Media avaa silmät

Kriittisyyttä kiinnostavasti

Jokikunnan koulussa halutaan kasvattaa lapsista kriittisiä median kuluttajia, jotka ajattelevat kuulemaansa ja näkemäänsä.

Liitutaulun edustalle on laitettu esille Anna, Meidän Perhe, Trendi, Kauneus ja Terveys sekä Hevosmaailma. Useimmissa komeilee nainen etusivulla; vain Hevosmaailma on poikkeus. Iltalehden lööppi huutaa: ”Matti ja Teppo luotisateessa”. Iltasanomat on ilmaissut asian pidemmin: ”Matin ja Tepon keikka päättyi hurjaan ammuskeluun.”.

Lööppejä on käsiteltykin jo. Tällä tunnilla on tarkoitus aloittaa animaation tekeminen jostakin oppilaita kiinnostavasta historian henkilöstä. Lapset ovat saaneet valita viisi henkilöä, joille he ovat keksineet iskevät lööpit, kertoo Jokikunnan koulun opettaja Taina Ek. Menossa on mediakasvatuksen tunti hieman varttuneemmille koululaisille, viides- ja kuudesluokkalaisille.

- Miten lööpistä saa niin iskevän, että ihmiset haluaisivat ostaa sen millä tahansa historian aikakaudella? kysyy Ek.

Ek antaa ohjeita iskevän lööpin tekoon. Kuva on tärkeä, sen avulla herätetään kiinnostus. Hän muistuttaa kuitenkin myös eettisyyden huomioinnin tärkeydestä. Lööpit laitetaan esille alakertaan, jossa ne ovat myös ekaluokkalaisten nähtävillä.

Ek kysyy, millaisia lööppejä oppilaat ovat tehneet. Jokainen kaivaa lööppinsä esiin ja luettelee omat keksintönsä. ”Maailman paras jousimies”, ”ensimmäinen ihminen kuussa” ja ”osui omenaan”, luettelevat tytöt ja pojat aikaansaannoksiaan.

Ek kehottaa aloittamaan työt.

Aapeli ja Taneli ryhtyvät tekemään animaatiota Wilhelm Tellistä. Sukkelasti he leikkaavat pahvista taustan tapahtumille. Hitaasti mutta varmasti pahville ilmaantuu vihreitä puita,

- Animaatiot ovat yleensä 30 sekunnin pituisia. Jokainen sekunti koostuu viidestä kuvasta. Oikeassa animaatiossa sekuntiin mahtuu 24 kuvaa, mutta vähemmälläkin kuvamäärillä tullaan toimeen. Jo niissä riittää tekemistä, Ek kertoo.

Tekemistavat vaihtelevat oppiaineittain.

- Äidinkielessä teemme kuunnelmia, historian, fysiikan, kemian ja biologian tunneilla valmistamme videoita, Ek jatkaa.

Myös oppilaiden ikä otetaan opetuksessa huomioon. 1.-2. luokkalaisille kerrotaan erilaisista viestimistavoista ja tehdään yhteistyötä kirjastojen kanssa kirjavinkkauksen muodossa. Lapset totutetaan esittämiseen jo ensimmäisistä luokista lähtien.

- 1.-3.-luokkalaisten kanssa olemme juuri tehneet videon, jossa he puhuvat lempiohjelmistaan ja niiden valintakriteereistä. Videossa tuodaan esille myös ikärajasuositukset. Video näytetään vanhemmillekin. Jos lapsi haluaa silti katsoa kotona Lostia, en voi kieltää sitä.

Tuotokset esiin

Kaikki mediakasvatustuntien tuotokset ovat myöhemmin sekä vanhempien että oppilaiden katseltavissa Internetissä osoitteessa www.peda.net/veraja/vihti/jokikunta sijaitsevalla oppimisalustalla. Oppimisalustaa on hyödynnetty myös Jokikunnan koulun yhteisissä projekteissa.

- Opetushallitus rahoitti viime vuonna kahta projektiamme. Lööpistä luettua –tutkimuksessa oppilaat tutkivat iltapäivälehtien lööppejä tietyn ajanjakson aikana tilastoiden kuinka paljon niistä löytyi väkivaltaa, urheilua tai julkkiksia. Havaitsimme, että lehtiä myydään enimmäkseen ikävillä asioilla ja skandaaleilla, kertoo rehtori Esa Kukkasniemi.

