Porton kaupungin yllä





Upea panoraamanäkymä

Maria del Rosario del Barral Soto,39, ja hänen miehensä Antonio Carlos Coutinho Fontes, 45, ovat toimineet muutaman vuoden ajan yli sadan vuoden ikäisen pensionaatin omistajina Porton keskustassa.

Pensionaatin perusti Marian Galiciasta 1886 Portoon saapunut isoisä Dionísio Barral.

-Hän näki ison talon keskustassa, josta ajattelin tehdä hotellin. Talon yläkerrassa asui kaksi naista, jotka omistivat monia asuntoja, joiden kohtalosta isoisä ei tiennyt. Vieressä toimi ravintola ja viinivarasto. Barralin lisäksi hotellin osakkaina oli kaksi muuta espanjalaista miestä.

Isoisä järjesti palvelusväeksi enimmäkseen Galiciasta Portoon muuttaneita mieskokkeja.

Asiakkaat olivat enimmäkseen portugalilaisia. Toisen maailmansodan aikana hotelliin tuli Espanjan sisällissotaa pakenevien lisäksi muita eurooppalaisia.

Porton kansallisteatterin läheisyydestä johtuen asiakkaina oli myös monia näyttelijöita ja laulajia, muun muassa Simone de Oliveira, Henrique Vieira, Rui de Carvalho, Eurice Manoz, Fernando Mendes, Rita Ribeiro, Lena d´Aqua, Luis Filipe ja Vitorino.

Isoisälla oli vain yksi poika, joka peri hänet. Marian isälla oli kolme lasta, joista Maria ainoana jatkaa hotellia, yksi pojista työskentelee ravintolassa, toinen bussinkuljettajana. R

-Ravintola oli olemassa vuoteen 1995 asti, ja siellä tarjoiltiin myös portugalilaisia erikoisuuksia. Espanjalaiset vieraat tapasivat ruokailla hotellin alakerrassa

En ihmettele espanjalaisten vieraiden makua. Sisäpihalta on upea näkymä koko keskustaan, Sao Benton rautatieasemalle, Praca da Liberdadelle, Ribeiraan. Glérigosin tornikin häämöttää vähän matkan päässä.

Alakerrassa oli ennen ravintola, jonka on nyt vallannut Mondarizin pensionaatin omistava pariskunta asuinhuoneekseen. Isoon huoneeseen on kerääntynyt tavaraa eri vuosikymmeniltä, käyttötavarasta turhempaan. Postikortit, pienet koriste-esineet, kirjekuoret ja pyhimysten kuvat on levitetty pitkin hyllyä, kuin suureksi järjestymättömäksi, mutta jatkuvaksi näyttelyksi.

Huoneessa ovat myös undulaatit häkissään, vaatteita, huonekaluja, kodinkoneita, mitä tahansa ihminen voi keksiä tarvitsevansakaan.

Turisteja koko maailmasta

Nyt Pensão Mondarizissä käy enimmäkseen eurooppalaisia, australialaisia, amerikkalaisia, kiinalaisia ja japanilaisia turisteja, ei vähimmiten sen vuoksi että hostelli sisältyy Lonely Planetin vuoden 2001 painokseen.

-Myös arvostetussa Guia do Routardissa 2007 on meidän tietomme.

Turistien äänet ovat ratkaisseet. Porton keskustassa on kilpailua edullisten hostellien kesken (10 euron hosteleja löytää useampia). Mondariziin tykästyneet turistit ovat olleet yhteydessä matkaoppaiden toimittajiin ja suositelleet hyvää hostelia keskustassa.

Mondarizin sisäpihan huoneet ovat ulkopihan huoneita lämpimämpiä. Yksi henkilö yöpyy hostellissa kymmenellä eurolla, kahden hengen huone maksaa 30 euroa.


-Heinäkuu on meidän kannaltamme hyvä kuukausi, mutta elokuu vielä parempi, koska silloin portugalilaiset pitävät lomansa.

Kun yövyin Mondarizissa oli joulunjälkeinen aika, eikä hostelissa ollut silloin paljon elämää. Yhden hengen huone ei maksa paljon, mutta ei sillä hinnalla saa mitään mukavuuksiakaan.


Maria ja António työskentelevät ympäri vuoden, pitämättä lomia. Kun he haluavat rentoutua, he lähtevät noin tunnin päässä sijaitsevalle rannalle.


Mondarizin pariskunta vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä. Se ei ehkä ole meidän mittakaavassamme maailman suurinta, mutta miksi täytyisi ollakaan? Pienikin voi olla kaunista.

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Malawi folk-tale