Nicaraguan kansalaisyhteiskunta muutoksessa


Nicaraguan kansalaisyhteiskunta muutoksessa

Nicaragualainen kansalaisyhteiskunta on sosiaalisten ohjelmien tärkein toteuttaja maassa. Nyt niiden tulevaisuus näyttää epävarmalta.

Vuosi 1990 merkitsi virstanpylvästä nicaragualaisen kansalaisyhteiskunnan kehityksessä. Edeltävät hallitukset kaatuivat vaaleissa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kannattavan opposition voittaessa.

”Useat yksityiset kansalaisjärjestöt alkoivat paikata tyhjiötä, jonka valtio oli jättänyt. Sandinistisena aikana muutamat suuret kansalaisjärjestöt olivat huolehtineet sosiaalisista ohjelmista yhteistyössä hallituksen kanssa. Yksityiset kansalaisjärjestöt, jotka saavat tukea lahjoittajilta, vastasivat tuosta lähtien sosiaalisista ohjelmista”, kertoo 500-600 kansalaisjärjestön kattojärjestössä Coordinadora Civil de Nicaraguassa (CCER) työskentelevä Iván García Marenco. Hän vieraili Suomessa joulukuun alkupuolella.

Hurrikaani vauhditti vahvan kansalaisyhteiskunnan syntyä

Noin 300 kansalaisjärjestöä perusti CCER:n 1998 joulukuussa hurrikaani Mitchin iskettyä Nicaraguaan. Kansalaisjärjestöjen yhteisrintamaa tarvittiin maan uudelleenrakentamiseen. CCER oli ensimmäinen kansallisen tason voimakas toimija. Siitä lähtien järjestö on toiminut katto-organisaationa, joka välittää kansainvälisiltä lahjoittajilta saatuja varoja kansalaisjärjestöille.

Kaksi kuukautta CCER:n perustamisen jälkeen presidentti Alemán päätti perustaa kansallisen taloudellisen ja sosiaalisen suunnittelun neuvoston (CONPES), jonka tehtävänä oli tukea maan sosiaali-ja talouspolitiikan kehitystä. Neuvostossa istui myös eri kansalaisjärjestöjen edustajia.

Joulukuussa 2003 CCER sai aikaan yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa kansalaisten osallistumista koskevan lain.

”Lainvalmistelun yhteydessä kansalaisjärjestöt alkoivat samalla hahmottaa itsensä osana kansalaisyhteiskuntaa, eivät enää osana poliittista luokkaa, joka kontrolloi julkista valtaa. Kansalaisyhteiskunnalle on tärkeää, että sillä on myös poliittiset vaikutusmahdollisuudet.”

Lain valmistuttua CONPESista tuli kansalaisyhteiskunnan tärkein edustaja, valtiotakin tärkeämpi. Sen jäsenet edustavat laajasti kansalaisyhteiskuntaa: kiltoja, yksityisiä yrityksiä, alueita, ihmisoikeuksia, etnisyyksiä ja sukupuolia. Neuvostoon valitaan myös kansalaisyhteiskuntaa edustavia järjestöjä, mutta poliittisin perustein valittujen edustajien määrä on heihin verrattuna kolminkertainen.

”Ortegan tultua valtaan vuonna 2006 perustettiin uusi kansalaisten neuvostojen järjestelmä, joka täydensi lakia. Näiden kahden välillä ei ollut ristiriitaa”, kertoo Marenco.

Lahjontaa ja laittomuutta vastaan

CCER on alusta lähtien yrittänyt vaikuttaa köyhyyden vastaiseen taisteluun ja ihmisoikeuksia huomioivan politiikan lisääntymiseen. Lisäksi kattojärjestö taistelee lahjontaa ja laittomuutta vastaan median ja lobbauksen avulla.

”Tämä on erittäin vaikea tehtävä Nicaraguassa, joka on Latinalaisen Amerikan pahimpia maita laittomuuden osalta. Laittomuudet ovat yleisempiä meidän hallinnossamme kuin Venezuelassa ja Kuubassa", Marenco kuvaa tilannetta.

Konflikti valtaapitävän puolueen ja CCER:n kanssa on kärjistynyt kuitenkin vuodesta 2007 lähtien. Järjestö haluaa täydellisen riippumattoman aseman; hallinto puolestaan edellyttää kansalaisjärjestöiltä yhteistyötä puolueen kanssa.

Tällä hetkellä Nicaraguan kansalaisyhteiskunta on keskellä muutosta, eikä tulevaisuudesta ole mitään tietoa.

”Viimeisin käänne on, että useita kansalaisjärjestöjä, jotka saavat ulkomaista rahoitusta, syytetään rahanpesusta. Voiko naurettavampaa syytöstä enää olla?” Marenco ihmettelee.

Rita Dahl

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

julkaistu Global Finlandissa

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Surullisen hahmon ritari