Hänellä oli lähes kymmenen vuoden työkokemus kaupallisista radiokanavista (Radio Stadi ja Sävelradio) ja Taina Ek on koulutukseltaan myös datanomi ja opiskellut mediatutkimusta. Molemmat ajattelivat, että olisi sääli, jos heidän kokemuksensa jäisi hyödyntämättä opetuksessa.

Silmät auki – maailma on edessäsi –kampanjassa mediakasvatus yhdistyi kansainvälisyyskasvatukseen. Kreikan Tessalonikissa sijaitsevan suomalaisen koulun oppilaat opettivat suomalaisille Kreikan historiaa, suomalaiset puolestaan Kalevalaa. Näin molemmat pääsivät kurkistamaan toistensa elämään. Molemmissa kouluissa luettiin samoja kirjoja, tehtiin tehtäviä ja julkaistiin lopputuotokset oppimisalustana toimivassa pedanetissä.

Parhaita tuotoksia ei jätetä nettiin lojumaan, vaan tuodaan sekä oppilaiden että vanhempien nähtäväksi. Jokikunnan koulussa järjestetään vuosittain oma ”Emma-gaala”, joka on nimetty entisen opettajan mukaan Lempi-gaalaksi. Gaalassa näytetään esiraadin – Taina Ekin ja rehtori Esa Kukkasniemen – valitsemat animaatiot, videot ja kuunnelmat.

Ei välineen ehdoilla

Mediakasvatuksen avulla lapset saadaan omaksumaan tietoa itse tekemällä. Mediakasvatustunnit ovat muuttaneet perinteistä kirjan avulla opiskelua kohti oman tekemisen kautta syntyvää oivallusta.

Ihan mukisematta uuteen työtapaan ei kuitenkaan totuttu.

- Vanhemmat suhtautuivat aluksi kriittisesti nimenomaan siihen, viekö mediakasvatus aikaa muilta aineilta ja onko se aihe, joka koulussa pitää olla.

Mediakasvatuksen tehokkuus kuitenkin on silminnähtävää. Lapset istuvat kiltisti pulpeteissaan kuuntelemassa mitä Ekillä on sanottavaa.

- Mediakasvatuksessa ei ole kyse välineen käytöstä välineen vuoksi, vaan sen tarkoitus on tuoda sisällöllisesti jotakin uutta oppimiseen. Videon avulla opetettavaa asiaa voidaan toistaa niin että se jää mieleen.

- Tietokoneet ovat lasten ja nuorten arkipäivää. Lapset ovat kuin kalat vedessä uuden tekniikan kanssa: sitä omaksutaan käyttöön nopeasti. Mediakasvatuksessa ahkerasti käytössä olevat digi- ja videokamera ovat tulleet pian tutuiksi.

Koulun vanhalla puolella on oma studio, entinen opettaja-asunto, jossa lapset filmaavat videoita. Jotkut vastaavat kuvaamisesta, toiset huolehtivat näyttelemisestä.

- Täällä on näytelty unohtumattomasti muun muassa Kustaa Vaasaa. Nurkassa näkyy animaatioissa käytettyjä pienoismalleja, esimerkiksi piispa Henrikin ja Lallin taistelu jäällä.

Kahden vuoden aikana lapsia on totuteltu uuteen tapaan toimia. Koululla ei ole vielä tarkkoja television katsomista ja pelaamista koskevia ohjeita, eikä ainakaan Taina Ek halua niitä antaakaan.

- Annan vanhemmille ohjeet sallituista ikärajoista ja kerron arvoista, mutta en halua moralisoida perheen katsomistottumuksia.

- Edistystä on, että kaikki koulun oppilaat allekirjoittivat netin käyttösäännöt, jotkut pitkän pohdinnan jälkeen. Tavoitteenamme onkin kasvattaa lisää Reutersin uutiskuvat väärennöksiksi paljastaneen 13-vuotiaan Valtterin kaltaisia omilla aivoillaan ajattelevia median kuluttajia, jotka eivät ota kaikkea annettuna, uskoo Kukkasniemi positiivisesti.

Rita Dahl

julkaistu Kirjasto-lehdessä 5/2007

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

Malawi folk-tale