Kirjailijan työ

Kirjailijan työ
Arkista raportointia

Sunday, September 30, 2007

Suurin uhka Suomelle ovat poliitikot

Identiteetti

Identiteetti on täysin subjektiiviset muistiinpanot, monivivahteinen keino, jonka päämääränä on John Waynen olohuone. Identiteetti ei löydykään uudesta ympäristöstä, tavaramerkistä tai lääkäristä vaan vääristä diagnooseista ja tulkintojen paineesta. Visuaalinen identiteetti kiteytyy kahden sloganin ympärille: DESIGN ON Aistikkaasti Älykäs. Pomo tosin sanoi, että oli määrittynyt käsitteeksi, joka avaa ikkunan. Olet tässä: moderni juutalainen Ritchie Robertson, sirpaleisen itsetunnon palaset, sisäkorvaistute vanhoihin konventioihin. Tutkimuksessani käyn läpi sitä, kuinka John Waynen olohuone rakentuu narratiivisesti. On rakasteltava eri asennoissa niin että Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala yhtyvät. Tutkimuksessani käyn läpi sitä.






Inhimillisyys

Johtoporras: Missä hoivatyön inhimillisyys? Toissa viikolla Hätäkeskuslaisten käytöksessä heijastui inhimillisyys, joka on syntynyt halusta auttaa erottelematta haavoittuneita taistelukentällä. Kenen omaisuutta inhimillisyys on? Tarja Halosen inhimillisyys on luottamusta, läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden luomista, aitoa kiinnostusta ihmiseen yrityksenä. Juuri inhimillisyys teki hänestä valtavan suositun presidentin. Snellmanille tämä ideaali oli potilaan hoitamista lempeästi ja ymmärrettävästi. Inhimillisyys on suurpääomaa parhaimmillaan. Snellmanille tämä ideaali oli inhimillisyys, mensklighet, humanitet. Molemmat ovat elintärkeitä. Unohtuiko inhimillisyys? kysyy Annukka Merikallio. Inhimillisyys on harvinaislaatuinen, kivulloinen, mutta samalla katarttinen sukellus elämän syrjäseuduille. Nalle Puh ja hänen ystävänsä ovat ällistyttävän haavoittuneita taistelukentällä. Valitse näkökulma: selkein tulkinta lopusta on, että oliossa jäljellä oli inhimillisyys. Kaikki inhimillisyys on akasta häipynyt; hän on muuttunut suureksi linnuksi.







Presidentti ja poliitikot

Suurin uhka Suomelle ovat poliitikot. Presidentti Tarja Halonen on toistuvasti sanonut: "Kun lukee historiaa, huomaa, etteivät poliitikot ole maan johtavia valtiovallan käyttäjiä.” Ja nyt hänellä on painavaa sanottavaa: sapiskaa saavat paitsi ja yritysjohtajat myös keskuspankkiguru. Yhdysvallat tunnetaan yhteiskuntana, jossa suomettuneet presidenttiehdokkaat Halonen ja Vanhanen istuvat eturivissä. Mitä tekevät Suomen istuva presidentti ja pääministeri? He vaikenevat. Tämän päivän presidentti on vain huomisen postimerkki. Juuri kun kaikki olivat käheitä ja uupuneita, tuli esiin presidentti Urho Kekkonen. Poliitikot ja kampanjaväki ovat pyörällä päästään. Yrityskonsultit ja liikkeenjohto sekä anglosaksiset talouslehdet joutuvat perehtymään asian luonteeseen. Entä kun kamerat suljetaan ja poliitikot riisuvat tv-ilmeensä? Tähän väitteeseen turvautuvat useimmiten poliitikot ja taloustieteilijät. "Meillä on lesbo, ja meillä on minä kansanedustajana. Kaikki näköjään voi olla mahdollista."

Friday, September 28, 2007

Palautetta portugalinkielisistä käännöksistä

Confraria portugalinkieliset käännökset ovat herättäneet kommentteja brasilialaisessa kirjailijassa, joka pitää Cantar a Pele de Lontra III -blogia. Eli hän luettelee keitä numeroon valittu, mm. ensimmäistä kertaa amerikkalainen runoilija Stephen Rodefer ja minä...

ÚLTIMAS NOTÍCIAS

Caros, na próxima sexta-feira, dia 28 de setembro, às 19h, será lançado o livro Cantigas de Santa Maria, de Afonso X, o Sábio - aspectos culturais e literários, de autoria de Ângela Vaz Leão, professora da UFMG. O livro faz parte da coleção Obras em Dobras, da editora Veredas & Cenários, avisa o amigo José Aloise. Quero o meu exemplar, sim?

E já está on line a nova edição da ótima revista eletrônica Confraria do vento, editada pelo Márcio-André, com textos de João Gilberto Noll, Martin Heidegger, Régis Bonvicino, Adriana Bebiano, além de apresentar, pela primeira vez em português, o poeta americano Stephen Rodefer e a finlandesa Rita Dahl. Endereço: www.confrariadovento.com. Recomendo.

Besos,

CD

Thursday, September 27, 2007

Tom Mandel

Tom Mandel
Realism –kokoelmasta (Burning Deck, 1991)

Ikkuna pihalle

Heillä on vain
yhden käden valo
yksi sumu tai
sietämätön
tulensuoja.
Ja ikkunalaudalla
heijastuvassa tulessa risteytyvät
ilkeät kaupungit, maaseudun
sisätilat, tanssit,
kolmikulmainen hehkuva
toivomusluu etukäteen muodostettu
äkilliset kylmät paikkaa muuttavat
jääaltaat sammutetut
henkäykset pingotettuina
jäähtyvien puiden,
aitojen käytäville, etsivät
polkua ja pihaa
omistavasti, valkoinen
maa cumulusäänisillä
hallin askelmilla
urbaanien peltojen välissä
tangojen friisi
pystytetty transsi
Kun toisessa reiässä
vedettynä tylysti halki
trapetsoidiset verhot
kellanruskea veri verhoaa
pystytetyt jäljet käärien kokoon
vaahdolla. Kiertää
vakaan seerumin ja
maan suhteellisen hienotunteisen
valkoisen polun välillä
tiedetyn tiheän valokehän,
ripa yhdistää
sormusta joka muuttaa jään
kolmikulmaisiksi kaupungeiksi
johdanto tuulipaneeleihin
uudelleensytytetty taivuttaa turvallisesti
suojatakseen sietämättömän
yksinkertaisen sumun tihentyneen
käsissämme luolat
yksi valon vain
on koskaan tiennyt



Huomioita

Leikkikäämme kyynärpäät ilmassa
täyttäkäämme keuhkot ilmalla ja hengittäkäämme
merkitkäämme kivitulet huoneissamme
unohtakaamme lopettaa harso savujen yllä

Inhoan elämäkerturia jossa on elämä / kuolema
kuten lyhyt paniikki tai paha pilvi
kun se on mennyt ohi aurinko paistaa taas
taivas muuttuu siniseksi mutta me emme ole lähettyvillä

Mikään lämmin ei tule sinne missä me olemme
auringon kylmä keltainen musiikki pistelee
väliaikaisella ruoholla kun me tulevaisuudestamme
kiinnostuneina kohottaudumme ylös ja palamme

Wednesday, September 26, 2007

Annan muistoksi

"Minä kirjoitan mitä näen."
TAITEELLINEN ILTA ANNA POLITKOVSKAJALLE

sunnuntaina 7.10. kello 18
KOKO-teatterissa, os. Unioninkatu 45 (Pitkänsillan lähellä).
Liput viisi euroa.

