Syrjintää monesta syystä

Syrjintää monesta syystä


Tasa-arvovaltuutetun moniperusteista syrjintää käsittelevän seminaarin 30.10. avasi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen, joka totesi avauspuheenvuorossaan aiheenvalinnan olevan haasteellinen. Virkamiehetkin olivat hankkimassa aiheesta, josta ei vallitse tutkijoidenkaan keskuudessa yksimielisyyttä, lisätietoa.

Yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki on Suomessa eriytetty toisistaan. Kansainvälisen kokemuksen mukaan lait on joko pidetty erillään tai yhdessä. Oikeusministeriöön on perustettu toimikunta, jonka tehtävänä on tehdä suosituksia yhdenvertaisuuslain kehittämiseksi. Lakiuudistus tulee voimaan ensi vuonna.

Mäkinen huomautti, että moniperusteista syrjintää pohtiessa on mietittävä, milloin on kehitettävä lainsäädäntöä ja milloin puolestaan koko politiikkalohkoa. Uusi avaus on hallituksen ja ammattiyhdistysten samapalkkaisuusohjelma, joka kiinnittää palkkaan liittyvän eriarvoisuuden lisäksi huomion myös työelämässä vaikuttaviin syrjiviin rakenteisiin.

Moniperusteisen syrjinnän tavallisimpia syitä ovat sukupuoli, etninen tausta ja sukupuolinen suuntautuneisuus. Tasa-arvovaltuutetun toimistoon otetaan yhteyttä eniten sukupuoleen ja sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvän syrjinnän vuoksi, mutta myös etnisen taustan ja poliittisten mielipiteiden vuoksi on jouduttu vaikeuksiin.

Seminaarissa puhunut tutkija Timo Makkonen jaotteli moniperusteisen syrjinnän kolmeen peruskategoriaan: moninkertaiseen, kumulatiiviseen ja risteävään. Näistä risteävä, jossa syrjinnän perusteet risteävät yhdessä ja samassa tilanteessa tuottaen syrjinnän muotoja, on juridisesti kaikkein haasteellisin syrjinnän muoto. Esimerkiksi nuoriin muslimimiehiin kohdistuva syrjintä 9/11:n jälkeen ei johdu vain uskonnosta.

Euroopan Romanifoorumin varapuheenjohtaja Miranda Vuolasranta oli huolissaan erityisesti Euroopan kansalaisuutta vailla olevista romaneista, joilta puuttuvat sekä kansalais- että ihmisoikeudet. Suurin osa heistä on lähtenyt leveämmän leivän perään Balkanin niemimaalta, mutta joutunut vain entistä pahempiin ongelmiin. Eurooppalaisten kansallisvaltioiden onkin pyrittävä ratkaisemaan maansa romanivähemmistöongelmat. Romaniyhteisössä haavoittuvin ryhmä ovat naiset, joiden odotetaan huolehtivan perheen hyvinvoinnista. Vuolasranta toivoi myös romaniyhteisön modernisoitumista joiltakin osin. Esimerkiksi feodaaliajan jäänne, järjestetyt avioliitot, eivät ole enää tarpeellisia.

Seminaarissa kuultiin myös Vammaisten ihmisoikeuskeskuksen, naisoikeuden professori Kevät Nousiaisen ja SETA:n puheenjohtaja Juha Jokelan puheenvuorot.

julkaistu Sana-lehdessä

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

SLE ei estä pianistia toteuttamasta unelmiaan