Internet-sensuuri Iranissa

Ilmaisunvapauden puolesta

Agnes Callamard on puolustanut ihmisoikeuksia koko ikänsä, viimeksi ilmaisunvapautta puolustavan Article 19:n johtajana. Uusimpiin kampanjoihin kuuluu Iranin Internet-sensuuria vastustava Persian Impediment.

Kampanja käynnistyi 18.12., päivänä, jolloin julkistettiin valtakunnallisten, paikallisten ja Assembly of Expertsin vaalitulokset.

-Iranin valitsimme, koska siellä on hyvin suuri bloggaajien yhteisö: peräti 75000 bloggaajaa. Tavoitteemme on rakentaa bloggaajien verkosto ja vahvistaa vapautta Internetissä. Lopullinen päämäärämme on, että blogisensuuri loppuu Iranissa – tämä kukoistava yhteisö ei saa kuolla, uskoo Callamard.

Iranin valinta selvityksen kohteeksi oli muutenkin selvää. Iran on ensimmäinen maa maailmassa, jossa bloggaaja tuomittiin online-sanomistensa vuoksi vuonna 2003. Siitä lähtien vangittuja on ollut 28. Syytteitä on tullut ”Supreme Guiden loukkaamisesta, hallituksen vastaisesta propagandasta, kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta, kapinaan yllyttämisestä ja hallituksen keskeisten henkilöiden halventamisesta.”

Iranin blogistania leimaa sensuurin kulttuuri. Sosiaalisen sensuurin lisäksi bloggaajat harjoittavat voimakasta itsesensuuria välttämällä esimerkiksi poliittisesti epäkorrekteja aiheita.

Callamard istuu rennossa asennossa manchesteriläisen Novotel-hotellin aulabaarissa. Hän on tottunut maailmanmatkaaja, joka käy puhumassa kansainvälisissä konferensseissa kuukausittain. Tällä kertaa on vuorossa British Councilin järjestämä Digital Media and Freedom of Expression, päänavaus tärkeän ja laajan aiheen käsittelyssä, jossa hän esitteli uutta Iran-kampanjaa.

Blogien muutosvoima

Hän ei itse aluksi blogeihin sosiaalisen muutoksen välineenä, mutta on nyt iloinen siitä, että nuorempi kollega sai hänet uskomaan blogien muutosvoimaan.

Callamard uskoo ennen muuta tutkimukseen ja empiiriseen todistusaineistoon. Siksi kaikkia Article 19:n kampanjoita edeltää muutos- ja selvitysvaihe.

-Lähi-Idän bloggaajista tiedetään hyvin vähän. tutkimuksessa tarkasteltiin syyrialaisia ja libanonilaisia bloggaajia ja havaittiin, että moni miesbloggaaja oli jo ammattinsa puolesta tekemisissä kirjoittamisen kanssa: he olivat muun muassa tutkijoita ja toimittajia. Englanti oli suosituin bloggauskieli, sitten kirjoitettiin yllättäen kiinaksi ja arabiaksi. Syy tähän saattaa olla se, että paikallisia kieliä sensuroidaan.

Vaikka iranilaisissa blogeissa tarjotaan vaihtoehtoista sisältöä, niissä myös toistetaan samaa tietoa kuin perinteisissä medioissa. Arjen tapahtumat olivat suosituin aihe. Poliittiset kysymykset kiinnostivat myös, mutta käytännössä niistä ei juuri kirjoitettu.

-En itse kuulu digitaaliseen sukupolveen, mutta minua kiinnostaa ymmärtää kuinka tämä uusi ilmiö toimii.

Kampanjan omat nettisivut ovat osoitteessa www.persianimpediment.org. Sieltä löytyy kattavasti tietoa Internet-sensuurista ja sen toiminnasta Iranissa.

Bloggaajan profiili

Nettisivuilta löytyy muun muassa kanadalaisen jatko-opiskelija Jordan Halavin tutkimus The Iranian Webblog Research Project, jossa Halavi tarkasteli iranilaisten bloggaajien profiileita. Halavi halusi selvittää tutkimuksessaan, oliko bloggaamisessa kyse erityisesti kaupungistuneen, hyvin koulutetun väestön harrastuksesta vai laajemmasta, eri sosiaalisiin luokkiin ulottuva ilmiöstä.

-Noin puolet tutkimukseen osallistuneista oli iranilaisia maastamuuttajia Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Tämä todistaa bloggauksen olevan maiden rajat ylittävä ilmiö Iranissa.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista bloggaajista oli 20-32-vuotiaita opiskelijoita Teheranin, Vancouverin, Toronton ja Esfahanin kaltaisissa suurissa asutuskeskuksissa. 60 % vastaajista kertoi olevansa perheensä ainoita aktiivisia Internetin käyttäjiä. Osa vastaajista oli äärimmäisen uskonnollisia, toiset ateisteja.

Vastaajista 60 % oli miehiä, loput naisia. Vain 22 % kertoi joutuneensa pysyvän poliittisen sensuurin kohteeksi, 36 % kärsi satunnaisesta sensuurista.

Internet-sensuurin toiminta

Internet-sensuurin toimeenpanoa ja toimintaa valvoo kulttuurin ja islamilaisen valvonnan ministeriö, mutta myös muut ministeriöt ja hallinnolliset instituutiot osallistuvat sensuurin ylläpitämiseen. Supreme Cultural Revolution Council (SCRC) huolehtii sensuurin rahoittamisesta, oikeusjärjestelmä tuomitsemisesta, tieto- ja turvallisuusministeriö sensuurin edellyttämästä logistiikasta, viestintä- ja informaatioteknologiaministeriö sensuurin edellyttämästä teknisestä palomuurista ja turvallisuuden ja aseistettujen voimien logistiikan ministeriö vastaa bloggaajia sekä online-toimittajia vastaan suunnatuista iskuista.


Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Malawi folk-tale