Ohjelmassa musiikkia, runoja ja tietysti Politkovskajan tekstejä.
Esiintyjinä nuoria suomalaisia muusikoita, Koko- ja Klockrike-teattereiden
väkeä ja ihmisoikeusaktivisteja.

Kerromme myös tuoreimmat terveiset ihmisoikeusaktivisteilta ja Annan
ystäviltä Venäjältä. Sielläkin muistetaan Annaa samaan aikaan.

Illanvietto kestää vähän alle puolitoista tuntia.

Tilaisuuden järjestää Suomen PEN.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Iida Simes, iida.simes@rosebud.fi, p. 040 720 5985

LIPPUVARAUKSET KOKO-teatteriin:
GSM 050 321 9919, p. (09) 278 48 20
toimisto@kokoteatteri.fi

Tuesday, September 25, 2007

An anthology of modern foreign poetry

Ntamo has published an anthology of Foreing Modern Poetry edited by Icelandic poet Eiríkur Örn Norðdahl (who lives BTW nowadays in Helsinki). He has included one poem of mine, Helvetti, which is there in Icelandic... Exciting.

Hell, Helvetti, looks like this in Icelandic:

Helvíti e. Rita Dahl



Áþreifanleg stromplík bygging, þar sem eru samtals níu

færslur. Helvíti þýðir að allt er endurtekið,



ekkert færist áfram. Helvíti er frosið.

Hvað verður af öllum feitu átvöglunum þegar þau andast?



Helvíti er sloppið, mjög algeng spennumynd,

úr ógæfusálunum flæddu kristalar, og þær tókust í hendur.



Kannski er helvíti fallegt eftir allt saman. Mikið helvíti!

Með árunum hef ég komist að þeirri niðurstöðu



að í þessu landi finnist ekkert réttlæti.

Dyrabjallan hringir. Í dyrunum eru tveir



snyrtilega klæddir mormónar.

Helvíti er frosið á jörðu niðri.



Kommentahlutinn bilaði á sama tíma.

Helvíti í fjölskyldunni eða á himnum, á hvorum staðnum



ætlar þú að eyða þinni eilífð? Ég hef reynt að þola

mig sjálfa og skilja, hví ég girnist hið ófáanlega



í skutinn. Sannkallað andkapitalískt helvíti

hefur sloppið laust. Hvað gerist eftir þetta?



Við fórnuðum sex flöskum, ekkert

gerðist og útsendingartímann þarf að fylla.



Mundu að fyrir grunnmasókistanum er himnaríki helvíti.

Er helvíti kaldur eða heitur staður?



Ef helvíti er fullt, verður maður að standa upp

og bíða síns tíma. Hvað gengur að þér?



Veistu það ekki? Ef að helvíti er frosið,

hefur Finnland unnið Júróvisjón.

Sunday, September 23, 2007

ONUR on syntymässä

Mikä ONUR?

ONUR ry - runo käännettynä - on vuonna 2007 perustettu yhdistys, joka edesauttaa runouden liikettä kielestä toiseen.

Yhdistyksen tavoitteena on uusimman suomalaisen runouden kääntäminen eri kielille lehtijulkaisuina tai antologioina. Vastaavasti käännetään kiinnostavaa ulkomaista runoutta suomeksi. Yhdistyksen jäsenet edistävät yhdistyksen tavoitteita myös hakemalla apurahoja, kääntämällä ja toimittamalla: tekemällä konkreettista työtä.

Yhdistyksen jäseneksi pääsevät runoilijat, jotka ovat julkaisseet vähintään yhden teoksen. Poikkeustapauksissa yhdistys voi valita jäsenekseen muuten kirjallisuuselämässä ansioituneen henkilön. Jäseneksi pääsee kahden johtokunnan jäsenen kannatuksesta.

ONUR ry odottaa vielä yhdistysrekisteriin pääsyä, mutta jäsenyydestä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä pj. Rita Dahliin, rita.dahl@helsinki.fi tai varapj. Jarkko Tonttiin, jarkkotontti@jarkkotontti.net. Vuosijäsenmaksu on 10 euroa.

ONUR ry:n perustajajäsenet ovat Rita Dahl, Hannu Helin, Teemu Manninen, Janne Nummela, Ville-Juhani Sutinen ja Jarkko Tontti. He muodostavat samalla ONURin ensimmäisen johtokunnan.

Katso Onurin nettisivut

Rae Armantrout

Rae Armantrout
Rivi

Sielu on kuin rivi, siis –
yksiulotteinen?

Toinen substantiivi vihjaa,
että laajennamme alaamme.

Osastonpäällikkömme haluaa meidän
järjestävän käänteisesti jutun.

Siispä toruttuna oleminen
on ajattelemattomuutta,

ja ajattelematon ihminen
on ”diiva,”

joka tarkoittaa jotakuta
jonka toiset ovat huomanneet,

jotakuta joka edelleen
on.


*

Yrität vetää rajan
kenties,

”juurtua ympärille”
sinne

kuten meillä
oli tapana sanoa.

Mistä nämä sanat tulevat
muuten?

Jopa kuoppa
on kyllästynyt itseensä tähän mennessä,

kutsunut itseään
”happoreiäksi”
vuosia.

Koko harjoitus saa meidät
voimaan pahoin.

Yrittäjänä Australiassa

Kansainvälinen, mutta eurooppalainen

Muutin vaimoni kanssa Adelaideen neljä vuotta sitten tekemään väitöskirjaani yritysten kansainvälistymisestä. Valmistuin Helsingin Kauppakorkeakoulusta MBA:ksi ja halusin jatkaa tohtorinopintoja joko HKKK:ssa tai HKKK:n partneriyliopistossa Adelaidessa, jossa olin opiskellut kolmen kuukauden ajan jo vuonna 2001.

Alkuperäinen tavoitteeni oli saada tutkimus valmiiksi kolmessa vuodessa, mutta konsulttiyritykseni Pamir Consulting ja opetustehtävät ovat työllistäneet niin, että aikataulutavoitteet ovat venyneet hieman alkuperäisestä. Yritykseni on nimetty ahvenanmaalaisen laivanvarustaja Gustav Eriksonin Australian ja Suomen väliä 1930-luvulla purjehtineen Pamir-laivan mukaan.

Konsulttitoimeksiannoissa pystyn hyödyntämään kokemustani ICT-alan johtotehtävistä, myynnistä ja markkinoinnista sekä tutkimustani yritysten kansainvälistymisestä. Yritykseni on Finpron virallinen kumppani tällä alueella: avustan suomalaisia yrityksiä Australian ja Uuden-Seelannin markkinoilla.

Australia on kasvava markkina-alue ja hyvin eurooppalainen bisnes-ympäristö - eli hyvä kohdemarkkina suomalaisille yrityksille. Toisaalta se on kaukana, ja moni yritys toivoo, että ainakin alkuvaiheessa heillä olisi joku joka voisi auttaa. Minä olen täällä heitä varten.

