Suomen PEN 80 vuotta

80 vuotta sananvapauden asialla

Suomen PEN täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Se on muuttunut eliittiklubista aktiiviseksi toimijaksi.

Kansainvälinen PEN-klubi sai alkunsa vuoden 1921 lokakuun alussa Lontoossa. Englannissa oleillut Aino Kallas oli aktiivisesti mukana Englannin PEN-klubissa ja kirjoitti ”Langatonta sähköä” –teoksessaan kansainvälisen PENin perustajan Amy Dawson Scottin saaneen idean PENin perustamiseen vastalauseena sodanaikaista vihaa ja sulkuja vastaan.

Suomen PEN-klubin perustamisjuhlaa vietettiin lokakuisena päivänä vuonna 1927. Englannissa vaikuttanut Aino Kallas kirjoitti Kirjailijaliittoon ehdottaen PENin perustamista Suomeenkin. Liitossa kannatettiin ajatusta ja asia eteni. Kersti Bergroth kirjoitti kirjeen Helmi Krohnille, jossa hän ehdotti yhdistyksen koolle kutsumista. Suomenruotsalaiset vastustivat aluksi järjestön perustamista, mutta suomalaiset kirjailijat ottivat ajatuksen innolla vastaan.

Ongelmana oli aluksi järjestön elitistisyys. WSOY:n Jänttien ja Otavan Reenpäiden tiloissa kokoontunutta PENiä pidettiin suljettuna eliittiklubina.

Vuosikymmenten saatossa PEN on muuttunut kuitenkin kylmän sodan asetelmiin jumittuneesta klubista aktiiviseksi sananvapaustoimijaksi, joka ottaa kantaa ajankohtaisiin sananvapaus- ja ihmisoikeusloukkauksiin ja järjestää myös tapahtumia ja tilaisuuksia.

Suurin ponnistus tähän mennessä lienee ollut kv. PENin vuosikokouksen organisoiminen Helsingissä vuonna 1998 Elisabeth Nordgrenin puheenjohtajakauden aikana. Elisabethin aikana kehitettiin myös turvakaupunkikirjailijajärjestelmä. Uusin turvakaupunkikirjailijamme on Venäjä-Tšhetsenia –ystävyysseuran aktivisti ja Novaja Gazetan Nižhni-Novgorodin toimituksessa työskennellyt toimittaja Oksana Tšhelysheva.

Boksi

Suomen PEN juuri nyt

Viime vuosien suurimpia ponnistuksia on ollut naiskirjailijakomitean viime vuonna järjestämä Keski-Aasian naiskirjailijakokous, jonka allekirjoittanut koordinoi. Kokoukseen osallistui kuusi kirgisialaista ja kaksi kazakstanilaista naiskirjailijaa ja sen yhteydessä ilmestyi osin kaksikielinen Kyltymätön uuni – The Insatiable Furnace –antologia.

Keski-Aasia-työ saa jatkoa toivottavasti H:gin kirjamessujen aikaan. Silloin julkistetaan englannin- ja venäjänkielinen antologia, jonka toimittaa runoilija Lilja Kalaus ja julkaisee hänen kustantamonsa Iskender. Pari antologiaan osallistunutta runoilijaa vierailee Suomessa.

Tärkein PEN-työ tehdään komiteoissa, jotka puolustavat vangittujen kirjailijoiden, naiskirjailijoiden, turvakaupunkikirjailijoiden, uhanalaisten kielten ja käännösten sekä rauhan asiaa. Komiteoihin haetaan juuri nyt vetäjiä ja aktiivisia jäseniä. Ole yhteydessä, jos PEN-työ tai jäseneksi liittyminen kiinnostaa.

julkaistu Kääntäjä 3/3008:ssa

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Malawi folk-tale