Yli 40 vuotta hotellinjohtajana






Yli neljä vuosikymmentä hotellinjohtajana

Manuel Arluido Ferreira da Silva, 68, on hotellialan konkari. Hän on työskennellyt peräti 44 vuotta Bom Jesus do Monten kupeessa sijaitsevan Hotel do Elevadorin johtajana.

Silvan piti jäädä eläkkeelle vuonna 2004, mutta hänen päällikkönsä pyysi häntä jatkamaan.

-Olin fyysisesti ja henkisesti hyvässa kunnossa, eli mikään ei estänyt minua vastaamasta kyllä.

Silva on vastuussa myös Bom Jesuksen vieressä sijaitsevista Hotel do Parquesta, Hotel do Templosta, kesäisin turisteja houkuttelevasta järvestä ja Salao chá Eventosista, jossa järjestetään asiakkaiden tilauksesta esimerkiksi häita, tanssiaisia, kongresseja, illallisia ja muita tilaisuuksia enimmillään 300 henkilölle. Hän vastaa hotellin yleisestä johtamisesta, mutta suunnittelee myös ohjelmia erityisesti ulkomaisille ryhmille

-Hotellissamme ovat vierailleet Portugalin kaikki presidentit Salazarista Cavaco Silvaan. Hotellimme on myös jalkapalloilijoiden suosiossa, koska täällä on rauhallista, eikä meiltä ole kuin muutama kilometri stadionille.

Portugalin tunnetuimmat jalkapallojoukkueet Benficasta Sportingiin ovat hyödyntäneet Hotel do Parquen palveluita. Presidentit ovat olleet useimmiten läpikulkumatkalla ja yöpyneet hotellissa yhden yön. Hirveän syvällisiä suhteita ei ole tuossa ajassa päässyt syntymään, mutta Silvalla on kerrottavanaan joukko tarinoita hotellin vieraista. Mitään paljastuksia hän ei kuitenkaan kohteliaana ja hyväkäytöksisenä herrasmiehenä halua lähteä tekemään.

-Hotel do Elevador oli Mario Soaresin lempihotelleita Pohjois-Portugalissa, ja hän yöpyi joskus kolmekin yötä. Hän teki joskus retkiä täältä Viana do Casteloon.

Silva muistaa myös huumorintajuisen ja nauravaisen kenraali Ramalho Eanesin, jonka kanssa hän keskusteli pikkutunneille saakka.

-Salazarille varattiin aina talon paras sviitti numero 25, josta on näkymä sekä kirkkoon että toiselle puolelle.

Pitkän uran aikana Silvaa on auttanut jaksamaan perhe, johon kuuluvat vaimon lisäksi 42- ja 36-vuotiaat tyttäret. Nuoremman tyttären 21-vuotias tytär on aloittanut opiskelunsa – hotellialalla. Isoisän ei tarvinnut pakottaa häntä. Tyttärentytär on ollut aina innostunut ruoanlaitosta ja kotitaloudesta.

-Hän halusi hotellialalle, vaikka varoitin häntä, ettei tällä alalla tunneta säännöllisiä työtunteja. Hän meni Estorilin hotellikoulun pääsykokeisiin, ja oli viidentoista hyväksytyn joukossa 25:stä hakijasta.

Hotellipojasta huipulle

Silva tapasi tulevan vaimonsa vuonna 1954, samana vuonna, jolloin aloitti työnsä hotellipoikana Bragan tuolloin parhaassa viiden tähden hotellissa, hotelli Bragassa.

-Asiakkaamme olivat muun muassa opettajia, kauppamiehiä ja brasilialaisia.

Silva hankki kokemusta hotellin kaikilla osastoilla. Hän oli myös neljä vuotta huonepalvelussa, jota pidettiin tuolloin vielä naisten alana. Kahden vuoden ajan Silva siivosi huoneita, ja hänen tehtäviinsä kuului myös vaatehuolto.

Silvan tuolloista pomoa Ribeiro Gomesia pidettiin Portugalin toiseksi parhaimpana hotellinjohtajana. Hän oli työskennellyt kaiken kaikkiaan yli 70 vuoden ajan hotellialalla. Silvan vaimo työskenteli Gomesin taloudenhoitajana.

-Minä hankin työkokemusta saman hotellin kahvilassakin, ja vuonna 1958 siirryin ravintolan puolelle.

