Hiljaista tietoa

Hiljaista, tärkeää tietoa

Hiljainen tieto on kokemukseen perustuvaa osaamista, jota pidetään usein niin itsestään selvänä, että sen arvoa ei havaita. Hiljaisen tiedon havaitseminen edellyttää pysähtymistä, oman osaamisen ja työprosessien kartoitusta, mutta myös työntekijän syvällä toimivien aistien ja aavistusten selvittämistä.

Hiljaista tietoa opitaan ja omaksutaan tietoisesti kursseilla ja ei-tietoisesti työtä tekemällä. Sitä syntyy myös omaa ajattelua ja toimintaa arvioimalla. Se on laitetuntemuksen tai työnsuunnittelun kaltaista kokemusperäistä tietoa, jota tarvitaan oman työn hyvin hoitamiseen.

Haasteena ja vaikeutena on hiljaisen tiedon tunnistaminen. Oikeiden kysymysten avulla sekä kysyjä että vastaaja ymmärtävät paremmin omaa toimintaansa ja tulevat tietoisemmiksi siitä, mitä on hiljainen tieto.

Työyhteisöissä hiljaista tietoa siirretään eteenpäin erityisesti vuorovaikutustilanteissa, tiimeissä, mentoroimalla, työnkierrossa, perehdyttämällä, työnopastuksessa ja työparitoiminnassa. Näin se siirtyy henkilökohtaisesta tiedosta yhteiseksi tiedoksi. Hiljaista tietoa ei voida välittää eteenpäin luokkahuoneessa, vaan oppiminen tapahtuu erityisesti työn ääressä, toimimalla, kokeilemalla, erehtymällä ja lopulta onnistumalla. Tekeminen jättää muistiin jäljen. Sosiaalisen oppimisen lisäksi hiljaista tietoa välitetään tarinoiden avulla.

Vuorovaikutus on yhteisön tärkeimpiä voimavaroja, joka hyvin toimiessaan edistää hiljaisen tiedon välittymistä työntekijöiden kesken. Yhteisön menestymisen kannalta on tärkeää pystyä jakamaan ja käsittelemään organisaatiossa ja yksittäisillä yksilöillä olevaa tietoa mahdollisimman hyvin ja avoimesti. Eri osa-alueiden tuntemus on työorganisaatiossa suppea-alaista. Niiden välinen parempi vuorovaikutus auttaa ymmärtämään paremmin kokonaisuutta ja organisaation tavoitteita.

Kannustavan ilmapiirin merkitys

Hiljaisen tiedon siirtymiseen vaikuttavat työyhteisön asenteet ja ilmapiiri. Kannustavimmillaan ilmapiiri on, kun ajatellaan, että kaikilla työntekijöillä on hallussaan arvokasta tietoa. Ikääntyviä työntekijöitä ei tule väheksyä vaan heitä on kannustettava jatkuvaan uuden oppimiseen ja opetteluun. Seniorit voivat välittää nuorille työntekijöille pitkän työuran aikana oppimaansa hiljaista tietoa, mutta myös nuorilla työntekijöillä on hallussaan vanhemmille hyödyllistä tietoa ja uusia näkökulmia.

Hiljaisen tiedon olemusta selvitetään Raili Moilasen, Markku Tasalan ja Sanna Virtainlahden toimittamassa Hiljainen tieto näkyväksi –kirjasessa (Edita 2005), joka on syntynyt yhteistyössä eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen, Jyväskylän yliopiston, UPM:n Tervasaaren yksikön ja konsulttiyhtiö Olorin hiljaisen tiedon tunnistamista ja siirtämistä koskevassa projektissa. Samaan aikaan syntyneen työkirjan ohella se antaa työkaluja hiljaisen tiedon siirtämiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen yrityksissä.

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Malawi folk-tale