Coimbra, olet rasvainen suupielista valuva munkin tayte

Kaunis, karvainen Coimbra, aloitat paivan kieltamalla lehdenluvun, koska
lehtea ei ole maksettu, yo on taynna seikkailuja, jotka viereisen huoneen
meneva ja tuleva naisasukas aiheuttaa. Coimbra, olet rasvainen munkki, jonka
tayte valuu suupielista ja tekee kyllaiseksi, mutta jattaa jonkin epamaaraisen
hermostuneen olon, olet mahtavia oikeutta yliopiston edessa jakavia suuria ihmis
monumentteja ja korkeita rakennuksia, joihin ei paase ilmaiseksi. Coimbra, olet
mustia opiskelijoiden viittoja ja Dom Diniksen patsas keskella yliopiston paa-aukiota, rehtorin
kanslia ja juhlavat huoneet, manueliinisia kiveen hakattuja solmuja ja runoilijoita, jotka
ovat kiinnittyneet kivisiin kupeisiisi tukevasti kiinni. Coimbra, olet
kasvitieteellinen puutarha, joka
ei ole koskaan auki, muualta tuodut puut, joiden oksakaan ei huoju tuulessa, kuten
eivat lehtikioskin myyjasikaan, Coimbra, olet juhlallisia rutiineita joita toistetaan
tummissa makuuhuoneissa, pistoja, tunkeutumisia, maksullisia vieraita maksullisessa
kaupungissa, yli- ja aliannostuksia, oikeaa en koskaan loydakaan.

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Sosiaalinen erakko

Surullisen hahmon ritari