Etsin vain yhtä suudelmaa

Etsin vain yhtä suudelmaa

Etsin vain yhtä suudelmaa, käänsin
kivet, maat ja mantereet ylösalaisin
sen vuoksi. Muutuin vanhemmaksi
vaikka fyysinen ikäni oli nuori. Kykyni
erottaa aito teeskennellystä pysyi aina
yhtä huonona ja johti törmäyksiin vain
kovien elementtien kanssa. Aina putosin
alas kalliolta etsiessäni ikkunaa ihmiseen;
ikkunan sijasta kohtasin suljetun oven
ja ihmislihan, joka katsoi samaan aikaan
karsaasti ja haluten. Vetäydyin kauemmaksi
kulmaan, vaikka olin jo oikeastaan siellä.
Vieraissa kylissä koin aurinkoisia hetkiä
naiivien, maalaisten, kanssa. Oli kuin olisimme
paistaneet leipää yhdessä kyläuunissa ja
rakastaen jakaneet sen valmiina keskenämme.
Tämän vain muistan. Sitten neonvalot
häikäisivät silmäni ja eteeni käveli ihmis
jaloin kulkeva olento, joka puhui jotain.
Mutta se puhui ohitseni ja eri äänellä
kuin minä, emmekä me koskaan edes tunteneet
toisiamme, vaikka keskustelimme kyllä
useita kertoja kadulla. En pyytänyt siltä suudelmaa.
Asfaltin raoista alkoi ilmestyä ihmeellisiä kukkia
ja minä vanhenin edelleen, vaikka olin jo
syntyessäni vanhempi. Yritin mennä eteenpäin,
mutta keltaisella nauhalla eristetyllä onnettomuus
paikalla tutkittiin jotakin rikosta, ilmeisesti murhaa.
On mahdollista kuvitella toinen. On mahdollista
kuvitella hänet niin, että hän häviää kokonaan
silmistä. Voin kuvitella hänelle myös suun. Putosin.
Liian vaarallista. Jatkoin vielä, vaikka koko ruumiini
tuntui jo turtuneelta ja kaikkeen väsyneeltä;
ikivanhalta nuoren ruumiilta. Mietin asentoja,
joita haudassa voi ottaa. Se ei johtanut mihinkään.
Jalkani olivat niin puutuneet kaikesta kävelystä
vieraissa kylissä, kaupungeissa, ja jatkuvasta
turhasta kuvittelusta. Käperryin yhä tiukemmin
täkkini sisälle ja katsoin harvemmin sieltä ulos.
Ostin tarpeellisen hengissä pysyäkseni. Pysyin
kerrostaloasunnossani. Unelmointi suudelmasta
hitaasti lakkasi. Joku elin jatkoi toimintaa.
En ollut missään koneessa kiinni, en enää edes
muistanut kovin hyvin että sellaisia asioita kuten
kohtaamisia olisi ollut olemassa. Sammutin valot.

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Malawi folk-tale