Portugalin portugalilaisin kylä


















Portugalin portugalilaisin kylä

Monsanto on todistettavasti Portugalin portugalilaisin kylä ja myös kirjailjoiden luova mekka. Kylään on ihastunut muun muassa José Saramago.

Matka Castelo Brancosta Monsantoon kestää lähes kaksi tuntia, koska bussi kiemurtelee alueen kaikissa mahdollisissa pikkukylissä. Vihdoin bussin ikkunasta näkyy korkea vuori ja sen huipulla talokeskittymiä. Sitä kohti tähtäämme. Bussi pysähtyy vuoren huipulla sijaitsevalla pysäkillä, josta avautuvat sanoinkuvaamattomat näkymät vuoristoon ja alhaalla oleviin kyliin. Vanha kanuuna on muistona ajasta, jolloin Monsanton linnasta puolustettiin aluetta eri puolilta tulevia hyökkääjiä vastaan.

Castelo Brancon linna on toinen alueen tuolloisista puolustuskeskuksista. Myöhemmin opin, että kylästä löytyy sotilashistoriallisten muistomerkkien ohella useita uskonnollisia muistomerkkejä, kappeleita, kirkkoja, ristejä tien varrella. Toisaalta myös luonnosta pitävä löytää kaiken tarvitsemansa Monsantosta.

Halaan minua vastaan tullutta Carmoa, joka työskentelee Idanha-a-Novan maakunnan hallinnossa ja vastaa siitä, että kaikki pelaa Monsanton taiteilijaresidenssissä. Laskeudumme parikymmentä metriä pysäkiltä alaspäin ja residenssi onkin jo siinä. Upea kaksikerroksinen asunto on varustettu lähes kaikilla tarvittavilla mukavuuksilla.

Tietokone on kuitenkin oltava itsellä. Toisessa kerroksessa on kahden hengen makuuhuone ja kylpyhuone, alhaalla keittiö ja olohuone, jonka suurista ikkunoista on samanlainen mieletön näkymä alhaalla olevaan kylään. Inspiroivaa, eikö?

Kun tavarat on purettu, on aika marssia kylään hakemaan syötävää. Viikonloppuna Monsantossa on auki vain Maria Irenen kauppa, josta on turha odottaa löytävänsä Prisman valikoimia. Pienestä kaupasta löytyvät vain välinpitämättömät elintarvikkeet: leipää (ei aina sitäkään), juotavaa, leivän päälle pantavaa, kuivatuotteita, pakasteesta pari liha- ja kalatuotetta. On turha odottaa halpoja hintoja kylässä, jossa yhdellä kaupalla on monopoli ruokakauppaan; hinnat ovat aivan Suomen tasoa, joskus jopa kalliimmat.

Maria Irenellä on myös käsityöpuoti, jossa hän myy paikallisia käsitöitä, maráfona-nukkeja jne. Aukioloajat ovat joustavat: vuosikymmeniä kylässä asunut ja kauppaa pitäneen Maria Irenen kaupasta saa tarvittaessa ruokaa 24 tuntia vuorokaudessa! Tarvitsee vain koputtaa kaupan vieressä sijaitsevan asunnon oveen, ja hän avaa. Maria Irenen lupaus helpottaa elämääni suunnattomasti, käytänkin lupausta hyväkseni kolmen viikon residenssissäoloaikanani.

Sääli, että residensseihin tullaan työskentelemään! Monsanton itsensä lisäksi upeita luontoretkiä voi tehdä lähialueen kyliin ja niiden luontopoluille. Penha Garçia ja sen kolmen kilometrin mittainen fossiilipolku on kulkemisen arvoinen, mutta luontopolkuja on myös Idanha-a-Novassa. Espanjan raja on vain parinkymmenen kilometrin päässä. Parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Monfortinhossa voi virkistäytyä kylpylässä.

Castelo Brancoon, lähimpään kaupunkiin, josta on liikenneyhteyksiä eteenpäin, lähtee bussi vain kerran päivässä, aamulla 7.20. Paluu on kuuden maissa illalla. Castelo Brancosta on matkaa Cacéresiin 140 kilometriä ja Salamancaan 249. Auto on muutenkin oiva väline Monsantossa, jossa etäisyyttä esimerkiksi Penha Garciaan on viisitoista kilometriä.

Hiostin omia lihaksiani neljäntoista kilometrin edestakaisella kävelyllä Idanha-a-Velhaan ja kuudentoista kilometrin lenkillä Senhor de Azenhaan sekä muilla kävelypirueteilla Monsanton ympärille. Varoituksen sana: jälkimmäisen lenkin varrella ei ole kahviloita tai virkistäytymispaikkoja, ainakin juomapullo pitää varata itse mukaan. Kaunista luontoa, korkki-, oliivi- ja mäntypuita sekä muuta paikallista floraa ja faunaa polkujen varrella riittää sen sijaan silmänkantamattomiin. Nämä maisemat ovat kuin rauhan tyyssija; näihin silmä jäisi mielellään lepäämään pidemmäksikin aikaa.

