ollakin. Tämähän on sentään elinikäinen ”tuomio”. Omaan ammattiliittoon kuulumista vaikeampia ovat kuitenkin kynän esittämät vaatimukset. Ne lisääntyvät päivä päivältä. Liittojäsenyyksiä on entuudestaan kaksi muutakin; olen myös toimittaja ja kriitikko.

2) Tuotantosi.

Runokokoelmat:

Kun luulet olevasi yksin, Loki-Kirjat 2004 (runot)
Aforismien aika, Poesia 2007 (runot)
Elämä Lagoksessa, ntamo 2008 (runot)
Aiheita van Goghin korvasta, Ankkuri 2009 (runot)
Tuhansien portaiden lumo, Avain 2007 (Portugali-matkakirja)
Kuvanluojat – artikkeleita nuorena kuolleista kuvataiteilijalegendoista, nuorista runoilijoista ja ulkomaisista kirjailijoista, Kesuura 2009

Tulossa:

Suomettunut sananvapaus, Multikustannus 2009

3) Millä tavoin luonnehtisit kirjailijaminääsi: Tuusulan rantatie, eritasoliittymä, sadankymmenen aidat, Paasiki…

Ei yhteistä kieltä

Image
Ei yhteistä kieltä

Asiakasta voi ymmärtää ilman yhteistä kieltäkin, jos tahtoa on, sanoo maahanmuuttajatyöntekijä Maarit Tuovinen.


Maahanmuuttaja-asiakkaan ja työntekijän tapaamisissa on mukana tulkki tai avustaja, jos se on tarpeen. Akuuttitilanteissa ei tulkkia ole, mutta apua voi olla myös puhelintulkkauksesta tai ottamalla puhelimitse yhteyttä asiakkaan äidinkieliseen avustajaan.

Useimmiten päivystyksessä pärjätään suomella, englannilla, elekielellä tai siirtämällä asian käsittelyn myöhemmäksi.

Pääkaupungin Turvakodin asumisyksikkö Kilpolassa päivystys on käytettävissä joka arkipäivä yhdeksästä neljään. Joskus päivystyksessä on jono ja toisinaan asiakkaita ei käy lainkaan.

– Teen heti alusta lähtien asiakkaalle selväksi, että meidän suhteemme on luottamuksellinen enkä minä saa kertoa asiakkaan asioista kenellekään, en hänen ystävilleen enkä naapureilleen. Haluan luoda luottamuksen alusta alkaen, sanoo Maarit Tuovinen.

Kilpolassa ei käytetä tulkkeja, joita asiakas ei jostain syystä hy…

Suomalaista kirjallisuutta rikastuttamassa

Maahanmuuttajat suomalaista kirjallisuutta rikastuttamassa

Maahanmuuttajakirjailijat tarvitsevat erityisestä valtion tukea, jotteivät he joudu ikuiseen uhrin asemaan. He tarvitsevat paitsi taloudellista tukea, myös henkistä vapautta kirjoittaa itse valitsemistaan aiheista.

Valtion kirjallisuustoimikunnan 12.11. järjestämässä Maahanmuuttajien kirjallisuus Suomessa –seminaarissa ei ollut valmiita vastauksia, mutta paljon kysymyksiä esitettiin. Yhteisiä lopputulemia olivat ainakin, että maahanmuuttajakirjallisuutta on edistettävä erilaisin valtion tukitoimin. Yleistä asennekasvatusta, laajempia rooleja ja suvaitsevaisuutta aihevalinnoissa tarvitaan myös, totesivat liian ahtaisiin rooleihin kyllästyneet Umayya Abu-Hanna ja Alexis Kouros.

Ruotsin kirjailijaliiton puheenjohtaja Jesper Söderström kertoi tilaisuudessa Ruotsin tukijärjestelmistä. Ruotsissa tärkein kirjallisuutta edistävä taho on taidetoimikunta, jolla on 180 miljoonaa euroa käytettävänään kirjallisiin julkaisuihin. Tästä 3,8 m…

Muthafucka is out!

Image
Muthafucka is out. Go and order your copy before they run out. I am with:

Matthew Whitley
Arlo Quint
Tim Van Dyke
Zachary Schomburg
Sarah Green
Jim Behrle
John Coletti
Scott Pierce
Joseph Bradshaw
Tim Earley
Brandon Shimoda
Tom Andes
Jane Gregory
Matthew Henriksen
Ben Mazer
Franklin Winslow
Kyle Schlesinger
Rita Dahl

Suomalaisen tieteen vaikuttajat

Suomalaisen tieteen vaikuttajat

1. Suomalaisen Tiedeakatemian perustaja

Suomalaisen tiedeakatemian perustaja ja pitkäaikainen yleissihteeri Gustaf Komppa (1867-1949) oli 1900-luvun alun kansainvälisesti tunnetuimpia kemistejä. Hän oli myös keksijä, joka kehitti teolliseen tuotantoon tarkoitettuja sovelluksia. Komppa oli myös suomalaisuusmies, joka puolusti suomen kielen käyttämistä tieteessä. Poliittisesti hän oli peruslaillinen nuorsuomalainen, joka suurlakon jälkeen lievensi kantansa vanhasuomalaiseksi. Kun Kompasta tuli vuonna 1907 kemian professori Teknilliseen korkeakouluun, hän alkoi ajaa Suomalaisen Tiedeakatemian perustamista. Akatemian perustava kokous pidettiin 10. lokakuuta 1908.

Kuva: Monipuolinen kemisti Gustaf Komppa oli dominoiva johtaja, joka ei siekaillut suosia apurahojen jaossa ystäviään.

2. Tieteen monitoimivaikuttaja

Eliel Aspelin-Haapkylä (1847-1917) valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian ensimmäiseksi esimieheksi. Ensimmäisiin tehtäviin kuului muun muassa akatemian tu…