Keski-Aasian naiskirjailijakokouksen osallistujat

Keskiaasialaiset kirjailijat:

Aida Egemberdieva (s.1975) on runoilija, ja työskentelee tutkijana kulttuurin tutkimuskeskus Aiginessa. Hän on julkaissut kirjat Kätkeytynyt valo, Kaste, Tuntematon satu, Äänetön melodia sekä tieteelliset monografiat Turar Kozhomberdijevin tuotanto, Manasin laulajat ja aika sekä Aikojen ääni. Hän on Kirgistanin kirjailijaliiton jäsen. Egemberdijeva on saanut Ala-Too-97-festivaalin palkinnon eli Kirgistanin tasavallan Nuorisopalkinnon. Egemberdijeva tutkii kirgiisien muinaisuskontoa ja tekee väitöskirjaa kirgistanilaisesta naisrunoudesta.

Vera Iversen (Tokombajeva) on toimittaja, kirjailija ja Bishkekin PEN-klubin sihteeri. Hänen työnantajiaan ovat aikaisemmin olleet kaikki Kirgistanin suurimmat sanomalehdet, esim. Vetsherni Bishkek, Utro Bishkeka ja Slovo Kirgistana, sekä presidentti Akajevin lehdistöpalvelu. Tokombajeva kirjoittaa parhaillaan kirjaa Uroki norvezhskogo (Norjan kielen oppitunteja), joka on kooste todellisuuspohjaisia kertomuksia Norjaan tulleiden pakolaisten elämästä.

Zarine Jandosova (s. 1963) on runoilija ja tutkija. Hän valmistui Leningradin yliopistosta 1985, ja on erikoistunut Keski-Aasian tutkimukseen. Väitöskirjansa hän teki vuonna 1998 afgaanitutkimuksesta. Vuodesta 1998 Jandosova on työskennellyt Keski-Aasian ja Kaukasuksen tutkimuksen laitoksen varaprofessorina Pietarin yliopistossa. Hän on julkaissut mm. kaksi Keski-Aasiaa käsittelevää monografiaa. Jandosovalta on julkaistu juuri runokokoelma Moskovassa, ja toinen kokoelma julkaistaan Alma-Atassa elokuussa 2007.

Kazakhstanilainen runoilija, kirjailija ja taiteilija Lilja Kalaus (s. 1969 Alma-Atassa) on opiskellut filologiaa sekä venäjän kieltä ja kirjallisuutta, jonka opettajana hän myöhemmin toimi. Nykyisin Lilja Kalaus on kirjallisen Knigoljub-lehden päätoimittaja ja Iskander-kustantamon toimituspäällikkö. Kalausilta on julkaistu kolme runokokoelmaa ja proosateos ”Krovavyj roman i drugie feministitsheskije rasskazy” (Verinen romaani ja muita feministisiä kertomuksia).

Svetlana Suslova on kirgistanilainen runoilija ja kääntäjä, joka olisi voinut syntyä Porkkalassa, jos hänen sotilaslääkäri-isänsä ei olisi saanut siirtoa Kaukoitään vähän ennen tyttärensä syntymää. Svetlana Suslova on Armeiski pedsovet –lehden päätoimittaja ja Literaturnyi Kyrgystan –lehden varapäätoimittaja. Häneltä on ilmestynyt 13 runokirjaa ja yli 30 käännösteosta. Suslova on kääntänyt venäjäksi farsista sekä kirgiisin, uiguurin ja dungaanin kielistä. Hänen runojaan on käännetty englanniksi, ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja kiinaksi.

Dalmira Tilepbergenova (s. 1969) on kirgistanilainen runoilija ja dokumenttiohjaaja. Hän on valmistui filosofian kandidaatiksi venäjän kielestä ja kirjallisuudesta Kirgistanin yliopistosta ja opiskeli sen jälkeen elokuva- ja televisiotutkimusta Institute for Artsissa Bishkekissä. Hän on julkaissut kaksi yhteisrunokokoelmaa ja ollut mukana Anthology of Central-Asian Literature –antologiassa. Tilepbergenova osallistui Mukkulan kirjailijakokoukseen vuonna 2003. Hänen esikoisdokumenttinsa The First Born kertoo vuoristossa elävän naisen perinteisestä synnytyksestä, Downstairs from the seventh floor (2005) puolestaan antaa maaliskuun vallankumoukselle kasvot.

