Herkkiä hevosia

Herkkiä hevosia

Ratsastusterapia on auttanut Heidi Gråstenia keskittymään paremmin ja tulemaan paremmin toisten ihmisten kanssa toimeen. Lempihevosesta Paheesta on tullut Heidille kuin hyvä ystävä, jota hän ei voisi ajatellakaan lyövänsä raipalla.

Ruunat Eetu ja Pahe käyskentelevät kumpikin omilla suunnillaan lumisessa aitauksessa. Tänään ne eivät työskentele, mutta jos niillä olisi työpäivä, ne kenties viettäisivät ansaittua puolen tunnin taukoaan, joka niillä on jokaisen 45-60 minuutin pituisen ratsastusterapiatunnin jälkeen.

-Tunnit vaativat keskittymistä ja ovat uuvuttavia paitsi terapeutille, myös hevoselle, jonka tehtävä on aistia ratsastajan tunteita. Terapeutti tuo ne ääneen julki.

Dahl-Lehikoinen työskentelee neljä päivää viikossa lastenpsykiatrian poliklinikalla psykologina Lohjan keskustassa. Yhtenä päivänä viikossa hän ajaa Paloniemen sairaalaan pitämään ratsastusterapiatunteja omille potilailleen.

HUSiin kuuluva Paloniemen psykiatrinen sairaala on ainoa sairaala Suomessa, jonka yhteydessä on hevostalli. Ratsastusterapiassa käyvät niin sairaalan potilaat kuin ulkopuoliset asiakkaatkin. Yksilöterapian lisäksi on tarjolla ryhmäterapiaa.

-Terhillä on kerran viikossa avoin talliryhmä Paloniemen sairaalan potilaille. Minullakin on ollut pienempi ryhmä avohoidossa oleville. Nyt suunnitteilla on lastenpsykiatrinen ryhmä, johon tulee joko käytöshäiriöisiä poikia tai estyneitä tyttöjä.

Dahl-Lehikoisen lisäksi Paloniemessä työskentelee kaksi muuta ratsastusterapeuttia, sairaalan Terhi Purola, jolla on toimintaterapeutin pohjakoulutus ja Jyrki Nikanne, joka on psykologi. Nikanne on toinen Suomen kahdesta miespuolisesta ratsastusterapeutista. Hän on myös Suomen Ratsastusterapeuttien puheenjohtaja.

Kuka nyt on tulossa?

-Hevoset valitaan tarkasti tehtäväänsä, ja niitä koulutetaan koko ajan. Ratsastusterapiaan sopivat hevoset ovat yleensä lauman niitä hevosia, jotka tulevat innoissaan aitauksen suulle katsomaan, kuka sieltä nyt on tulossa.

Tämä on työsuuntautuneiden Suomenhevosten erityispiirre, mutta toki sitä löytyy muistakin hevosroduista. Eetu esimerkiksi on eestinhevonen.

Pahe on ollut Paloniemessä vuodesta 1997, Eetu on uudempi tulokas. Se on työskennellyt puolitoista vuotta terapiahevosena.

-Eetu on luonteeltaan luotettava kuin peruskallio. Pahe on vahvatahtoisempi ja herkistynyt paremmin aistimaan potilaiden mielialoja. Siitä tulee levoton, jos se ei saa tehdä töitä.

Sen huomaa. Hevoset on viety talliin, jossa Heidi harjaa Pahetta lempeästi. Tallityöskentelykin on osa terapiaa. Heidin tapauksessa tallissa kuluu usein suurin osa 45-60 minuutin pituisesta terapiatunnista.

Fiiliksestä riippuu, lähdetäänkö lenkille maastoon. Silloin Heidi pujottaa suitset Paheelle, heittää huovan hevosen selkään ja laittaa paikoilleen terapiavyön. Tai joskus hän kapuaa Paheen selkään peiton alle rentoutumaan. Siellä on lämmintä kuin äidin sylissä.

-Pahe vaistoaa heti, jos Heidi teeskentelee olevansa iloinen, vaikka häntä masentaa.