Asiakkaani ovat pääasiassa ICT-alan yrityksiä. Koska tutkimus on kuitenkin päätyöni, Pamir Consultingin toimisto on kotona. Toteutan osan projekteista itsenäisesti, mutta olen ulkoistanut hiukan töitä Suomeen. Minulla on Australiassa ammattitaitoinen senioritason konsulttien verkosto, joita käytän joissakin projekteissa.

Taustani on telealalla. Lähdin ensin osakkaaksi Viestituote Helsinki Oy:hyn vuonna 1992. Kun Telia osti Viestituote-yhtiöiden emoyhtiön ja myöhemmin myyntiyhtiöt, siirryin Telian palvelukseen viideksi vuodeksi erilaisiin johtotehtäviin, joka tarjosi mahdollisuuden työskennellä jo selkeästi kansainvälisemmässä ympäristössä. Telian strategian muututtua kotimarkkinavetoisemmaksi totesin, ettei Telia olisikaan enää optimein vaihtoehto tavoittelemani kansainvälisen uran kannalta. Samaan aikaan jatko-opinnot alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Päätimme pikkuhiljaa lähteä Adelaideen.

Sopeutuminen on ollut erittäin helppoa. Australialaiset ovat äärimmäisen ystävällisiä, eikä maa eroa paljon eurooppalaisista. Joissain asioissa täällä on turhan byrokraattista, etenkin jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Suomalaiset yritykset ja niiden toimintatyyli ovat tässä suhteessa joustavampia ja valmiita palvelemaan asiakkaita myös ”lattiatasolla”. Tämä ei ole iso ongelma, mutta tästä on kokemusta myös muilla tuntemillamme suomalaisilla.

llmasto on erittäin mukava lähes koko vuoden. Monelle suomalaiselle ajoin koleat talvisäät tulevat yllätyksenä. Adelaidessa kylmimmät yölämpötilat ovat noin 3-4 astetta, joka ei heti kuulosta pahalta, mutta kun muistetaan, että suuri osa taloista on rakennettu ilman eristyksiä, yksinkertaisin ikkunoin ja varustettu melko alkeellisilla lämmitysjärjestelmillä, niin talvisin todella kaipaa suomalaista rakentamista.

Myös Australian erittäin kansainvälinen ilmapiiri miellyttää minua. Lähes 30% australialaisista on syntynyt ulkomailla. Lisäksi maassa asuu lukuisia ulkomaalaisia. Yrityselämässä ja yliopistomaailmassa törmää kansainväliseen menoon. Ruokakulttuuriakin löytyy ympäri maailmaa.

Minä ja vaimoni olemme edelleen täysin suomalaisia. Olemme täällä väliaikaisesti, vaikka reissu onkin venynyt. Ainoa miinuspuoli täällä olossa on, että matka Suomeen on pitkä, emmekä näe perhettä ja ystäviä kovin usein. Yhteys Suomeen ei ole kuitenkaan katkennut: luen uutisia netistä joka päivä, lähetän sähköpostia, soitan Skypellä ilmaiseksi, ostamme Central Marketin saksalaisesta leipomosta loistavaa ruisleipää, paikallisesta ruokakaupasta Vaasan hapankorppuja, eikä tasmanialaisessa lohessakaan ole mitään vikaa. Toki kaipaan kantarelleja, siikaa, kuhaa tai uusia perunoita.

Välillä tapaamme toisia suomalaisia, jotka ovat usein täällä väliaikaisesti opiskelemassa. Ystäväpiirimme elää jatkuvasti, ja on erittäin kansainvälinen.

Asumme town housessa, kaksikerroksisessa rivitalossa noin kahden kilometrin päässä keskustasta. Yleensä kävelemme toimistolle/yliopistolle vaimoni kanssa, koska hän luennoi naapuriyliopistolla. Adelaidessa on asukkaita n. 1,2 miljoonaa mutta keskustan ympäristö on silti hyvin puistomainen.

Pelasin jonkin aikaa jäähdyttelukoripalloa paikallisessa joukkueessa, mutta viime aikoina olen keskittynyt golfaamiseen, kuntosalilla käyntiin ja kävelyretkiin rannalla tai luonnonpuistoissa Seuraan paikallisen Adelaide36ers -ammattijoukkueen menestystä. Nautimme myös kansainvälisestä ruokakulttuurista. Adelaide on tunnettu viinialueistaan: peräti 50% Australian viineistä tuotetaan Etelä-Australiassa. Käymme välillä konserteissa, teatterissa, elokuvissa ja olemme matkailleet Australiassa laajemminkin. Tämä on iso maa - tai oikeammin lähes Euroopan kokoinen manner – jossa etäisyydet ovat pitkiä joka suuntaan.

Pamir Consultingin toimitusjohtaja, jatko-opiskelija Riku Laanti


julkaistu Yrittäjät 4/2007:ssä (huonosti editoituna, minä-muoto toimii jutuissa)

Thursday, September 20, 2007

My poetry in Diversity-anthology & Confraria do Vento (portuguese)

Jaahas, olin näköjään päässyt kv. PENin Diversity-käännösantologiaan - en tosin virallisten naamojen joukkoon vaan nk. Open galleryyn:

Diversity English

Diversity Finnish

Also 4 of my poems in portuguese, translated by me & edited by Márcio-André (if you read this, please add my book Tuhansien portaiden lumo there, the poems are taken from there, and the book was published 2007, as well as The Insatiable Furnace, an anthology which I edited):