Bubu Tokaeva (s. 1970) on kirgistanilainen kirjailija ja toimittaja. Hän kirjoittaa sekä proosaa että runoutta ja on julkaissut kokoelmateoksen Naisen päiväkirja. Tokaeva myös kääntää venäjänkielistä kirjallisuutta kirgiisiksi. Hän työskentelee toimittajana naisille suunnatussa
Asylzat-sanomalehdessä.

Goulbara Tolomušova (s.1967) on kirgistanilainen elokuvakriitikko, filmologi ja käsikirjoittaja. Hänen elokuva-arvostelujaan ja artikkeleitaan julkaistaan tieteellisissä aikakauslehdissä ja elokuva-alan lehdissä Kirgistanissa, muissa Keski-Aasian maissa sekä Venäjällä. Tolomušova on järjestänyt videotaide- ja elokuvaprojekteja, elokuvafestivaaleja, juontanut ja ohjannut elokuvia käsittelevää tv-ohjelmaa sekä toimittanut radioon viikoittaista ohjelmasarjaa elokuvista vuodesta 2006 lähtien. Hän on vahvasti mukana kehittämässä ja tekemässä tunnetuksi kirgisialaista elokuvaa.

Länsimaiset osallistujat:

Rita Dahl (s. 1971) on Vantaalla asuva kirjailija ja toimittaja, jolta on julkaistu runokokoelmat Kun luulet olevasi yksin (Loki 2004) ja Aforismien aika (PoEsia 2007) sekä matkakirja Tuhansien portaiden lumo – kulttuurikierroksia Portugalissa (Avain 2007). Dahl on Suomen PENin varapuheenjohtaja ja naiskomitean vetäjä. Hän toimittaa ja suomentaa portugalilaisen nykyrunouden antologiaa, ja on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri (yleinen valtio-oppi) ja humanististen tieteiden kandidaatti (yleinen kirjallisuustiede).

Sabine Forsblom (s. 1961) on porvoolainen kirjailija ja dokumenttiohjaaja. Hän työskenteli viidentoista vuoden ajan FST:llä toimittajana. Forsblom on valmistunut filosofian maisteriksi pohjoismaiset kielet ja kirjallisuus pääaineinaan. Hänen esikoisromaaninsa Maskrosguden ilmestyi vuonna 2005 (Söderströms).

Chiara Macconi on italialais-sveitsiläinen kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut useita mediaa ja kasvatusta käsitteleviä kirjoja. Hänen ensimmäinen romaaninsa The Red Comet ilmestyi vuonna 2001, ja ilmestyi latviaksi vuonna 2004. Macconi on Sveitsin-Italian PENin Writers in Prison –komitean vetäjä.

Asta Piiroinen (s. 1960) on Hämeenlinnassa asuva kirjailija ja kääntäjä. Hän on julkaissut novellikokoelmat Kestomadonna ja naisensyöjä (Like 1994), Lehmiä, hampaita ja päivänkakkaroita (Like 2000), romaanit Kuuhullu nukkuu ikkunalaudalla (Like 1995), Ylistettyjen iltapäivä (Like 1996) ja Kristuksen majatalo (Like 1997). Monista Piiroisen kirjoista on tehty äänikirjoja. Hän on kääntänyt muun muassa Pirkko Lindbergiä. Hän on koulutukseltaan filosofian kandidaatti (sosiologia).

Tiina Pystynen (s. 1955) on kirjailija ja graafikko. Hän opiskeli kirjallisuutta Helsingin yliopistossa vuosina 1977 – 1979 ja suoritti toimintaterapeutin tutkinnon vuonna 1979. Pystynen on julkaissut romaanit ja runokirjat Ihminen tunkee kirjoituksesta lihana ulos (Weilin&Göös 1987), Onnenkoukku. Runokuvia (WSOY 1992), Leskikuningattaren muistelmat (WSOY 1993), Ystävänä yksinäisyys (WSOY 1997), Häpeähäkki (WSOY 2000), Runousoppi. Miten elämä muuttuu taiteeksi (WSOY 2004).

Mikaela Sundström (s. 1971) on inkoolainen kirjailija. Hän on julkaissut romaanit Dessa himlar kring oss städs (Söderströms 1999), Linnea och änglarna –lastenkirjan (Söderströms 2003) ja romaanin Till alla hästar och till vissa flickor (Söderströms 2004). Sundström on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Hänen esikoisromaaninsa oli Finlandia-ehdokkaana.

