Herodes - kaksikasvoinen hallitsija

Herodes - kaksikasvoinen hallitsija

Pauli Huuhtanen sai idean kirjoittaa kiistanalaisesta Betlehemin lapsimurhasta tunnetusta Herodeksesta kääntäessään Flavius Josefuksen Juutalaissodan historiaa muinaiskreikasta suomeksi.

- Ajattelin, että Herodeksen vaiheissa olisi ainesta vaikka historialliseen romaaniin. Pian huomasin kirjoittavani sitä itse. Romaanin kirjoittaminen oli haasteellista ja vei monta vuotta. Siirtyminen faktasta fiktioon ja henkilöiden ajatusten, tunteiden ja asenteiden kuvaaminen oli kaikkein vaikeinta.

Käpylä-seurassa Huuhtanen tutustui Kesuura-pienkustantamon omistajaan Eija Tuomelaan, jonka kanssa hän ryhtyi yhteistyöhön. Herodes-romaani saatiin kirjakauppojen hyllyille viime vuoden lopulla.

Huuhtanen perheineen muutti Tuusulaan jäätyään eläkkeelle kirkkoherran virasta vuonna 1993. Perheellä oli ollut kesäasunto Tuusulassa, josta on nyttemmin tullut ympärivuotinen asuinpaikka.

Hyvän- ja pahantekijä

- Herodeksella on maine julmana hallitsijana kristillisessä perinteessä. Hän tappoi hallitusaikanaan poikansa Aleksanderin ja Aristobuloksen ja hasmoni-sukuun kuuluneen Mariamme-vaimonsa sekä lopulta häntä vastaan juonitelleen vanhimman poikansa ja kruununperijän Antipaterin, kaksi ylimmäistä pappia, ja suuren joukon muita vastustajikseen uskomiaan henkilöitä. Hiukan ennen kuolemaansa hän antoi käskyn tappaa juutalaisten suurmiehet. Elämänsä loppuvaiheessa henkisesti ja fyysisesti sairaan, syyntakeettoman miehen käskyä ei kuitenkaan täytetty.

Herodeksen pahimpia vihollisia olivat hasmonit ja heidän kuninkaansa Antigonos, joka leikkasi setänsä, ylimmäisen papin Hyrkanoksen korvat tehden hänet virkaansa kelpaamattomaksi. Herodeksen kaksi veljeä kuoli kapimassa. Herodes haki apua Roomasta, jossa hänet nimitettiin Juudean kuninkaaksi. Herodes palasi Juudeaan, kukisti roomalaisten avulla kapinalliset ja pysyi Rooman valtakunnan hallitsijoille uskollisena kuolemaansa saakka.

Kaksituhatta vuotta myöhemmin levottomuudet entisen Juudean alueella Jerusalemissa jatkuvat Israelin tehdessä iskujaan Gazan niemimaalle. Taistelua maa-alueen hallinnasta käydään järeämmin asein kuin Herodeksen aikana, vaikka raakuutta ei puuttunut silloisistakaan kidutus- tai surmaamistavoista. .

Kaksijakoinen Herodes

Huuhtanen haluaa monipuolistaa historiankirjoituksen Herodes-kuvaa. Hän uskoo Herodeksesta löytyneen sekä hyvän että pahan puolen.

- Herodes oli ilmeisesti monen menestyksekkään hallitsijan tapaan kaksijakoinen luonne. Hän itki estottomasti veljiensä kuolemaa ja tapattamaansa vaimoaan. Toisaalta hän oli säälimättömän julma, jos katsoi jonkun olevan hänen tai hänen jälkeläistensä valtapyrkimysten tiellä tai juonittelevan häntä vastaan.

Herodeksen konkreettisia hyviä tekoja oli esimerkiksi se, että hän osti 24 eKr. nälänhädän yllätettyä Egyptistä viljaa pelastaaksensa kansansa nälkäkuolemalta. Lisäksi hän rakensi monia linnahuviloita ja Kesarean satamakaupungin aallonmurtajineen, varastosuojineen ja majakoineen.

- Lisäksi hän uudelleen rakennutti Jerusalemin temppelin, jonka koristi Rooman kotkan kuvalla. Temppelin avullakaan syntyperältään idumealainen Herodes ei kuitenkaan saavuttanut juutalaisten suosiota.



Kuka Pauli Huuhtanen

- s. 1930, viiden lapsen isä, asuu Tuusulassa
- Tuusulan seurakunnan kappalainen 1966-1981, Käpylän kirkkoherra 1981-1993, luennoi dosenttina Uuden Testamentin ajan historiasta Helsingin yliopistossa. Teologian väitöskirja käsitteli Luukkaan testamentin sosiaalisia korostuksia.
- Tärkeimmät julkaisut: Juutalaissota 66-74 jkr., Jerusalem ja Rooma (Kirjapaja 1989), käännös Flavius Josefus: Juutalaissodan historia (WSOY 2004)



Kuka Herodes

- 37 eaa.-5/4/1 eaa.
- nimitettiin Galilean käskynhaltijaksi 47 eaa.
- historioitsijat Tacitus, Plutarkhos, Strabon ja Flavius Josefus kirjoittivat hänestä
- Arkeologi Ehud Nezer löysi todennäköisesti Herodeksen haudan toukokuussa 2007 Herodiumin ylärinteiltä. Löydöstä aiheutui poliittinen kiista: palestiinalaiset väittivät hautalöydön esineistön kuuluvan heille; juutalaiset uskoivat haudan olemassaolon vahvistavan heidän oikeutensa Länsirantaan.

julkaistu Tuusulanseudun Vartissa 28.1.2009

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Surullisen hahmon ritari