Confraria do Vento 16

Tuesday, September 18, 2007

Harhailu, että kielestä tulisi koti

Ajatus oli viety lähes loppuun, kun uusi vei toiselle polulle.
Tätä valtatietä kuljemme kädet toisistamme irrallaan vaihteita käännellen.
Aamuinen kauhakuormaaja ääntelee. Luomet alkavat avautua yhdeksän jälkeen.
Maailma koputti yllättäen, talitintti ikkunalaudalla.
Totuus on pyykkikoriin kerääntyneissä likaantuneissa vaatteissa, joita on lähes mahdoton saada pesukoneeseen asti.
Minä meni menojaan ilman esimiestä.
Vapautta on herätä ennalta-arvaamattomiin aikoihin samasta makuuhuoneesta.
Hän, joka oli puristuksissa sängyn ja tietokoneen välissä, umpinukuksissa, toiset jo lähtivät.
Pesukone jätti pyöriessään jälkeen kolisevan äänen, koneiston rattaat kulkevat.
Heräsi kysymys, voisiko pesukoneen rummun pyörimisvauhtia entisestään lisätä?
Näitä hän mietti myöhäisen linnun napattua suurimman madon.
Koputuksia, koputuksia, alituisia koputuksia – mutta ei ketään, joka astuisi sisälle asti.
Aikataulut ovat tehtyjä niille, jotka vastuuttomina vaeltavat.
Hän hyppäsi ikkunalaudalta kevyesti kuin oravat lähimmän puun oksalle.
Tutkimattomia ovat puiden polut.
Hän vain istui keittiössä lukien.
Hurraa matkoja, joita moderni postilaitos tarjoaa!
Liimaamalla postimerkin kuoreen oli mukana seikkailussa jonka valtameripurjehduksen ajatteleminen aiheuttaa.
Odottamatta kaikki muutti suuntaa lakkaamatta.
Jotta mikään ei pysyisi koskaan samana, sängyn valtamerilaivakaan.
Kunpa kuu ei koskaan katoaisi ja veisi mukanaan mahdollisuutta toiseen suuntaan katselemiseen.
Sumuverhon takaa, pienen aukon keskeltä, se tuijotti minua kuvajaisensa vierellään.
Vaeltaen paikasta toiseen, kurkottaen aina uudestaan kohti.
Verho ei hälventynyt, katosi vain välillä kokonaan, niin että kuu näkyi kirkkaana paljaudessaan.
Minä olen luonteeltani juokseva ja sataa asiaa yhtä aikaa ajatteleva.
Tällaiset pikajuoksut pitäisi suorittaa aidoitetulla kentällä.
Irrallaan ei tarvitse välittää säännöistä eikä säännöttömyyksistä.
Nyt se ilmaantui taivaalle joka ilta, ikään kuin keinovalo joulukuusessa.
Tässä pimeydessä olisi tarvinnut lyhtyä valaisemaan yhä loittonevia hartioita illassa.
Kuka hengittää selkäsi takana, ilman että koskaan huomaat?
Mistä jäänkään paitsi jos en anna kirjeen lähettäjälle mahdollisuutta?!
Onko suurempaa toivetta kuin olla ainoa vastaanottaja?
Kuinka hän ei sitä huomannut?
Maailma on tämä myrsky, joka sekoittaa tukan joka päivä, vaikka et edes kävele keskellä sadetta.
Kirjoitettuaan yhden lauseen hänen oli peräydyttävä kahden verran.
Saadakseen kiinni muhkeimman, täytyi nähdä vaivaa enemmän kuin kärpäslätkä.
Motiivi joka pitää liikkeellä aamusta iltaan.
Hänen suurin toiveensa: lause kuin katujyrä, ylitsekäyvä.
Joka veisi mennessään ihmisten rippeitä.
He seisoivat vastakkaisilla rannoilla kohtaamatta koskaan toisiaan.
Se, mitä hän kaipasi, pysyi aina kaukana.
Siksi oli kirjoittaa pakonomaisesti, tunteakseen kosketuksen jotakin vasten.
Kylmä kuuma näppäimistö, vellova geysir.
Tähän tarkoitukseen kaikki on käyttökelpoista.
Me pidämme rakkauspäiväkirjoja tietääksemme olevamme olemassa edes lauseen ajan.
Maailma tehtiin ettei koskaan tulisi ikävä vastarannalle.
Ikävä on syy olla olemassa.
Ikkunan takana: mies ostoskeskuksen hissin oven vieressä maassa istumassa.
Nopea pisto käsivarteen, lyyhistyminen maahan.
Toinen mies harmaassa ulkotakissa lähestyy, ei mene ihan viereen, kysyy jotain.
Ei vastausta. Mies makaa maassa sikiöasentoon käpertyneenä.
Keltatakkinen mies lähestyy myös häntä, ei liian lähelle.
Mies makaa maassa liikkumatta, ei liikauta jäsentäkään.
Keltaiseen takkiin pukeutunut mies painelee kännykkänsä näppäimiä.
Ovesta astuu ulos sosiaaliviraston henkilökuntaa.
Muutama nopea silmäys maassa makaavaan.
He menevät tupakalle suojattuun parkkihalliin.
Mies on siirtänyt hupun peittämää mustatukkaista päätään niin, että kasvot näkyvät.
Mikä on tämä poissuljettu keskuudessamme?
Kelta- ja harmaatakkinen mies ovat tehneet velvollisuutensa.
Seuraavat tilannetta kääntöpaikan toiselta puolelta, kerrostalon edestä.
Parinkymmenen minuutin päästä paikalle kaartaa tuttu valkoinen auto sinisin tunnuksin.
He menevät maassa sinnikkäästi makaavan miehen luo ja nostavat tämän ylös.
Mies on pakettiauton perässä kahden poliisin tunnustellessa häntä joka puolelta.
Hän horjuu hiukan, hyvä että on joku, joka pitää hänestä kiinni.
Mitään ei löydy, mies nostaa toisen jalan ylös ja alkaa vaivalloisen kapuamisen auton takaosaan.
Kelta- ja harmaatakkinen mies seuraavat metrien päästä.
Kovaääninen nainen huutaa jotakin miehille avaten autonsa ovea.
Maassa makaava mies näytti pieneltä pojalta.
Mutta hän olikin mies.
Merkit eivät olleet siis turhia, kengännauhat puhelinlangalla roikkumassa: lasti saapunut.
Illan laskeutuessa pojat tulevat istumaan saman kääntöpaikan, ostoskeskuksen takaoven penkille.
Tarina toistaa itseään, jotenkin eletty elämä.
Herätessäni peitonkulma suussa se kosketti minua ohimenevällä sulalla.
Onnellisena tuhiseva kuono; ilo pienestä.
Loputtomat maanalaiset ja pinnanpäälliset käytävät, joita pitkin pääsee uuteen kerrokseen.
Rakennuksia joiden välillä on jännitteitä, purkautuvia tai pysyviä.
Rinnakkain kulkevat valve ja uni, enää ei tiennyt, kumpi on kumpi.
Vankila on itse rakennettu.
Päälaelleen kääntynyt laiva, oikean tiensä löytänyt.
Edestakaisin sahaavat mietelmät.
Toisiaan seuraavat kuvat, kuvien kuvat, avainkuvat.
Luonne joka ratkeaa makuuasennossa.
Helpotus, jonka uni tuo.
Hiljenevät kadut, tyyntyvät askeleet, uinuva huone.
Unelman sisällä.
Myrskyä tyynessä.
Joka ilta palasin syvemmälle sinne, mistä olin lähtenyt.
Siellä oli hiljaista ja korkeaa.
Ihmiset olivat karvaisia eläimiä, joita silitin lempeästi.
Manner oli kaukana, kauempana.
Laivan mastossa liehui valkoinen lippu rauhan merkiksi.
Päivä meni menojaan ennen kuin ilta iski sille silmää.
Menin makuulle liikennevaloissa, ehdin yli juuri ja juuri.
Minä menin merelle, enkä jättänyt sitä kertomatta.
Laineiden keveys kuljetti eteenpäin.
Myrsky oli jo käynnissä.
Kiivaita maininkeja höyhenenkeveässä yössä.
Päivätodellisuudesta saa vain päänsäryn.
Se ei peittoa yön aikaansaamia harhanäkyjä.
Pitkät matkat lyhyellä kantamalla.
Viidessä unessa on enemmän kuin yksi yö.
Kun sukelsin laivaan, kaikesta tuli korkeampaa.
Vihdoin olin hukassa.
Kaiken voisi kertoa tuhannella tavalla.
Siksi suljin päivän kirjan.
Siksi tähtäsin pidemmälle.
Kuinka monia heittoja sinne pääsemiseksi vaaditaankaan.
Keskittämällä ajatukset yhteen seinään, kävelet kymmenen läpi.
Tai teet äänestä päästä varpaisiin asti venyvän langan.
Hypyn pyörteistä syntyy virtaus, jota sanat eivät riitä sitä kuvaamaan.
Niitä näitä joristessa voi sattumalta osua johonkin merkittävään, kuten kiveen.
Yllätys on seuraavan askeleen päässä.
Joka osaa olla odottamatta mitään, kohtaa.
Tätä periaatetta noudattamalla olin jo perillä.
Se voi tapahtua tänäänkin.
Odottamatta olet siinä missä olet.
Kello käy käymättä.
Kahdesta tulee yksi.
Paradoksit käyvät tarpeettomiksi.
Tänäänkin menen pidemmälle kuin kukaan.
Ojentautua ahtaasta kellarista korkean vuoren huipulle.
Eikö niistä paradokseista pitänyt tulla jo loppu?
Millaisia ponnisteluita vaatiikaan tulla itsensä luo aamun iltahämärästä.
Ponnistelematta ymmärrät kiven luonteen.
Seuraavalla kerralla näet jo toisin.
Lause on paikka, kun se itsessään tyynnyttää mielen.
Hurrikaani, joka lävistää mielen.
Rihmasto johon sotkeennuit tietämättäsi, labyrintti.
Kerran käynnistynyt ei koskaan sammu.
Mistä johtuu vaikeus huomata oma pohjattomuutensa?
Kaivo ei koskaan tiedä, milloin keppi karahtaa pohjaan.
Tästäkin pääsi eteenpäin tuntemattomiin suuntiin.
Olemalla paikalla.
Pieniä kuolemia ympärillä joka päivä.
Satamaan tultaessa nimi on jo toinen.
Unelle avoimet portit.
Laiva joka etsi väyläänsä katsellen ikkunasta sisään.
Olennot, joiden kanssa hän paini tunteellisesti.
Koska unessa elämä on toisin.
Ja vain antautumalla sen tuntee.
Vain voimakkaita tummennuksia, äkillistä vaalentumista.
Kaikkiin ilmansuuntiin laajeneva ilmapallo.
Harhailu, että kielestä tulisi koti.