Psykiatrisessa ratsastusterapiassa on yksinkertaistetusti kyse siitä, että ratsastajan tunteet peilautuvat hevoseen, terapeutti tunnistaa ja lausuu ne ääneen. Tämä luo pohjan itsetuntemusta lisäävälle keskustelulle. Hevosten kanssa voi myös harjoitella monia arkielämässä vaikeita tilanteita, kuten pelottavia tilanteita.

Alku ei ollut helppoa

Heidi on käynyt ratsastusterapiassa poikkeuksellisen pitkään, noin neljän vuoden ajan. Normaalisti käyntikertoja ratsastusterapiassa kertyy 10-20.

Heidillä on diagnosoitu lievä kaksisuuntainen mielialahäiriö, johon kuuluu mielen ailahtelua masennuksesta lievään maniaan ja ongelmia minäkuvan ja omien tunteiden tunnistamisessa.

Ratsastusterapiaan pääsy edellyttää psykiatrista indikaatiota, mutta sitä käytetään myös esimerkiksi käyttäytymis- ja kehityshäiriöisten lasten kuntoutuksena. Ratsastusterapia voi olla myös fysioterapeuttista kuntoutusta.

-Kun Heidi tuli tänne, hänen tunteensa olivat ihan solmussa. Juttelimme aluksi Heidin kanssa pitkään tallissa, tutustuimme toisiimme ja hevosiin.

Alku ei ollut helppoa. Heidi ei pystynyt ottamaan ohjeita vastaan Frejalta. Tunteet olivat pinnassa, Heidi ei tunnistanut eikä osannut nimetä niitä.

Heidi ratsasti aluksi Sessa-tammalla, joka oli dramaattinen ja räiskyvä luonne ja näytti tunteensa heti. Sessan lähtö vuoden päästä terapian alkamisesta oli raskasta aikaa Heidille. Aivan kuin hän olisi menettänyt rakkaan ystävä. Pahe tuli ja varasti Sessan paikan.

Ratsastusterapia on auttanut selvästi. Heidi on kuin kuka tahansa iloinen, positiivinen ja avoin nuori nainen, jolla on elämä edessään. Itsetunto on vahvistunut selvästi.

-Olen ollut viimeiset puoli vuotta työkokeilussa lemmikkieläinkaupassa. Seuraavaksi menen työkokeiluun pieneläinklinikalle, jonka jälkeen ehkä oppisopimuksella pieneläinhoitajaksi.

-Minun aikuistumiseni on alkanut vasta nyt, 26-vuotiaana.

Boksi

Ratsastusterapia pähkinänkuoressa

Hevosen kävellessä välittyy 100 moniulotteista, symmetristä liikeimpulssia, jotka ovat samanlaisia kuin ihmisen kävelystä syntyvät impulssit. Liikeimpulssit yhdistyneenä hevosen ihmistä korkeampaan ruumiinlämpöön saavat aikaan yhteisvaikutuksen, joka ei ole mekaanisesti jäljiteltävissä. Liike vaikuttaa ihmisen tunto-, tasapaino- ja liikeaistijärjestelmän kautta. Aistimukset parantavat tietoisuutta omasta kehosta ja liikkeen suunnasta. Myös tekniset taidot lisääntyvät.

Ratsastusterapian tavoitteet voivat olla mielen kuntouttamisen lisäksi kasvatuksellisia tai motorista toimintakykyä lisääviä.

Ratsastaminen kehittää motoriikan kaikkia osa-alueita. Kestävyys ja käsien käyttö paranevat tallissa työskennellessä ja hevosta harjatessa, ratsastusistunta lisää pään ja vartalon hallintaa ja tasapainoa.

Ratsastusterapia on toiminnallista terapiaa, jossa ihminen on mukana koko kehollaan ja mielellään. Edellytyksiä on turvallisuus ja luottamus terapeutin, ratsastajan ja hevosen välillä.

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

SLE ei estä pianistia toteuttamasta unelmiaan

Surullisen hahmon ritari