Kirje tuntemattomalle rakkaalle






Kirje tuntemattomalle (rakkaalle)

On kuin kirjoittaisin sinulle ensimmäistä kertaa, nyt, istuessani hieman vaahteroita muistuttavien puiden varjostimen alla kyläravintolassa, kanaemon kaitsiessa laumaansa pinjan katveessa. Jokin täyttää minut: se ei ollut minussa ennen, se on halua kaitsea pientä, kahden ihmisen laumaa, ehkä se toinen olet sinä? Ratkaisemattomat tunteet, joita ei ole ilmaistu, viettävät siestaa keskipäivän helteessä odottaen vastausta. Sillä välin on ruokittava kanat ylimääräisillä leivänpaloilla kahvilasta: kaikelle löytyy kyllä käyttöä. Mikään ei ole ylijäämää tunteissakaan, jokainen pala on suuhunpanemisen arvoinen. Eihän mitään voi jättää kokeilematta. Emonsa hylkäämät kissanpennutkin hakeutuvat toinen toistensa päälle, hakevat pehmeää siskoistaan. Mutta entä jos mitään ei olekaan? Entä jos koko lauma olikin kuvitelmaa, kaunis maisemamaalaus, hyvinaseteltu kompositio, jossa talot, kanat, kyläravintolan piha varmasti ovat paikoillaan, mutta itse talo on autio? Miksi silloin kirjoittaa edes kuin ensimmäistä kertaa: puhua vilpittömästi halusta muodostaa kahdenvälinen silta, koska se on aivan riittävästi? Mutta pysyykö pieni lauma, idylli, yhteys, kuvitelmana, jos sillanrakennusta ei ole edes yritetty aloittaa? Ei silta ilman rakentajia, rakentamisen intentiota synny. Hiljaisuus on sillanrakentajan pahin vihollinen, ymmärrän nyt levätessäni, eikä myös riiteleminen edistä sillanrakentajan yhdistäviä päämääriä. Olenko kertonut sinulle, että halusin muodostaa pienen lauman kanssasi? Luulin, että ymmärsit. Kestävän kivisen sillan, joka ei horju ensimmäisestä raskaasta kuormasta. Viimeistään kerron sen nyt, miellyttävässä varjossa kyläravintolan pihalla, yhden aterian päättäneenä, toisen mahdollisesti aloittavana? Söisitkö kanssani päivällistä ensimmäistä kertaa vai onko liian myöhäistä kysyä? Haluaisin tuntea sinut myös kynttilänvalossa, kaikkina vuodenaikoina.

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Malawi folk-tale