Monday, September 17, 2007

Egyptiläiset ja sananvapaus

PENin Keski-Aasian naiskirjailijatapaamisen yksi pääaihe oli sensuuri. Baraka ja El Badry kertoivat olleensa yllättyneitä, kuinka Keski-Aasiassa kirjailijat elävät samanlaisen paineen alla kuin Egyptissä noin kaksikymmentä vuotta sitten. Sensuuri ei tule pääasiallisesti yhteiskunnasta vaan perheeltä, aviomiehiltä ja vanhemmilta, jotka eivät arvosta naisten pyrkimystä ilmaista itseään kirjoittamalla. Lähin yhteisö väheksyy naisen tekstiä. Egyptissä sensuuria säätelee poliittinen ja uskonnollinen johto, joiden painotusten kanssa kirjailija ja kustantaja tasapainoilee. Egyptissä sensuuri ei kohdistu eri sukupuoliin eri tavalla. Joskus on jopa hyödyllistä olla nainen, naiskirjailijalle saatetaan joissakin tapauksissa sallia enemmän vapauksia mm. sukupuolisuuden kuvaamisessa. Suomen ihmisoikeusjärjestötapaamisessa nousi kuitenkin esille, että uskonnollinen sensuuri on ollut Egyptissä vahvistumassa viime vuosina. Lähimmäksi PEN-konferenssissa nousseeksi vertailumaaksi Egyptiin kirjailijat mainitsivat Turkin, mutta kirjailijat huomauttivat Turkissa olevan nousussa uusnationalistisen ja dogmaattisen kirjoittamisen, joista on Egyptissä luovuttu.

El Badry ja Baraka pahoittelivat ulkomaalaisten parissa yleisesti voimassa olevaa väärää kuvaa Egyptin käsittämisestä uskonnolliseksi siinä mitassa, että se säätelisi täysin koko yhteiskuntaa. Hala El Badryn ja Ikbal Barakan mielestä Egypti on sekulaari maa, jossa uskonto yhä on yksilön asia, ei valtion. Useimmat yleisökysymyksistä Pasilan kirjastossa 22.8.07 pidetyssä yleisötilaisuudessa käsittelivät juuri uskontoa ja naisena islamilaisessa maassa elämistä.

Uudempi kirjailijasukupolvi Egyptissä ei ole näkyvästi kiinnostunut taistelemaan poliittisten tai yhteiskunnallisten kysymysten puolesta. Suuret teemat ovat väistyneet taustalle kirjailijoiden mikrotodellisuuksien kuvaamisen tieltä. Uudet teokset kuitenkin yhä käsittelevät tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja, nyt tulevaisuuden lupauksia koskevan pessimismin ja yhteiskunnallista olemassaoloa käsittelevän pettymyksen kautta. El Badry ja Baraka pystyvät mainitsemaan ainakin 13 nousevaa nuorta naiskirjailijaa tällä hetkellä Egyptissä. Arabiankieliseen alueen kirjailijakontaktit ovat tiiviit erityisesti Syyriaan ja Libanoniin päin. Koska naiskirjailijoita alueella ei ole paljon, yhteydenpito on aktiivista järjestökontaktien ja ystävyyssuhteiden kautta.

PENin kaltaiset järjestöt katsottiin merkittäviksi tahoiksi myös Egyptissä, jossa ongelmana on epäluottamus yhteiskunnan perinteisiä demokraattisia vaikutuskanavia ja instituutioita kohtaan. Naisten osallistuminen politiikkaan on vähäistä. Osallistujat totesivat naisten yhteisen poliittisen agendan puuttuvan ja muutaman Egyptin parlamenttiin valitun naisen vaikuttavan lähinnä oman lähipiirinsä, esimerkiksi vaikutusvaltaisen sukunsa, asioiden edistäjinä. Ikbal Baraka huomautti nykyisen hallinnon olevan myös niin korruptoitunutta, että naiset eivät katso tyylilleen sopivaksi vaikuttamistavaksi lähteä likaiseen poliittiseen peliin mukaan. Sen sijaan kansalaisjärjestösektorin todettiin toimivan kasvualustana ja yhteiskunnallisena ponnahduslautana aktiivisille naisille.

Konferenssimatka herätti uteliaisuuden Suomea ja pohjoismaista yhteiskuntaa kohtaan. Erityisesti naisten äänioikeuden 100-vuotisjuhlinta pantiin merkille. Hala El Badry kirjoittaa artikkelisarjan Suomeen ja konferenssiin liittyen laajasti luettuun egyptiläiseen Radio and Television Magazineen, jonka varapäätoimittaja hän on.