Graniitista tehty kylä


Tunnusomaisinta Espanjan rajalla sijaitsevalle Monsanton kylälle ovat sen graniittiset talot ja massiiviset kivet, joita on pitkin polkuja ja kylän ylpeyden ja valttikortin, linnan lähellä. Aika kylässä tuntuu pysähtyneen vuosisatojen taakse, vaikka elämä turistienkin suosimassa kylässä on modernia ja perustuu normaaliin kaupalliseen vaihdantaan: paikallisten käsityöläisten valmistamat nuket, muut käsityöt jne. vaihtavat omistajaansa varsin korkeita summia vastaan. Graniittitalot on epäilemättä varusteltu nykyään modernisti kaikin mukavuuksin, mutta niiden sisällä saatetaan elää edelleen perinteistä, perhekeskeistä ja sukua arvostavaa elämää, valmistaa alueen erikoisuuksia päivälliseksi jne.

Monsanton tavaramerkki on sen linna, joka tuhoutui osittain 1800-luvulla ammusvaraston tuhonneessa onnettomuudessa. Linnalle suuntaavan kannattaa valita vain kylän keskellä sijaitseva hiekkatie, ei mitään muuta, koska muussa tapauksessa on suuri riski tahtomattaan joutua automutilaation uhriksi: eksyvän on raivattava tiensä tiheiden portugalilaisten pensaikoiden ja joka puolelta uhkaavien villiruusujen läpi. Eksyin opasmerkeistä huolimatta ja raivasin tieni tuskaisasti läpi takaisin kallioille ja linnalle, jalat naarmuilla ja verisinä. Koko seikkailuun – joka kestäessään tuntui Golgatan-taipaleelta – meni kaikkiaan kaksi tuntia.

Monsanto on palkittu Portugalin portugalilaisimpana kylänä. Myös José Saramago on viihtynyt kylässä. Vaikka upeaa luontoa ja luontopolkuja on ympäristössä vaikka kuinka paljon, myös työskentely kauniiden näkymien inspiroimana on mahdollista, jopa todennäköistä. Kesäpäivät voivat kuitenkin olla joskus hyvin kuumia, ja silloin työskentelyä helpottaa tuuletin – jonka sain residenssiin pyynnöstä. Mutta mikäs kauneuden keskellä työskentelyssä olisi vikana! Ei mikään muu kuin se, että kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Kuinka pääsee Monsantoon

Coimbran yliopiston anglo-amerikkalainen keskus, joka järjestää myös joka kolmas vuosi kansainvälisen runoilijatapaamisen Coimbrassa, on tästä vuodesta lähtien myöntänyt residenssiä runoilijoiden käyttöön tammi-maaliskuuksi. Onnekkaiden eurooppalaisten residenssiinpääsijöiden lentolippu maksetaan ja he ovat myös velvoitettuja pitämään workshopin, seminaarin tms. yliopistolla tai toteuttamaan muun aiheeseen liittyvän työsuunnitelman. Tätä mahdollisuutta voi kysyä Graça Capinhalta osoitteesta gcapinha@cec.uc.pt. Eri alojen taiteilijat voivat kysyä residenssiä käyttöön myös muina aikoina käyttöönsä Carmo Barrosolta, carmobarroso@yahoo.com.

Monsanto on näytellyt aikoinaan keskeistä roolia Portugalin puolustustaisteluissa. Kylästä on löydetty todisteita lusitaanisesta linnoituksesta ja roomalaisesta miehityksestä. Afonso valloitti kylän maureilta ja lahjoitti sen vuonna 1165 Temppelimunkeille, jotka rakensivat linnan Gualdim Paisin käskystä. Kuningas Alfonso Henriques laati ensimmäisen peruskirjan kylälle 1174, jonka vahvistivat kuninkaat Sancho ja Alfonso III 1217. Sancho rakennutti uudelleen linnoituksen, joka oli tuhoutunut taisteluissa kuningas Leonia vastaan. Dinis vahvisti kylän uuden peruskirjan 1308; Manuel I 1510 antaen myös kyläoikeuden. 1600-luvulla Filipe IV:n ministeri Luis de Haro yritti valloittaa Monsanton, mutta tuloksetta. Portugalin armeija torjui myös 1700-luvun alussa Berwickin herttuan valloitusyritykset.

Rita Dahl

julkaistu Kirjailija 4/2008:ssa

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

SLE ei estä pianistia toteuttamasta unelmiaan