Pakollinen sotilaspalvelus keskeytti Silvan työnteon, joka jatkui heti, kun se oli mahdollista.

Hotelli Braga sijaitsi rakennuksessa, jonka omistaja piti rakennuksen kunnostamista liian kalliina hankkeena. Hotellin toiminta loppui vuonna 1960.

Silva pelastautui pitämään omaa pastelariaa kaupungin keskeisimmällä paikalla, Avenida da Liberdadella. Hän opiskeli samaan aikaan Bragan pastelaria-koulussa ja meni vihdoin naimisiin vaimonsa kanssa.

-Gomes pyysi minua töihin Hotel do Parqueen vuonna 1962. Neljä vuotta myöhemmin hän tarjosi minulle Hotel do Elevadorin johtajan paikkaa, jonka otin vastaan.

Silva on kohdannut urallaan presidenttien ja urheilutähtien lisäksi vieraita vaikka mistä maista. Hänta on kosiskeltu töihin Brasiliaan Rio de Janeiroon, Angolaan ja hyvinpalkattuun työhön laivalle.

-En hyväksynyt mitään näistä tarjouksista, koska lapset olivat pieniä ja olin saanut hotellista paljon ystäviä. Jatkoin työtäni hotellissa.

Kotimaa mansikka

Silva rakennutti perheelleen oman tilan vuonna 1980 Bragan Guáltariin yliopiston lahelle, ja tyttäristä nuorin asuu vielä hänen kanssaan. Vanhempi asuu miehensä ja lastensa kanssa omassa asunnossaan, jossa Silvat vierailevat sunnuntaisin.

-Olemme lomailleet yhdessä muun muassa Alentejossa, Algarvessa ja Dourossa ja myös ulkomailla, esimerkiksi Espanjassa. Portugalilaiset tuntevat omaa kotimaataan liian huonosti, koska he menevät lomillaan ulkomaille, esimerkiksi Las Palmasin tai Kanarian saarille. Ulkomaanmatkat ovat halvempia kuin Algarveen meneminen.

Silva väittää, että lähes 90 % portugalilaisista matkailee ulkomailla hintojen edullisuuden vuoksi. Oman kotimaan upea luonto, kylät ja rikas historia jäävät tuntematta.

-Olen kiintynyt kotikaupunkiini Bragaan. Se on Portugalin Rooma noin kolminekymmenine kirkkoineen. Joka tunti jossakin kirkossa on messu. Kaupunkilaiset osallistuvat niihin ahkerasti. Bragassa on myös Minhon yliopisto, jossa opiskelee noin 24000 nuorta.

Tapasin Silvan kävelyllä Bom Jesusta ympäröivässä puistossa. Hän harrastaa kävelyä aina kun voi, kesken työpäivänkin. Käveleminen vilvoittaa mieltä ja laittaa ajatukset liikkeelle. Jotain hyötyä siitä näyttää olleenkin. Silva vaikuttaa vahintään vuosikymmenen, jollei parikin todellista ikäänsä nuoremmalta.

Tapaamisemme aikoihin on talvi ja hotellissa hiljaista. Kesäisin järvi täyttyy soutavista perheistä, jotka nauttivat kauniista maalaisluonnosta. Ratsastaakin voi, vaikka Sameiron luostariin ja pyhiinvaelluspaikalle, jossa pidetään suuria uskonnollisia tilaisuuksia.

-Puolet asiakkaista tulee kesällä tai juhlapyhinä – pääsiäisenä ja jouluna – silloin hotellissamme on täyttä. Meillä on käynyt englantilaisia, belgialaisia, brasialaisia, ranskalaisia, suomalaisiakin. Tänä vuonna hotellissamme vieraili italialaisten ryhmä, joka oli pyhiinvaellusmatkallaan käynyt jo Fátimassa ja Santiago de Compostelassa.

Silvan päivät täyttyvät vielä lähes 70-vuotiaanakin työsta, eikä hän tiedäkään tarkkaan kuinka kauan aikoo jatkaa.

-Vapaa-aikana käyn elokuvissa, kahvilla ystävien kanssa ja luen lehtiä. Töiden jälkeen menen kauppaan ja autan vaimoani kotitöissä, sitten laiskottelen katsomalla televisiota

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Malawi folk-tale