Sinun on tehtävä ratkaisuvalintasi

Öfverblivna af dagen
Että edes yksi iankaikkisuussielu pysähtyisi kaiken kiireensä keskellä
Jag vill skriva vad som helst var som helst
Jonka lopullinen suuruus paljastuu vasta ajan rajan tuolla puolen
Forgive me! Let live me! Set my spirit free!
Jos kokosydämisesti kaipaat yhteyttä Häneen
Opi rakentamaan kalliolle vähäisistä rakennusaineista
Sinunkin on tehtävä ratkaisuvalintasi! Jokainen anova saa, ja etsivä löytää
”Koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa”
Hän unohti että hänenkin on kuoltava
Koirat lohduttivat sairasta Lasarusta nuolemalla tämän paiseita
Olen ollut mukana tämän maailman suurmiesten hautajaisissa –
kuinka paljon uhrataankaan varoja upeisiin vaatteisiin ja kukkalaitteisiin!
Liian myöhään rikas mies opetteli rukoilemaan
Huoneessa oli koolla kymmenkunta henkeä
Poikani makasi sairaalan sydänkoneessa kuolintuskissaan
Joudumme kaikki tämän suuren tuomioistuimen eteen
Kaikki tekomme ovat kirjoitettuina ja muistiinmerkittyinä
Suureen kiveen jonka alle on kurkistettava ennen kuin on myöhäistä

(Lähteitä. Eero Sopanen: Ratkaisu, Siiloa-seurakunta 2005 sekä Antony & the Johnsonsin Forgive me)

Sunday, September 16, 2007

Halusin kokosydämisesti tarinaan

Mä mistä löytäisin sen taian, jolla tuhat tarinaa kerrotaan kuin yksi ja ainutlaatuinen. Lieneekö vain vaihtuvia tarinoita? Maailman linnut, yhdellä kertaa ikkunalaudalle saapuvia, muruja nokkivia ja pesää rakentavia. Kaikki kerralla nähty, mutta seuraavalla kerralla kulma on jo hiukan toinen, sävelkorkeus uusi, sävy vaihtunut, puiston kaadettu puu, joka kallistuneena tarkkailee hiekkakenttää toisesta suunnasta. Harmaa kantaa yllään toista väriä, talvelta ja sen kylmiltä kukinnoilta piilossa puhaltaa kylmettyneisiin sormiin ja sadattelee, miksi ei laittanut sormikkaita käsiinsä. Tämä kuurankukkalaulu, ääni, jota päivittäin etsimme omilta ja toistemme huulilta niitä edes hipaisematta, kuljemme metsät, kylpyhuoneet, olohuoneet hyräillen, loputtomat pimeät käytävät, bussien ahtaat lastaamot, sitä ei näy, taasko se on myöhästynyt, hyppy, minä menen edessä, ääni perässä, kohtaamme ohimennen keittiössä ja lähdemme taas.


Halusin tarinaan, kokosydämisesti halusin olla tarinan päähenkilö, yllättäen rooliin valittu, sinisilmäinen ja nuori tai vanha kenties, koko elämänsä yhden talon käytävillä viettänyt. Olisiko tästä irronnut tarinaa, he kysyivät vilpittömästi, eikö tarina edellyttänyt nopeita leikkauksia ajasta, paikasta ja henkilöistä toisiin, syvimmistä tunteista alhaisiin, kuten sanoisivat he jotka puhuivat vain kerrostalon huipulta roikkuvan, ylimpien kerrosten asukkien, kattotalonäkymien, menneisyydestä tulevaisuuteen seilaavien zeppeliinien ja viattomien punasilmäisten nuorukaisten puolesta? Olin kova pala purtavaksi, nomadibeduiini, jolla ei ollut tapoja joille hän olisi voinut olla uskollinen, improvisoija, kuvien ja ihmisten yhteen kytkijä, kellarin ja kattokerroksen toisiinsa liimaaja, jota he eivät olisi mistään hinnasta huolineet elokuvaan. Siitä piti tulla kokeilevan elokuvan menestyshitti. Sovittamattomia erimielisyyksiä näkemyksissä, eri tahtia etenevä kirjailija lukija aina sivun jäljessä.

Friday, September 14, 2007

Monitor´s notes on Central-Asian conference

Central Asian Women Conference

On 18 and 19 August 2007 Finnish PEN held in Helsinki a conference for Central Asian Women Writers. The conference examined the hindrances to freedom of expression, particularly through literature, for women in Central Asia, including by drawing comparisons with other parts of the world, such as Finland, Egypt, Malawi and China.
Although some issues impairing freedom of expression in many countries are common to both women and men (repressive political systems, dire economic conditions), others are specific to women. Moreover, although women’s right to freedom of expression is more seriously undermined in some countries than in others, gender biases in the media seem to be common everywhere. A study called ‘Screening Gender’ was presented, showing that, even in Finland, where women enjoy considerable representation in politics, only 20% of the experts and 28% of politicians shown on television are women. Biases were also evidenced in a well-respected BBC news programme.

At the other end of the spectrum are Central Asian women writers, who are frequently unable to express themselves in writing. Factors include: fewer educational opportunities available to women, the responsibility of looking after the home and childcare, lack of financial independence and, in some cases, domestic violence and bride kidnapping. Women who write are also socially ostracised and, as a speaker from Kyrgyzstan noted, there have been extreme cases in which they have been killed for their work. A fear of condemnation in a heavily patriarchal society typically results in a ‘wall of silence’: not only do women face obstacles in expressing themselves in literary and artistic forms, but they are also routinely hindered in voicing their concerns. Despite the odds, women in Central Asia have contributed to the richness of their literature. There have been and there are courageous women writers, poets and journalists who have depicted their experiences and those of other women. However, much still needs to be achieved: one of the participants noted that in Central Asia women writers have always been known as somebody (a man)’s ‘wife’, ‘mother’, or ‘daughter’, rather than an individual and writer in her own right. Many women have had to hide the fact that they wrote, or had to censor themselves. Concerns about reactions from family and wider society often prevented them from addressing any subject considered ‘taboo’ – those that would label the woman author ‘vulgar’. Self-censorship does not seem to operate in the same fashion for men, who are traditionally given more scope in the choice of subjects. The overall result, the conference suggested, is that the needs, feelings and points of view of women remain largely unexpressed in Central Asia. Issues such as bride kidnapping remain almost totally outside the public domain – with stereotypes being continuously reinforced.

The conference brought together a number of women committed to breaking this vicious circle. A number of organisations are preparing projects and awareness-raising activities to assist women in expressing themselves. Among these, ARTICLE 19 is developing a programme in Central Asia, incorporating women’s freedom of expression and information rights. The conference provided an excellent opportunity for like-minded and committed women to expand their pool of contacts for a more concerted effort in bringing about positive change in the region.

Federica Prina, Article 19

Wednesday, September 12, 2007

Muge Iplikci-Cakir on Central-Asian meeting

On Turkish PEN´s netsite there is also Muge´s short report on our conference:

Turkish PEN

Saturday, September 08, 2007

Nainen ja islam

Nainen islamin puristuksissa

Egyptiläisen kirjailijan ja Egyptin PENin puheenjohtajan Ekbal Barakan mielestä naisten ongelmat johtuvat erityisesti islamilaisesta liikkeestä, joka haluaa naiset takaisin kotiin kasvattamaan lapsia.

-Profeetta Mohammedin aikana naisten elivät mukavaa beduiinielämää. Islam antoi naisille myös ensimmäisenä perimysoikeuden ja mahdollisuuden taloudelliseen itsenäisyyteen. Poliittiset oikeudet egyptiläisille naisille myönnettiin vuonna 1956, kertoo Ekbal Baraka.

Hän tuli tunnetuksi 1970-luvulla dialogeistaan Koraania tuntevien uskonoppineiden kanssa.

-Tutkin vanhoja kirjoja löytääkseni totuuden. Monet papit väittivät tuolloin hunnun edustavan uskonnollista perinnettä, jonka egyptiläiset hylkäsivät, eivätkä he siksi voittaneet enää sotia.

Baraka varttui aikuiseksi 1960-luvulla, jolloin Egyptissä hallitsi kapitalismiin päin kallellaan oleva sosialistinen hallitus, joka muutti perustuslakia. Egypti ei ollut enää sosialistinen, vaan kapitalistinen maa.