Kehitysmaiden osallistujat:

Ekbal Baraka (s. 1942) on egyptiläinen kirjailija, toimittaja ja näytelmäkirjailija. Hän on ollut vuodesta 1993 Hawaa –lehden päätoimittaja. Lisäksi hän kolumnoi Al Ahra –päivälehdessä. Hän on kirjoittanut vuodesta 1970 lähtien fiktion lisäksi kirjoja arabinaisten ja muslimimaailman välisistä suhteista. Baraka valmistui englannin kielestä Aleksandrian yliopistosta vuonna 1962, ja hän sai samasta yliopistosta draamadiplomin vuonna 1964. Baraka on julkaissut kuusi romaania ja kaksi novellikokoelmaa. Viimeisimmissä kirjoissaan Muslim Women in the Conflict of Fez versus the Hat ja The New Woman Baraka kirjoittaa uusiksi Egyptin historiaa 1800-luvun naisliikkeistä aina 1923 perustettuun Egyptian Women´s Unioniin saakka.

Yukiko Chino on kirjailija ja Japanin PENin naiskomitean varapuheenjohtaja. Hän syntyi Tokiossa, ja on asunut muun muassa Brasiliassa, New Yorkissa ja Hawaijilla. 1990-luvulla hän asettui Pekingiin, jossa tutustui moniin kirjailijoihin ja opiskeli kiinalaista kirjallisuutta. 1995 hän sai Subaru-kirjallisuuspalkinnon Han Suyin´s Moon –nimisellä kertomuksellaan, joka kertoo Kiinan ja Japanin välisestä väärinkäsityksestä. Nyt hän asuu Tokiossa ja on julkaissut useita Kiinan ja Japanin välistä konfliktia käsittelevää romaania. Hän on kirjoittanut myös kirjan barbinukkejen historiasta, joka sivuaa Yhdysvaltain ja Japanin välisiä suhteita 1950-60-luvuilla.


Yhdysvalloissa asuva turkkilainen Muge Iklipci-Cakir on kirjailija. Hän on julkaissut kuusi fiktiivistä kirjaa, lyhytproosaa ja romaaneja, sekä toimitettuja teoksia. Hänet on palkittu muun muassa vuonna 1996 Yasar Nabi Nayir Short Story Top Awardilla. Iklipci-Cakir on Turkin PENin naiskomitean vetäjä, aktiivinen Writers in Prison-komitean jäsen, ja Picus-lehden kolumisti. Hän on opettanut mm. The Ohio State Universityssä ja Bilgin yliopistossa Istanbulissa. Iklipci-Cakir on valmistunut maisteriksi Lähi-Idän kielistä ja kulttuureista (The Ohio State University 2003), naistutkimuksesta (Istanbulin yliopisto 1996). Lisäksi hän on englannin kielen ja kirjallisuuden kandidaatti (Istanbulin yliopisto 1991).

Malawilainen Veronica Maele (s. 1975) on esseisti ja kirjallisuuskriitikko. Hänen sosiaalisia ja poliittisia aiheita käsittelevät artikkelinsa ovat ilmestyneet kansallisissa ja kansainvälisissä sanomalehdissä ja aikakauslehdissä. Hän on työskennellyt toisen asteen luokanopettajana ja kustannustoimittajana Malawissa. Hän oli Malawin PENin puheenjohtaja ja Malawin PENin naiskomitean puheenjohtaja vuosina 2002-2004. Maele sai äskettäin stipendin, jonka turvin hän pääsi opiskelemaan Isoon-Britanniaan Afrikan konfliktin-, rauhan- ja turvallisuustutkimusta.

Comments

Anonymous said…
Kokouksesta tulee varmaan mielenkiintoinen ja hieno, mutta miksi tuo jako: Keski-Aasia, länsimaat ja kehitysmaat, ja miksi kehitysmaiden kirjailijoissa on mukana japanilainen ja USAssa asuva turkkilainen?
dahl said…
Jako siksi, että korostetaan, että kyse on hyvin erilaisista todellisuuksista, joista alustukset tulevat. Myös pragmaattisista syistä: Um tukee meetinkiä.

Turkki kuuluu näiden kehy-kriteerien mukaan kehy-maihin. Japanilaisella on käsittääkseni Kiina-juuria, mutta hyvä huomio, selvitän vielä.

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Surullisen hahmon ritari