Punaorvon tarina




Kansan monet kuvat

Aku Louhimiehen kielletystä rakkaudesta kansalaissodan tiimellyksessä kertova Käsky-elokuva kirvoittaa Salme Vuorisesta, 95, esiin muistoja Kouvolasta. Samalla Vuorinen oikaisee virallista historiankirjoitusta.

Pienikokoinen, mutta pippurinen Vuorinen on tyylikkäässä mustassa hatussaan ja tulipunaisessa mekossaan kuin vuosisadan alun kettutyttö. Monipuolisen elämän eläneellä Salme Vuorisella, 95, riittää myös sanottavaa niin Suomen kansalaissodasta, optiomiljonääreistä kuin pienituloisista eläkeläisistä.

Olemme katsoneet Aku Louhimiehen kielletystä rakkaudesta kansalaissodan tiimellyksissä kertovan uutuuselokuvan Käsky, jossa valkoinen jääkäri Harjula rakastuu vankiinsa, sotatuomioistuimeen viemäänsä Miina Maliniin. Salme Vuorinen muistaa karun todellisuuden kulkeneen joka päivä ikkunansa ohitse toukokuussa 1918.

"Jouduin jo 4,5-vuotiaana seuraamaan päivittäin teloituksia kotikaupungissani Kouvolassa. Kouvolan valtasivat ensin saksalaiset. Valkoiset tulivat parin päivän päästä. Me lapset opimme pian, että jos vastaantulevalla miehellä oli olallaan kivääri ja käsivarressaan valkoinen nauha, siirryimme toiselle puolen katua."

Salmen isä sai surmansa Voikosken taistelussa 15.4.1918. Jäljelle jäi nuori vaimo ja neljä lasta, jotka joutuivat kerjäämään paremmin toimeentulevien ovella. Perhe muutti kauniista kodistaan samalla pihalla olevaan leivintupaan. Lapset joutuivat kahdesti lastenkotiin, koska lavantautiin sairastuneella äidillä ei ollut varaa huolehtia heistä. Sodanjälkeinen epidemia kaatoi paljon ihmisiä.

Salme Vuorinen on kertonut oman elämätarinansa punaorvosta elämänsä rakkauden Harry Verner Vuorisen omaishoitajaksi ja yhdeksi Helsingin neljästä naistaksiyrittäjästä Eloni kirjassa (Like 2008).

Houkuttelevat "naarassudet"

"Kielletty rakkaus ei ollut mitenkään tavatonta tuolloin. Äitini hyvälle ystävälle Elli Kokolle tapahtui vastaavasti Kouvolassa. Valkoiset pidättivät hänet muiden joukossa ja veivät kasarmille. Elli lähetti salaa äidilleni kirjeen, jossa totesi: "Selma, minut ammutaan. Mutta täällä on eräs korkea-arvoinen upseeri, joka sanoi, että hän pelastaa minut jos minä ryhdyn hänen kynnysmatokseen. Sitä minä en tee. Minä kuolen."

Seuraavana aamuna Elli jätti hyvästit ystävälleen, kun häntä kuljetettiin perheen talon ohitse: "Hyvästi Selma", hän huusi yhtä rohkeasti kuin Käskyn Miina.

Käskyssä punaplutoonan naissotilaat esitetään pelottavina "naarassusina", jotka ovat uhka valkoisille.

"Tämäkään ei ole mitään uutta. Ilmari Kiantokin jo kehotti tappamaan naarassudet pentuineen vuonna 1918 julkaistussa lehtikirjoituksessaan. Suurin osa punaisista naisista oli sivistyneitä ja puoluekoulutuksen läpikäyneitä ja he tiesivät, miksi taistelivat. Siksi valkoiset pitivät heitä pahempina kuin miehiä. Heistä levitettiin huhua kunniattomina, yleisinä naisina, ryssän morsiamina."

Erityisesti valkoisilla oli syytä puolustaa tekojaan ja esittää lehdissä punaisten väitettyjä kidutusten jälkiä. Kouvolassa väitettiin heidän polttaneen uhriensa ihoa ja tehneen muita kauheuksia.

"Tutkija Mirja Peltonen oikaisee tämän faktan Veripellot-kirjassaan. Oikeuslääkäri Helena Ranta selvitti Peltosen hänelle toimittamista valokuvista, ettei mitään kidutusta ollut tapahtunut."

Vuorinen korjaa itse Käsky-elokuvan kuvaa valkoisista brutaaleina raakalaisina, jotka nauttivat tappamisesta.

"Erityisesti jääkärien joukossa oli humaaneja ihmisiä. Joihinkin herkimpiin sota jätti niin vahvan jäljen, että he tappoivat myöhemmin itsensä. Kaikki eivät olleet raakalaisia."

Väärä termi

Vuorinen ei hyväksy maamme sisäisestä itsenäisyystaistelusta käytettyä vapaussota-nimikettä.

"Vapaussota on täysin väärä termi, kansalaissota on paljon oikeampi. Saman suvun jäseniä saattoi olla sekä suojeluskunnassa että punaisissa, kuten meidän perheessämme. Isäni nuorin veli oli suojeluskunnassa, isäni ja hänen kaksoissisarensa punakaartissa ja isän kolmas veli keskittyi rahantekemiseen.

Vuorinen jatkaa perusteluaan: eduskunta ja senaatti olivat päättäneet Suomen itsenäisyydestä jo 6.12.1917. Vallankumousneuvosto hyväksyi tämän ja teki esityksen keskuskomitealle, joka hyväksyi itsenäisyyden lopullisesti 31.12.1917.

"Sodan alkaessa olimme jo itsenäisiä: meitä ei vapautettu mistään. Sitä paitsi jo vuonna 1917 alkoivat sopimusneuvotteluissa sovitut täällä olevien venäläissotilaiden aseistariisumiset ja kotiinpalauttamiset.”

Vuorinen muistaa Kai Donnerin haastatelleen vuonna 1930 Mannerheimia, joka puolestaan väitti vapaussota-nimityksen johtuvan siitä, että Pohjanmaan talonpojat oli saatava mukaan sotimaan. Mannerheim sanoi: ”Me emme olisi koskaan saaneet talonpoikia mukaamme, jos olisimme sanoneet, että ryhdymme sotaan punaisia vastaan. Vapaussotamyytti keksittiin kun venäläiset sotilaat riisuttiin aseista.”

Kommunisti henkeen ja vereen

1920-30-luvuilla maan alla kommunistisen puolueen lentolehtisiä suunnitellut ja levittänyt Vuorinen on edelleen henkeen ja vereen SKP:n kannattaja. Hän vastustaa rahan valtaa, optiomiljonäärejä ja jo ennestään vähän saavien eläkeläisten unohtamista.

"On aivan naurettavaa ehdottaa tuloneuvotteluissa viiden euron lisäystä eläkkeeseen ihmisille, jotka ovat rakentaneet tämän kansakunnan ja joilla on pitkä työura takana. Optiomiljonäärejä odottaa helvetin tuli, koska jo koulussahan opetetaan, että kamelin on helpompi mennä neulansilmästä kuin rikkaan mennä taivaaseen."

Kuten arvata saattaa, aktivisti-Vuorinen tarttui kynään ja kirjoitti eläkeläisiä puolustavan mielipidekirjoituksen Kansan Uutisiin, jossa hän vaati: peruuttakaa se viiden euron korotus.

Rita Dahl

julkaistu Hymy 10/2008:ssa

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Surullisen hahmon ritari