Egyptin PENin puheenjohtajana ilmaisunvapautta puolustava Baraka on julkaissut parikymmentä kirjaa, proosaa, faktaa ja näytelmiä.

Barakalla on itselläänkin kokemusta islamilaisen liikkeen edustajien hampaisiin joutumisesta. Hänen julkaistuaan The Veil, a Modern Point of View –kirjan, jossa hän väitti, ettei Koraanista löydy huntupakkoa, islamistit menivät muftin puheille vaatien kirjan takavarikoimista.

Barakan asianajaja sai onneksi muftin mielen muuttumaan, eikä fatwaa tullut. Tapaus sai kuitenkin Barakan lopettamaan romaanien kirjoittamisen. Hän toivoo pystyvänsä vielä kirjoittamaan romaaneja joskus.

Fatwan vaatijat ovat useimmiten islamilaisen liikkeen edustajia.

-Islamistit vetoavat vanhaan el Hesba –lakiin, jonka nojalla he voivat vaatia muftia antamaan fatwan, kirjailijan eroamaan työpaikastaan tai pahimmassa tapauksessa ei-uskovaiseksi tuomittu tapetaan.

El Hesbaan vetoavat etsivätkin runoista ja novelleista mahdollisuutta syyttää kirjoittajaa ei-uskovaiseksi.

Yhteiskunnallinen kysymys

-Huntu ei ole pelkästään uskonnollinen, vaan laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Sukulaiset painostavat tyttöjä pitämään huntua. Opettaja painosti minunkin sisareni tytärtä pitämään huntua, mutta hän sanoi, ettei hän halua.

Baraka käy puhumassa aktiivisesti huntupakosta niin Egyptissä kuin ulkomailla.

-Olin vähän aikaa sitten televisio-ohjelmassa, jossa haastattelija kysyi minulta, miksi kehotan naisia olemaan käyttämästä huntua. Vastasin, etten kiellä, vaan haluan kertoa totuuden hunnusta. Totuus on, ettei huntupakolle löydy perusteita Koraanista.

Köyhyys ja välinpitämättömyys ovat Barakan mielestä suurimmat syyt siihen, miksi naiset pitävät huntua.

-Huntu on orjuuttamisen väline! Se erottaa toisistaan rikkaat ja köyhät, koptilaiset ja kristityt. Minun velvollisuuteni on matkustaa maailmalla korjaamassa huntua koskevia vääriä käsityksiä.

Vapaamielisin muslimimaa

Vaikka taiteilijoilla ja naisilla ei olekaan helppoa Egyptissä, se on silti vapaamielisin muslimimaa, jossa ovat sallittuja monet asiat, jotka muualla ovat kiellettyjä. Myös naisten kirjoittamalla kirjallisuudella menee Barakan mielestä hyvin.

-Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ilmaantunut naiskirjailijoita, jotka ovat pelotta alkaneet käsitellä arkaluontoisia aiheita. Erityisesti historian uudelleenkirjoittaminen on suosittua.

Baraka itse on kirjoittanut uudelleen egyptiläisten naisten yli sata vuotta sitten alkaneen historian aina näihin päiviin asti.

-Naisten painostus ei ole pelkästään sukupuoli- vaan yhteiskunnallinen kysymys. Minun tehtäväni kirjailijana on tehdä kaikkeni omien keinojeni avulla, että se loppuisi.

Rita Dahl

Friday, September 07, 2007

Elämänmuutoksen tehnyt haastateltavaksi

Etsin haastateltavaksi Kotimaahan tekemääni juttuun radikaalin elämänmuutoksen tehnyttä henkilöä, joka kertoisi kokemuksistaan. Olet voinut lopettaa tupakanpolton, ylensyömisen, tai vaikka alkanut harrastaa liikuntaa: mitä vaan, joka on radikaalisti kohentanut elämänlaatuasi.

Ota yhteyttä meilitse: rita.dahl@helsinki.fi tai puhelimitse sunnuntaihin asti: 041-5033645. Ma-ke olen matkoilla, enkä vastaa puhelimeen.

Thursday, September 06, 2007

Bruce Andrews: performanssitekstejä

Bruce Andrews

6.

Unelmoin metsästämisestä
sinä etsit
kanoottia
seksiä
naisen reittä
joka leikkaa punaista lihaa
peli karkaa
torjuen
pimeä yö
kuuma sää
muurahaiset purevat minua
napattu sateessa
kamera, kitara, neitsyt
näet pelin
naismainen mies
hyvin kesy eläin
joka leikkaa sormen
apinat
apinat
kivekset
huopa
suolet
kynttilät
lihava
raha
raksuttaa



7.
Säädyttömyys
peli karkaa
suuret käärmeet kiertyvät esiin
turisteja kaikkialla
Tulvavedet, Muurahaisteatterit, Oravat, Haisunäädät, Sokeri, Tähtäyspiste jaguaarin
rinnassa
ulkomaalaiset
jotakin tahmeaa
puristan kättäsi
ruiskutettu silmäkuoppaan, Neulat, Karhunvatukka, Alushousut
käärmeen myrkkyhampaat
köysi jonka pää on rispaantunut
käärme suu auki
Penis, Peresonin luenta, Tupakka, Naru, Järven aallot, Tukan
kampaaminen, virtsaaminen, Kirjoittaminen
varo käärmeenpuremaa
selvitä
käärmeen tappaminen
upea auringonlasku
maailmanloppu

Shi Tao: Kesäkuu

Shi Tao
Kesäkuu

Koko elämäni

ei koskaan pääse kesäkuuta pidemmälle.
Kesäkuuta, jolloin sydämeni kuoli
kun runoni kuolivat
kun rakastettuni
kuoli hylättyyn verialtaaseen.

Kesäkuu, tukahduttavan kuuma aurinko polttaa ihoni
paljastaen haavani todellisen luonteen.
Kesäkuu, pieni kala joka ui verenpunaisessa meressä
talvehtimaan toisille vesille.
Kesäkuu, maa muuttuu, järvet hiljenevät,
kasaantuvat kirjaimet, joita ei voi ojentaa
kuolleelle.

Shi Tao tuomittiin toukokuussa 2005 kymmeneksi vuodeksi vankeuteen valtionsalaisuuksien luovuttamisesta. Tuomion aiheutti sähköpostiviesti, jossa oli muistiinpanoja siitä, kuinka hallitus rajoittaa median toimintaa.

Shi Tao ei ole yksin. Vuodesta 2004 lähtien Kiinassa on vangittu kaikkiaan 43 cyber-toisinajattelijaa, joista 24 on vapautettu. Vuosina 2001-2005 annettiin yhteensä 41 tuomiota, joista 3/5 oli Internetiin liittyviä. Internetiin liittyvät syytökset johtivat keskimäärin 7,5 vuoden tuomioihin. Suurinta osaa syytettiin valtiovallan kumousyrityksistä.

Wednesday, September 05, 2007

Sananvapausaiheisen luennon pitäjäksi?

Suomen PEN käynnistää sananvapausaiheiset kirjailijavierailut. Ensimmäinen on Tikkurilan viestintälukiossa tiistaina 18.9, klo 8.30-13.15.

Kyseessä on kolme 75 minuutin mittaista oppituntia, jokainen noin 90 hengen suuruiselle ryhmälle. Suurin osa ryhmäläisistä on äidinkielen opiskelijoita.

Kuka blogiani lukeva Suomen PENin kirjailijajäsen lähtisi seurakseni luennoimaan? Kummankin osuus luennosta on n. puoli tuntia ja loppuaika on varattu keskustelulle.

Luennoinnista saa pienen palkkion. Luennointia varten on kasattu sisältöpakkaus, jota saa hyödyntää, oman kokemuksen ohella.

Kiinnostuneet, ottakaa pikimmiten yhteys!

Monday, September 03, 2007

Näkymättömät kirjailijat

Näkymättömät kirjailijat


Uiguurikirjailija ei voi Kiinassa kirjoittaa äidinkielellään. Kirgiisikirjailija voi, mutta hänen kirjojaan ei lueta.

Pöydän ympärillä Kulttuurikeskus Caisassa istuu joukko naisia, kaikki kirgisialaisia, kaikki kirjailijoita. He kehuvat kirgiisien luovuutta. Esimerkiksi kun kirgiisi kuolee, omaiset ja ystävät lohduttavat toisiaan lukemalla runoja ääneen.

"Kaikissa perhetilaisuuksissa tunteet, ilot ja surut yritetään ilmaista runojen avulla", kirjailija ja Agropress-lehden päätoimittaja Topchugul Shaidullajeva sanoo.
Kirjallisuutta Kirgisiassa ei kuitenkaan osteta, ja vähäistä on kustantaminenkin, lähinnä kustannetaan poliitikkojen muistelmia ja keittokirjoja.

"Kirgisia on hyvin köyhä maa. Ihmisten aika menee selviämiseen", sanoo kirjailija Bubu Tokojeva. Hän työskentelee myös toimittajana, naisille suunnatussa Asylzat-sanomalehdessä.

Kirgiisikirjailijat tulivat Helsinkiin Suomen PEN-keskuksen naiskomitean kutsusta. Kaksipäiväisessä seminaarissa keskusteltiin keskiaasialaisten naiskirjailijoiden ongelmista. Kirgiisien lisäksi paikalla oli muun muassa kazakkeja ja uiguureja.

"Kirgisian nykyinen sensuuri ei ole kovin näkyvää, mutta se on silti tehokasta", sanoo kirgiisikirjailija ja Bis(ketin PEN-keskuksen sihteeri Vera Iversen.

"Demokratia on vain koristetta. Nykyinenkään hallitus ei kestä kritiikkiä. Televisiossa esitetään tekodebatteja, joihin osallistuvat vain Kirgisian Valkoisen talon hyväksymät keskustelijat", hän sanoo.

Lehtiäkin luetaan huonosti, mutta lukemiseen ei Iversenin mukaan ole syytäkään. Lehtien taso on niin heikko. Ainoa oppositiolehti lakkasi heinäkuussa olemasta oppositiolehti, kun lehden omistaja myi sen päästyään suurlähettilääksi ulkomaille.

"Kirgisiassa vanhempien on maksettava jopa peruskoulusta, vaikka suurin osa palkoista on köyhyysrajan tuntumassa", Iversen sanoi.

Iversen on mennyt norjalaisen kanssa naimisiin ja asuu nykyään Norjassa. Kesällä hän oleskeli pitkään Kirgisiassa. Ulkopuolisena hän tarkastelee maata paljon kriittisemmin, kuin siellä elävät kollegansa.

Elokuvakriitikko ja käsikirjoittaja Goulbara Tolomushovan mukaan kirgisialaisia kirjailijoita on kahta lajia. On se joukko, joka kirjoittaa kirgiisiksi ja kirgisialaisten asioista. Sitten ovat kosmopoliitit. He kirjoittavat mistä vain, mutta venäjäksi ja englanniksi. Heillä on laaja lukijakunta.

Tokojevan mielestä on tavallaan hyvä, että Kirgisiassa kirjoja ei osteta ja että kirjoittamiselle on esteitä. Se tekee kirjailijasta uhrin, mikä synnyttää fanatismia.

"Fanatismi pitää meidät käynnissä."

Kirgisian tulppaanivallankumoukseksi nimetty murros pari vuotta sitten oli hajottaa maan. Tolmushova määrittelee kirgiisit poliittisesti aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka ovat perillä maan asioista. Politiikkaa seurataan niin tiiviisti, että parlamentin tapahtumat ovat korvanneet teatterin ja draaman, hän sanoo.

"Tilanne on paljon parempi kuin Tadzikistanissa tai Uzbekistanissa, jossa ihmiset ovat hiljaa ja pelkäävät."

Kirgisia on Yhdysvaltojen liittolainen terrorismin vastaisessa sodassa, mutta sillä on hyvät suhteet myös Venäjään. Tolomushova kertoo, että moni ulkomailla elänyt ja vanhentunut kirgiisi palaa nykyään kotiin. Maasta on itsenäistymisen jälkeen lähtenyt paljon aivokapasiteettia. Euroopassa ansaitulla eläkkeellä elää Kirgisiassa herroiksi.

Uiguurikirjailijoiden tilanne on paljon vaikeampi. Uiguureja on kirjailija Bahtinisa Abdurehimin mukaan maailmassa kuusitoista miljoonaa. Suurin osa elää Kiinan länsiosassa Xinjiangissa, mutta suuri määrä on ulkomailla maanpaossa.
Bahtinisa Abdurehim on elänyt Ruotsissa nelisen vuotta. Ruotsin PEN on auttanut ja tukenut kansainvälisen uiguurien PEN-keskuksen perustamista. Vielä se ei ole pystyssä. Hankkeen puheenjohtajana toimi Bahtinisa Abdurehimin aviomies, jonka sydän petti viime syksynä.

Keskuksen tavoite on saattaa uiguuriksi kirjoittavat kirjailijat yhteen. Jos Kiina löysää politiikkaansa, nämä kirjailijat voisivat palata Xinjiangiin kirjoittamaan äidinkielellään.

Uiguurit ovat sufilaisia, he kuuluvat islamin mystiseen haaraan. Siinä perinteessä naisilla on Bahtinisa Abdurehimin mukaan ollut parempi asema kuin islamissa yleensä.
Kiinassa julkaistiin 1980-luvulla naispuolisen uiguurikirjailijoiden, Ayshem Ahmedin ja Halide Israelin tekstejä, mutta se oli ohimenevä suojasääilmiö.
"Hallinnon ote löystyi muutamaksi vuodeksi, mutta Tiananmenin tapahtumat lopettivat vapauden ja 2000-luvulla uiguurin kieli kiellettiin."
"Meillä on hyvin pitkä historia ja hyvin pitkä kirjallinen historia. Uiguurien on tunnettava historiansa, jotta he tuntisivat itsensä", Bahtinisa Abdurehim sanoo.

Lena Björklund

julkaistu Vihreässä Langassa 31.8.2008


Keskiaasialaisten naiskirjailijoiden tekstit on koottu kirjaksi:
Kyltymätön uni, Naiskirjailijat ja sensuuri. Like 2007. Toimittanut Rita
Dahl.

Saturday, September 01, 2007

Poem in portuguese PEN´s anthology

One of my poems - On hämmästyttävää, It is amazing, É espantoso - appears in Finnish, English & Portuguese in Portuguese PEN´s anthology Women and War:

Mulheres e Guerra